Lomalla

Viime keskiviikkona käytiin Fisun ja Hukan kanssa Pukkilassa paimentamassa. Matkalla pysähdyin tallomaan Fisulle jäljen ja ajettiin se paimennustreenien jälkeen. Jälki oli 620m pitkä, 4 keppiä, 7 kulmaa, yksi tienylitys jossa kuljin parisen kymmentä metriä tietä pitkin. Vanheni hiukan yli 2h. Jana oli nyt pitkästä aikaa vähän pidempi, pakko sitä kai on uskaltaa välillä testata. Jana olikin ihan kaoottinen... Lähti oikealle vinoon, en päästänyt, sinkoili liinassa joka suuntaan ja jäljelle sattuessaan lähti takajäljelle, eikä olisi millään suostunut kääntymään sieltä pois. Takajäljelle kiskominen johtui kyllä todennäköisesti siitä, kun janalla olin korjannut vinouden, lähti nimittäin jäljen suuntaan vinoon ja ilmeisesti sitten totesi, että sinne suuntaan ei saanut mennä ja yritti siksi takajälkeä. Jäljesti kaiken kaikkiaan aika huolimattomasti, ainoastaan tiepätkä oli oikeasti hyvää jäljestystä. Eka keppi oli ihan heti janan jälkeen ja sen nosti kunhan sain sen ylipäätään lähtemään oikeaan suuntaan. Tokalla kepillä eksyi just ennen keppiä jollekin tarkastuskierrokselle ja skippasi juuri sen pätkän jälkeä, jossa keppi oli. Otin sitten takaisin ja nosti kepin. Kolmannella kepillä sama homma, ei ollut jäljen päällä kepin kohdalla. Otin takaisinpäin ja vaadin jäljestämään kunnolla, silloin löysi kepinkin. Vika keppi oli maakuopassa, jonka Fisu yritti kiertää laitaa pitkin. En päästänyt vaan odotin, että menee jäljen päällä, silloin nosti kepinkin. Ärsyttävää, kun sen työskentely on taas mennyt hutiloimiseksi :/ Fisun koko ajatus jäljestä on mielestäni väärä. Sen suurin intohimo on selvittää, minne jälki jatkuu, ei niinkään se, että missä se ihan tarkalleen kulkee tai onko siellä keppejä. Jäljestyksessä näkyy jo pentuaikana tehty virhe, eli Fisulla on ollut jäljellä loppupalkka. Sitä Fisu varmaan edelleenkin miettii, ja siksi se tekee töitä päästäkseen jäljen loppuun tekniikan kustannuksella.

Lampailla Fisu teki ekan kierroksen ajoa ja tokalla kierroksella flänkkejä ja pillikäskyjen muistuttelua. Ajo oli vaikeaa, onnistuttiin saamaan erittäin tahmeasti liikkuva porukka ja Fisu joutui koko ajan olemaan aivan lampaide takapuolissa kiinni, ja silti liikkuivat huonosti. Fisu ei todellakaan ole mikään vahva koira ajossa, ja paikoin se oli kyllä pulassa, kun ei yksinkertaisesti saa eläimiä liikkeelle. Toisella kierroksella saatiin paremmin liikkuva porukka, ja johan pelitti ajokin paremmin. Pystyin ajelemaan pitkän matkaa niin, että itse en liikkunut ja Fisu ajoi lampaita itsekseen pitkin peltoa. Pillikäskyt onneksi tuntuu vihdoin edistyvän, nyt Fisu ottaa jo enimmäkseen kaikki käskyt oikein!

Viime torstaina Fisulla oli syyskauden ensimmäisen ohjatut aksatreenit. Vähän oltiin molemmat ruosteessa, eikä tullut ihan parhaita vetoja. Fisun aa on selvästi hajonnut pentuloman aikana - en tiedä mitä on tapahtunut, mutta yhtäkkiä askeleet eivät enää osukaan oikein. Ei vaikka tultiin suoraan ja jatkettiin melko suoraan, niin huonoja osumia tuli. Naapurikentällä kävin treenien jälkeen jatkamassa 2on-2off treenejä aalla, että saisin edes jollain keinoilla Fisun tekemään kontakin oikein. Tehtiin myös hyppytekniikkatreeniä metristä ajatellen, korkeudenarviointi -sarjaa korkealla muurilla. Fisu teki tosi hyvin, hyppeli rennosti.

Perjantaina mulla alkoi loma! Perjantaina päivällä treenattiin peltojälkeä kalasen kanssa. Jälki oli 650m pitkä, 5 kulmaa ja yksi kaari. Pellolla tuuli aika kovasti. Keppejä oli 4kpl, joista ensimmäinen ihan heti janan jälkeen, ja lisäksi namikasoja siellä täällä. Fisu selvitti jäljen aika hyvin, kulmat meni siististi ja enimmäkseen oli tarkasti jäljen päällä. Ainoastaan pitkällä suoralla vastatuuleen oli ongelmia, tuuli kuljetti hajua ja Fisu pääsi vähän turhan "helpolla", joten tarkkuus kärsi. Tällä pätkällä jarrutin Fisua enemmän ja liinalla varmistin, ettei ajaudu kauas jäljestä ilmavainulla. Kaikki kepit nousi.

Perjantaina illalla kävin ulkoiluttamassa kameraa Tikkurilan kukkapellolla. Samalla tuli pitkästä aikaa melkoinen konflikti Hukan kanssa. Hukalla on nyt mörköikä meneillään, säikkyy milloin mitäkin. Enimmäkseen rauhoittuu kyllä nopeasti ja toteaa tilanteet vaarattomiksi, mutta nyt mörköily kärjistyi aiempaa pahemmin. Olin ottamassa kuvia Fisusta, Hukka makoili vieressä vapaana käy siihen -käskyn alla. Yllättäen pellon laitaan ilmestyi koiranulkoiluttaja, jolle Hukka alkoi haukkumaan karvat pystyssä. Koitin kutsua Hukkaa iloisesti luokse, sitten vähän tiukemmalla äänellä luokse, mutta käskyt kaikuivat kuuroille korville, Hukka sinkosi haukkuen ja niskakarvat pystyssä koiranulkoiluttajan luo. Kävin sitten hakemassa Hukan pois ja toruin ihan kunnolla tottelemattomuudesta. Hukka järkyttyi silminnähden toruista, ja huusi suoraa huutoa kun talutin sen pois koiranulkoiluttajan luota, vaikka fyysisesti en tietenkään koskaan satuta koiriani. Loput kuvausreissusta Hukka olikin sitten niin kilttiä poikaa, ei hievahtanutkaan käskyn alta ilman lupaa ja tuli välittömästi luokse pyydettäessä. Hukka vaikuttaa olevan selvästi Fisua nöyrempi ja pehmeämpi tälläisissä asioissa.

Lauantaina ajeltiin koirian kanssa Mikkeliin mökille. Lauantaina käytiin treffaamassa Fisun tytärtä Trendiä tottiksen merkeissä. Leikin Hukan kanssa, ammuttiin sille kaksi laukausta sivulla ja sitten tehtiin muutamia maahanmenoja ja sivulletuloja sekä yksi luoksetulo. Oli tosi kuuma keli, ja Hukka tuntui vähän löysältä. Ekaan laukaukseen reagoi vilkaisemalla äänen suuntaan, tokaan ei reagoinut ollenkaan. Ollaan muistettu nyt aika heikosti käydä ampumassa, laukaukset tulee vähän yllärinä Hukalle kun kuulee niitä niin harvoin. Fisu teki myös tottista, otettiin sillekin seuruuseen paukut, yksi luoksetulo, yksi tasamaanouto pitkällä matkalla ja sitten esteitä. Hypyllä Fisu teki hienosti, hypyt oli kaikki rentoja ja ilmavia ja kokonaisuuskin näytti kivalta. Sen sijaan estenoudossa tuli taas sama ongelma kuin T-leirillä, yrittää tulla paluun hypyn kautta. En tajua mikä kiikastaa, menee esteen ihan reippaasti ja epäröimättä erillisenä temppuna, mutta kapulan kanssa kokonaisena noutona ei halua tulla takaisin esteen kautta vaan valitsee mielummin hypyn. Eteenmenokin tehtiin, hienosti meni kovaa ja suoraa vaikka oli vieras kenttä eikä nähnyt palloa. Bongasi pallon vasta ihan muutaman metrin päästä.

Sunnuntaina talloin sekä Hukalle että Fisulle jäljet. Hukan jälki oli noin 120m pitkä, 6 keppiä, loiva kaari. Vanheni tunnin verran. Maasto oli suht korkeaa varvikkoa ja muutaman kaatuneen puunrungon ylitys sattui matkalle. Hukka lähti jäljelle tosi hienosti ja nosti kolme ensimmäistä keppiä oikein hyvin. Ehdin jo miettiä, että hitsi vie, tämähän näyttää jo ihan jäljestykseltä, kunnes sitten vaihtoikin taas ilmavainuun, ei pysynyt enää oikein jäljen päällä ja meni 4. ja 6. kepeistä reagoimatta ohi. Koska vika keppi ei löytynyt (eikä olisi voinutkaan löytyä, koska Hukka ei sillä kohdalla jäljestänyt kunnolla), otin vaan tiellä liinan irti ja sanoin, että tämä oli tässä, eikä palkkaa tule. Haluaisin, että Hukan jäljestyksen ainoa tavoite on löytää keppejä, ja jos kepit ei löydy itsenäisesti, niin silloin ei myöskään palkkaa tipu. Äitikalan jälki meni sentään vähän paremmin. Jälki oli taas sarjassamme "hupsista", eli en tuntenut lainkaan maastoa ja jälki sisälsi jos jonkinlaisia yllätysmomentteja ja kaikkia mahdollisia maastonmuutoksia. Jälki oli 760m pitkä, keppejä 5kpl, vanheni 1h 45min kaatosateessa. Jana oli nyt ehkä 10m pitkä, jälki lähti oikealle. Ehkä 5m janalta oli eka keppi. Jana meni nyt tosi hyvin, lähti suoraan ja reippaasti, tarkasti takajälkeä ehkä 2m ja kääntyi itse, kepin löysi. Alkupätkä jäljestä oli aika tiheää varvikkoa, Fisu jäljesti hienosti ensimmäiseen kulmaan asti. Kulmassa pyöri aika kauan, selvästi tälläinen kulma, jossa jälki jatkui jyrkkää kallioista rinnettä ylös, oli vaikea. Sammaleisen kallion päällä oli toka keppi, sen Fisu ilmaisi hyvin. Kallio-osuuden selvitti hyvin, ei hämääntynyt kalliolla olevasta kulmasta eikä jyrkkää rinnettä alas ja taas ylös kulkevasta jäljestä. Toka kolma meni myös hienosti, ajoi ehkä 2m kulmasta yli, mutta huomasi heti ja koukkasi takaisin jäljelle. Sitten tultiin tielle, jälki kulki ehkä 150m metsätien reunaa pitkin. Tieosuudella oli keppi, ja ilmeisesti tuuli oli puhaltanut kepin hajua metsän puolelle, koska juuri kepin kohdalla Fisu koukkasi metsään ja meni metsän puolella ohi kepistä. Kelasin Fisun liinasta takaisin ja lähetin uudestaan jäljelle, nyt pysyi jäljen päällä ja ilmaisi kepin. Kulma tieltä metsään oli hankala, tarkisteli aika pitkään ennen kun oli varma jäljen kulusta. Loppumatkan metsässä jäljesti taas hyvin ja vikat kaksi keppiä nosti.

Mökillä oli ihanaa rentoutua, saunoa, uida, grillata, istua laiturin nokassa lukemassa kirjaa... Hukkakin oppi hyppäämään laiturilta, ja oli muutenkin ihan kiltti ja järkevä mökkeilijä.

Maanantaina ajeltiin pois mökiltä ja pysähdyttiin matkalla Mäntyharjulle paimentamaan. Fisu pääsi treenaamaan ihan superkivoilla, herkkäliikkeisillä risteytyslampailla Kristiinan luona. Otin Fisulle flänkkejä ja pari lyhyttä hakua, pieniä pätkiä ajoa ja yhden jaon. Lampaat olivat huomattavasti liukkaammat kuin mihin Fisu on tottunut, ja Fisu olikin tosi skarppina koko ajan. Flänkit oli aika hyviä ja haut avoimia, yksi haku tehtiin pienen kumpareen takaa niin, että Fisu ei nähnyt lampaita. Teki ihan hyvän kaaren, mutta nostossa kun en antanut mitään ohjeita, jäi hetkeksi odottamaan ja kysymään lupaa ennen kun toi lampaat. Jaossa sain hyvin raon aikaan, mutta eka yritys epäonnistui kun lampaat yhdistyivät heti jaon jälkeen. Toisella yrityksellä olin itse valmiina ja saatiin onnistunut jako, ja Fisu joutui tosissaan työstämään lampaita, että sai neljä uuhta erotettua porukasta. Todella hyvää ja opettavaista eläintenlukutreeniä!! Ajossa Fisulla oli vaikeaa, lampaat eivät olisi millään halunneet liikkua rinnettä alas kohti metsän reunaa, mutta sitkeästi se yritti painostaa ja lopulta saikin lampaat suostuteltua liikkeelle. Pillikäskyt toimi nytkin ihan yllättävän hyvin, kyllä Fisu vihdoin alkaa jo tajuta niitä!

Tänään aamupäivällä käytiin tekemässä esineitä, keppi-ilmaisuja ja aksaa. Käytiin lämppälenkillä Jakomäessä ja otettiin samalla esineruutua. Talloin ehkä 30m leveän ruudun, jonne taakse kaksi esinettä ja eteen kaksi esinettä. Kaikki esineet olivat ns. vaikeita, eli huonosti haisevia ja pieniä tai kovaa muovia/kumia. Lähetin Fisun oikeasta kulmasta. Bongasi ekan etuesineen jo matkalla ja jäi tosi hienosti paikantamaan hajua vaikeasta esineestä (kova muovinen suksien pidike). Laitoin uudestaan oikeasta laidasta pariinkin kertaan, jos olisi löytänyt takaesineenkin, mutta siitä ei saanut hajua. Siirryin keskemmälle, ja toisen etuesineen (kuminen kengän liukueste) bongasi myös täydestä vauhdista. Siirryin taas vasemmalle lähettämään, ja takaesineen (tutti) löysi palkaksi tosi hienosta ja suorasta pistosta. Koska esineet oli vaikeita ja Fisu oli siihen nähden tehnyt tosi hyvin töitä, en jäänyt etsimään viimeistä takaesinettä. Sen sijaan käytiin Hukan kanssa yhdessä hakemassa esine, Hukka kulki vapaana ja kävelin rauhassa esineen suuntaan. Hukka sai hajun esineestä (Saran vanha ruotsalainen hakurulla) muutaman metrin päästä, mutta sillä oli selvästi vaikeaa tarkentaa hajua. Lopulta löysi, ja palkkasin siitä.

Fisu teki metsälenkin yhteydessä myös keppi-ilmaisutreenin. "Jälki" vanheni sen aikaa kun tein esineet. Jana oli nyt taas hieman pidempi, ehkä vajaa 20m, jälki lähti viistosti vasemmalle. Eka keppi oli taas heti janan jälkeen, muut kolme keppiä ihan lyhyin välein (koko jälki oli ehkä max 100m) mutta tarkoituksella hankalissa paikoissa varvikon sisällä. Jana meni hienosti ja ekan kepin bongasi heti. Tokasta kepistä meni reagoimatta yli. En lähtenyt perään ollenkaan, laskin vaan liinasta irti ja jäin odottelemaan. Kolmannen kepin löysi ja sen toi, palkkasin siitä ruhtinaallisesti. Sitten laitoin samasta kohdasta uudestaan jäljelle ja nyt jäljestikin tosi tarkasti sen kohdan, jonka oli kertaalleen jo mennyt hutiloiden, ja nosti kakkoskepin. Jatkettiin, ja vähän matkaa menikin hyvin, mutta sitten taas neloskepistä yli reagoimatta. Keppi oli korkean mustikanvarvikon alla, ja Fisu ei jäljestänyt kunnolla ottaen hajua maasta, vaan meni nenä korkealla varvikon latvojen tasolla. Kutsuin Fisun moneen kertaan takaisin kun oli mennyt jäljen jo loppuun, ja laitoin uudestaan, mutta tosi kauan kesti ennen kun neiti kalanen suostui oikeasti ottamaan kunnolla hajun maasta ja löysi kepin. Tähän meillä tulee kyllä jälkikokeissa keppien löytyminen kaatumaan - jos keppi on yhtään missään syvemmällä varvikon alla, niin sinne jää.

Aksassa treenasin aata, puomia ja keppejä Fisun kanssa. Koitin hakea juoksu-aahan rentoutta juoksuttamalla edestakaisin muutaman hypyn ja putken välillä. Menikin ihan hyvin loppua kohden ja teki parempia osumia. Puomille haettiin rentoutta kontaktiin tarjoamisen kautta, Fisun ollessa kontaktilla pyysin sitä tekemään helppoja, tuttuja temppuja ennen kun vapautin. Kepeille tehtiin pari menoa pitkän matkan päästä niin, että lähetin pelkällä suullisella käskyllä etsimään keppejä kentän toisesta päästä. Näissä Fisu teki hienosti ja keskittyi hyvin kepeille menoon, ei tehnyt yhtään virhettä sisäänmenossa. Lopuksi tehtiin vielä aalle 2on-2offia.

Hukka on tehnyt nyt pari kertaa aksakentällä Silvian foundation-dvd:n harjoituksia. Olen aloittanut putken opettamista niin, että heitän pallon putken läpi ja pidän Hukkaa kiinni, ja kun se kiskoo putken suuntaan, päästän. Siivekkeen kiertoja, eli ns. cik-cap tehtävää ollaan harjoiteltu pari kertaa yksittäisillä siivekkeillä ilman rimaa molempiin suuntiin. Käskyksi tiukkaan wrappiin tulee siksik molempiin suuntiin, en halua erotella tässä oikeaa ja vasenta koska en usko, että pystyn niitä muistamaan radalla. Hukka on tehnyt "aksaa" keskittyneesti ja rauhallisesti. Kovaa se ei mene, kierrotkin tekee kävellen, mutta eiköhän se vauhti sieltä tule myöhemmin.

Hukka teki tänään pienen jälkitreenin, kun mökillä epäonnistuneesta jäljestä viisastuneena päätin kokeilla vähän vaikeampaa alustaa, eli tein jäljen lyhyeksi leikatulle ruoholle. Jälki oli vajaa 100m pitkä, vanheni tunnin, keppejä 6kpl. Laitoin tarkoituksella pieniä, vähän hajustettuja keppejä ja painoin ne aika syvälle ruohon alle, jotta Hukka ei saisi niistä ilmavainulla hajua vaan sen olisi pakko jäljestää. Jälki ei mennyt kuitenkaan ihan niin kuin olin ajatellut. Tuuli aika kovaa, ja tuuli oli selvästi puhaltanut jäljen hajua sivuun, koska Hukka meni kyllä jäljen suuntaisesti mutta ei jäljen päällä, vaan 0,5-1,5m jäljen vasemmalla puolen. Paikoitellen kävi kyllä jäljen päälläkin, mutta ei pysynyt siinä ja hakeutui uudestaan aina jäljen sivuun. Jotenkin ihmeen kaupalla sai kuitenkin kepeistä hajua vaikka ei edes ollut jäljellä, eli ei nyt ihan tämäkään suunnitelma auttanut varsinaiseen ongelmaan... Haparoivasta jäljestyksestä huolimatta löysi kuitenkin 5/6 kepeistä.