keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Joulu ja välipäivät

 Joulu vietettiin tänä vuonna ihanissa, oikeissa talvimaisemissa Yli-Iissä Antin isän talossa. Rentoa laiskottelua ja mukavia kävelyretkiä lumihangessa kuului koirien ohjelmaan. 




Ennen joulua käytiin muutamaan kertaan hallilla aksaamassa, ja ohimennen onnistuin jotenkin hajottamaan Hukan puomin. Ollaan yritetty jatkaa loivien käännösten harjoittelua, heikolla menestyksellä, ja lisäksi Hukka on jostain syystä alkanut jännittämään koko puomia. Se lähtee puomille reippaasti, mutta hidastaa keskiosassa raviin ja etenee ihan matalana jalat tutisten, ja kiihdyttää sitten taas alasmenoon. Mitä enemmän Hukka vapisee, sen enemmän puomi alkaa heilumaan ja ongelma pahenee. Lisäksi hitaasta hiipimisravista kiihdyttäminen laskevalle pinnalle saa aikaan sen, että Hukka ei saa normaalia kahta laukkaa venytettyä laskevalle pinnalle eikä edes osu kontaktiin. Ollaan nyt joulun jälkeen siis jätetty kokonainen puomi toistaiseksi tauolle ja palattu reilusti taaksepäin tekemään ihan pelkkää lankkua, ja lisäksi käydään puomilla syömässä vain namia. Ajatuksena on nyt opettaa loivat käännökset, vaikeammat jatkot ja ohjaajan liikehäiriö lankulla, ja kun ne toimivat, siirrytään takaisin kokonaiselle puomille. Lankkutreenit on menneet ihan kivasti, loivat käännökset namimaatin kanssa eivät tunnut aivan yhtä mahdottomalta ajatukselta Hukalle kuin mitä kokonaisella puomilla. 



Kepit ollaan otettu nyt myös tehotreeniin Hukan kanssa. Ollaan tehty joka treenissä vähintään lyhyt keppitreeni (4-5 toistoa) niin, että molemmissa päissä on ohjurit ja itse teen tarkoituksella törkeitä liikehäiriöitä, kuten äkkipysähdyksiä, tiukkoja puolenvaihtoja, kiihdytyksiä, sivuirroituksia, ja edessä on palkka valmiina. Näihin treeneihin Hukka tuntuu vastaavan hyvin, muutaman kerran aina välillä vaikean paikan tullen yrittää hyppiä ohjureiden yli, mutta aika hyvin ottaa onkeensa palautteen ja parantaa. Pujotteluvauhti on hidastunut siitä mitä se jo hetkellisesti oli, mutta eiköhän se sieltä palaudu kun varmuutta tule lisää. 

Aalla uutena juttuna Hukka on tehnyt käännöksiä. Puomitreenien perusteella arvelinkin, että käännökset tulevat olemaan vaikeita Hukalle, tehtävän fokus unohtuu kun Hukka häiriintyy käännösohjaukseen liittyvästä liikehäiriöstä. Ei ole helppoa saada pienen hirven päähän taottua, että tehtävä tulee tehdä loppuun vaikka ohjaaja liikkuisi toiseen suuntaan, ja näitä on pakko muistaa treenata suorien exitien ohella. Rdalla Hukan aat on toimineet oikein hyvin, ei ole aikoihin yrittänyt tehdä yhtään itsemurhaloikkaa vaan kiltisti saa mahdutettua neljä askelta aalle ja osuu käytännössä 100% kontaktiin. 



Äitikala on treenaillut aksassa erottelutehtäviä, ja alkaa olemaan niissä jo varsin hyvä. Muutamalla viimeaikaisella treeniradalla on ollut kohta, jossa tullaan puomilta keppien avokulmaan, ja se on ollut Fisulle todella vaikea, ja ollaan sitä käyty työstämässä vielä erikseenkin omatoimivuoroilla. Ohjaajafokuksesta estefokukseen vaihto tuntuu olevan vaikeaa kun kyseessä on kepeille hakeminen. Muuten kalanen on ollut varsin loistava treeneissä, harmi kun nyt ei ole kisoja tulossa. 

torstai 17. joulukuuta 2020

Step 13v ja kalojen harrastuksia

 Stepsu-muffinssilla oli sunnuntaina 13v synttärit! Juhlamenot vietettiin tosin vasta maanantaina, kun olin itse yövuoroissa viikonloppuna töissä. Stepsu on ikään nähden vielä ihan hyvässä kunnossa, mitä nyt liike on sen verran kankeaa että syksyn aikana olen aloittanut sille jatkuvan gabapentiini-kipulääkityksen, ja kuulo sillä on huonontunut selvästi. Mieleltään Muffi on vielä virkeä ja oikeastaan ehkä jopa onnellisempi kuin ennen, kun ei kuule enää kun komennan kaloja. 




Fisu ja Hukka on treenanneet pääasiassa tokoa ja aksaa. Tokoa käytiin treenaamassa jo toistamiseen Ylöjärvellä Tähtitekniikalla viime viikonloppuna, muuten ollaan oltu vaan Tamskilla. Fisulle yritin kokeilla ohjatun merkillä kartion kiertämistä, jos sillä saisi toivottua vauhtia merkille, mutta kiertäminen aiheuttaa sitten myös lenkkiä ennen merkkiä, ja jos stoppi on yhtän myöhässä, niin tulee jo merkin viereen vasemmalle puolelle. Ei hyvä. Uutena ideana kokeilin sitä, jos merkki lähtisi liikkeelle ja Fisu joutuisi tavoittelemaan sitä päästäkseen merkille, mutta se ei toiminut ollenkaan, Fisu oli sitä mieltä ettei liikkuvalle merkille voi mennä ollenkaan ja juoksi jonnekin aivan muualle. Ehkä jatkamme siis vaan pallon kanssa, jos nyt ylipäätään kisoja vielä järjestetään nykyisillä säännöillä. Tunnariin olemme myös ottaneet nyt uuden kaavan: kun treenaan itsekseni, tehdään tunnaria pitkänä jonona, jossa oma on heti ensimmäinen tai toinen kapula tulosuunnasta. Olen lisäksi jättänyt namin kapuloiden eteen, jotta saisin Fisun oikeasti jarruttamaan. Jos menee omasta kapulasta reagomatta yli, olen vaan netraalisti kutsunut sen pois ja laittanut tauolle, ja kokeillut myöhemmin uudestaan. Aluksi jouduin tekemään tunnarin alusta 5-6 kertaa per treeni, kun joka kerta kalarouva paineli höyryllä ohi. Tässä kuitenkin sitkeys palkittiin, ja vähitellen Fisu hoksasi, ettei saavuta mitään sillä, jos juoksentelee vaan kapuloilla haistelematta, ja alkoi tekemään töitä. Ihan yksittäisiä kertoja on enää tullut mokia, lähes poikkeuksetta Fisu on tarkkana ja nappaa oman heti. Tänään testasin pitkästä aikaa samaa kuviota mutta niin, että oma olikin jonon vikana, ja voi että miten hienosti ja tarkasti Fisu haisteli! Selkeästi siis tuntuu, että tämä toimii. Liikkurin kanssa ollaan tehty sitten vastaavasti tunnaria, jossa on vain oma ja yksi väärä, jotta Fisulla ei olisi mahdollisuutta juoksennella kapulariviä edestakaisin ja ohittaa omaa. Tämäkin on toiminut hyvin, Fisu on pystynyt ottamaan oman nopeasti. 

Hukka on opetellut uutena juttuna liikkeestä seisomista. Aloitin samaan tapaan kuin Fisulle, eli heitän namia sen rintaa kohti tavoitteena saada se jarruttamaan terävästi. Aluksi tuntui aivan epätoivoiselta, Hukka tarjosi ihan kaikkea muuta paitsi seisomaan pysähtymistä. Nyt, noin miljoonan toiston jälkeen, sillä ehkä alkaa olla joku pienen pieni aavistuksen häivähdys, mutta pitkä tie on takuulla edessä... Lisäksi ollaan treenattu ruutua alustan kanssa. Olen käyttänyt ruudun alustana tasapainotyynyä, jotta se olisi riittävän erilainen kuin juoksarimatto. Hukka on ihan hyvin tajunnut idean, tosin tasapainotyynyä se haluaa käyttää takajalkatargettina, vaikka itse olisin mielummin ottanut etujalkatargetin. En kuitenkaan aio nipottaa tästä, tärkeintä on että Hukalla on hyvä asenne eikä se laahusta alustalle. Lisäksi ollaan työstetty pikkuhiljaa tunnaria. Tunnarin aloitin jo kesällä opettamalla Hukan ihan puhtaasti naksuttelemalla ilmaisemaan lasipurkissa olevan oman nenäkosketuksella. Kesällä sain lisättyä vieraat kapulat mukaan ja Hukka vaikutti tajuavan idean, mutta en sitten jatkanut siitä eteenpäin. Nyt, noin 3kk tauon jälkeen, muistuteltiin taas lasipurkkijuttuja ja koska ne oli hyvin muistissa, jatkettiin siitä eteenpäin. Opetin ensin ilmaisemaan matolla kyljellään olevassa lasipurkissa olevan oman, sitten vedin kapulat puoliksi ulos purkeista, sitten kapulat olivat maassa purkin edessä ja lopulta otin koko purkit pois. Vaikka Hukka välillä vaikuttaa todella tyhmältä, niin tässä se oli suorastaan hämmästyttävän hyvä. Kolmessa päivässä edettiin tilanteesta, jossa kaikki kapulat ovat pystyssä olevissa purkeissa siihen, että kaikki kapulat olivat maassa näkyvillä ja Hukka ilmaisee oman. Muutamia kertoja ollaan tehty tunnaria jo hallillakin ilman purkkeja lähinnä testimielessä, ja ihan hyvin Hukka pystyy sielläkin. Siitä huolimatta aion pitää purkit vielä ainakin jonkin aikaa mukana ja ottaa tässä vaiheessa ensin etäisyyden ja vauhdin mukaan ennen kuin jätän purkit kokonaan pois. Tänään kokeilin ekaa kertaa hallilla ottaa etäisyyttä mukaan niin, että kaikki kapulat oli purkeissa. Ihan hyvin vaikutti toimivan. Kapulan nosto ja palautus on ajatuksena lisätä mukaan sitten vasta ihan viimeisenä.






Hukka on myös aksaillut ahkerasti. Viime sunnuntaina käytiin SDP:llä Juulia Savolaisen valkussa tuurauspaikalla tavoitteena tutustua erilaiseen pohjaan ja Hukalle vieraaseen halliin. Rata oli meille vielä liian haastava, ja se näkyi treenissä. Ei päästy kuin pari estettä kerrallaan ja tuntui, että nekin asiat, mitä olen mielestäni Hukalle opettanut, esim. in-in, olivat ihan ylitsepääsemättömän vaikeita. Ainoastaan vieras (agimetin) Aa oli positiivinen yllätys, siinä ei ollut mitään ongelmaa. Tamskilla ollaan treenailtu sitten enemmänkin, ja vaihtelevammalla menestyksellä. Puomilla esittelin Hukalle uutena juttuna exitin kepeille umpikulmaan, ja se yllättäen ei tuottanut ihan niin suuria vaikeuksia kuin kaikki edelliset uudet jutut yhdistettynä juoksariin. Sen sijaan loivat käännökset olivat vielä karmeampi katastrofi, kuin mitä edellisellä kerralla noin kuukausi sitten. Hukka ei kertakaikkiaan pysty keskittymään tehtävään samalla, kun sen pitäisi katsoa ohjausta ja päätellä siitä, mihin rata jatkuu. Pientä helpotusta katastrofiin toi se, kun otin kaiken vauhdin pois ja palkan sai namimaatista, ja itse jättäydyin taakse. Mun liike ja sen aiheuttama häiriö on näköjään Hukalle tosi iso ongelma, ja se näkyy myös muilla esteillä, etenkin kepeillä. Liikehäiriöön totuttaminen täytyy siis ottaa todella projektiksi, ennen kuin voin olettaakaan, että pystyisin lisäämään puomille ja kepeille ohjauksia.

Hukka on käynyt myös kertaalleen paimentamassa. Jatkettiin iänikuisia flänkkejä, nyt uudella, hiukan lupaavammalla kuviolla. Lähetin Hukan flänkille samaan tapaan kuin ristiinkävelyissä, mutta kun Hukka oli lähtenyt, otin paineen pois ja vaihdoinkin itse suuntaa, ja lähdin peruuttamaan Hukan flänkin suuntaan, jolloin Hukan oli pakko mua väistääkseen laajentaa kaarta. En tiedä, viekö tämä Hukkaa oikeasti eteenpäin, mutta ainakin tällä tavalla saan siltä painetta pois ja reippaampaa mieltä, kun saan sen tekemään hyviä flänkkejä ilman painetta. 

lauantai 28. marraskuuta 2020

Toko-SM ja marraskuisia treenejä

 Viime viikonloppuna kisattiin Tamskin hallilla tokon yksilö-SM kisat. Vallitsevan tilanteen takia kokeeseenkin liittyi poikkeusjärjestelyitä, esim. 0-koiraa ei päässyt katsomaan vaan se piti katsoa videoituna, hallissa ei saanut olla yleisöä ja ryhmäliikkeet tehtiin maskit päällä. Valmistautuminen ei ollut tänä vuonna lähelläkään sitä, mitä Fisun kanssa pitäisi tehdä, mutta en vain uskaltanut juoksuttaa sitä kunnolla ettei varvas alkaisi uudestaan oireilemaan. Käytiin kyllä hallilla paljon, mutta tehtiin lähinnä rauhallisia juttuja, liikkeen alkuja ja juoksuliikkeiden paloja vajaalla matkalla. Lauantaille arvoin meille numeron 4, eli päästiin melkein saman tien kehään. Liikkeet tehtiin kolmessa kehässä, kehien väliin jäi vähän odottelua ja koiran sai palkata. Paikkikset tehtiin lopuksi.

Kaukot: 9,5 sarja alkoi seisomisella, mikä on Fisulle helpompi. Tehtiin kaukojen aloituksia just ennen kehään menoa ja Fisu teki varmaan 3 kertaa putkeen väärällä tekniikalla maahanmenon! Olin siis kehässäkin ihan varma että ei pysty tekemään etujalkatekniikalla, mutta pystyi sittenkin! Istu-seiso-vaihdossa jätti vasemman takajalan tosi pahasti mahan alle, muuten aika puhdas sarja. 

Ruutu: 8 diagonaaliruutu, eipä olla paljoa sitä päästy treenaamaan isolla kentällä... Eteenmenon meni aavistuksen vinoon, ja pysäytin itse ihan pikkuisen liian aikaisin, oli ulkona ympyrästä. Yhdellä korjauksella (peruutus) oli sisässä ja itse ruutu tosi hyvä

Luoksari: 8 ei olla tehty yhtään stoppia jutagrassilla moneen kuukauteen ja sen todella huomasi... Aivan kauheaa valumista, huonot stopit Fisuksi

Zeta: 9 asennot hyvät mutta ei istunut kunnolla perusasennossa liikkeen lopussa, pylly jäi ilmaan.

Tunnari: 0 tähän se sitten kosahti. Bongasi oman melkein heti ja nappasi suuhun, mutta pudotti, ja jatkoi haistelua, meni monta kertaa oman yli ja kertaalleen ja poistui kapuloiltakin. Lopulta otti kyllä oman, mutta pudotti vielä kapulan matkalla. Kurjaa, tämä on selvästi joku kisaongelma koska treeneissä ei ole mitään vastaavaa tapahtunut aikoihin

Kierto: 9 kaikin puolin hyvä liike, ja ehkäpä yksilöliikkeiden ainoa oikea onnistuminen

Ohjattu: 8 merkillä pysähtyi itse jo merkin viereen ja jäi aivan poikittin kylki kapuloihin päin. Siitä lähtö oikealle kapulalle oli tosi hankala, joutui pyörähtämään 180 astetta ympäri ja lähtikin ihan vinoon, kohti naapurikehää. Huomasi itsekin mokan ja jarrutti, tsekkasi kurssin ja valitsi oikean kapulan, ja kiihdytti sille.

Seuraaminen: 8 periaatteessa tuntui ihan kivalta, ei tullut ääntä eikä hirveästi pompottanut etujalkoja, mutta aika monta vinoa perusasentoa ja yhden sivulletulon seisoi kokonaan. Ärsyttävää, koska seuraaminen on niitä liikkeitä mitä kyllä ollaan treenattu...

Paikkaistuminen: 10 tää oli oikein hyvä

Paikkamakuu: 10 maski päässä maahanmenoja ei montaa ehditty treenata, mutta hyvin toimi kisakehässä, ripeä maahanmeno ja vauhdikas luoksari

Yht. 253p eli 2-tulos. Näin paljoa virheitä ei olla taidettu tehdä koskaan kokeessa, ja tosi huono fiilis jäi yksilöliikkeiden jälkeen. Tunnaria lukuunottamatta ihan tyhmiä virheitä, jotka johtuvat ennenkaikkea huonosta mielentilasta, joka puolestaan johtuu siitä, ettei olla päästy treenaamaan. Pisteitäkin saatiin kyllä selvästi nihkeämmin kuin mitä iltapäivällä kokeen loppupäässä suorittaneet. Olin oman vuoron jälkeen aivan varma siitä, ettei päästä finaaliin, mutta virheitä tuli muillekin siinä määrin, että Fisun tulos riitti sijaan 15 eli finaalipaikka aukesi virheistä huolimatta. Lauantaina illalla käytiin lähikentällä hinkkaamassa pahimpia mokia, eli tunnareita, eteenmenoja ja ohjatun merkkejä. Merkille palasin nyt hetkellisesti vanhaan "pikaliima" fiksaukseen eli pallo merkin takana. Tunnareita tehtiin _monta_ mutta kertaakaan ei tullut ilmi samanlaista ongelmaa kuin kisakehässä. 






Sunnuntaille arvottiin numero 1, eli suoraan kehään sen enempiä odottelematta. Hiukan ehdin onneksi purkaa Fisua ennen kehää, ja tehtiin yksi liikkuroitu tunnari ennen omaa vuoroa. 

Ruutu: 6,5 taas diagonaali, mutta vaan peilikuvana lauantaihin nähden. Nyt hieno ja suora eteenmeno ja pysähtyi hyvin ympyrään. Ruutuun vauhdikkaasti, ja seis-käskyllä meni suoraan maahan! Ärsyttävä virhe, tätä ei olekaan ikinä tehnyt kisoissa ja ihan todella harvoin treeneissäkään. En ollut myöskään varma siitä, mitä pitäisi tehdä, joten huikkasin perään vielä "maahan" käskyn, vaikka oli jo maassa

Seuraaminen: 7,75 taas muuten ihan nätti seuruu, mutta yksittäinen vino perusasento, ja peruuttaminen oli ihan tosi vinoa, ja siinä tuli yksi ihan selkeä murahdus

Tunnari: 8 olin ihan varma että sama virhe toistuu, mutta nyt oli huomattavasti parempi. Kertaalleen meni omasta yli, mutta tokalla kun osui kohdalle, nappasi ja toi reippaasti

Luoksetulo: 8,5 tämä oli selvästi parempi kuin lauantaina, stoppi oikeasti hyvä, maahanmenossa valui hiukan ja pysäytin ehkä myös vähän myöhään.

Ohjattu: 8,75 nyt meni merkille aivan eri asenteella kuin lauantaina, oli suorastaan juoksemassa ohi ja pysähtyi "väärin päin" eli kääntyi selkä merkkiin päin. Itse nouto oli tosi siisti ja hyvä

Zeta: 8,75 ihan siistit ja hyvät asennot, nyt istui perusasentoonkin paremmin, ehkä ihan aavistuksen jäi kurottelemaan siinä

Kierto: 8 siisti kierto ja ihan hyvä maahanmeno, nosto ja hyppy. Sivulletulo takaa kiertäen meinasi valahtaa pitkäksi, mutta kiltti kala huomasi ja korjasi perusasennon suoraksi

Kaukot: 9,25 taas seisomisella alkava sarja, ja nyt teki kaikki asennot kriteerien mukaisesti. Ei juurikaan edes kääntynyt vinoon.

Paikkaistuminen: 9,5 jäi ihan pikkuisen vinoon, mutta siinä istui nätisti

Paikkamakuu: 9,25 meni aivan aavistuksen vinoon ja vähän hitaammin kuin mitä parhaimmillaan pystyy

Yht 266,25p eli EVL1 ja sija 1./20! Nyt Fisu tuntui kehässä ihan tosi paljon paremmalta, enemmän omalta itseltään. Ainoastaan ekassa kehässä tuli pieniä mielentilaan liittyviä mokia (ruudun ennakointi ja seuraamisen ääni), tokassa kehässä tuntui ja näytti oikeasti hyvältä. Yhteistuloksissa Fisu nousi 7. sijalle. Ja mikä parasta, juoksemisesta ja jutalla tehdyistä stopeista huolimatta Fisu ei missään vaiheessa ontunut tassuaan!




SM-kuvat (c) sporttirakki

Maanantaina jatkettiin Hukan kanssa aksajuttuja Aan muodossa. Kokeiltiin ekaa kertaa täyskorkeaa Aata. Heti huomasi, että kun Aan kulma muuttuu, niin osumat kontaktilla alkoivat siirtyä ylemmäs ja painottua takajalkaosumiin. Pääsääntöisesti Hukka teki hyviä suorituksia, toki muutamia huonompia mahtui mukaan mutta yllättävän vähällä vaivalla tuntuisi tulevan tämä Aa. Uutena tekniikkajuttuna Hukka on myös treenannut nyt S-linjan takaakiertoa saksalaisella. Muutaman onnistuneen ja oikea-aikaisen palkkauksen myötä Hukka tajusi mitä halutaan, ja sen jälkeen onkin hakenut ihan superhyvin hypylle! 



Paimennusta ollaan treenattu tällä viikolla pariinkin otteeseen. Maanantaina käytiin Hukan kanssa Sabinalla. Tehtiin flänkkejä, ja nyt vihdoin ja viimein tuntuu, että niissä on alkanut tapahtua pientä edistymistä. Erityisesti ristiinkävelyissä Hukka välillä lähtee jo melko kivasti avaamaan flänkkiä. Toki ajautuu taas lähemmäksi sitten kun on päässyt musta ohi, mutta ehdottomasti suunta on nyt oikea. Torstaina käytiin Hukan, Fisun ja Mankin kanssa Annen luona paimennustreeneissä. Hukka treenasi ajoa ja taas flänkkejä. Pienessä aitauksessa flänkit toimi nytkin kohtalaisesti, mutta isolla pellolla liukkailla lampailla ei pystytty tekemään oikein yhtään flänkkejä, Hukka ei kertakaikkiaan ehdi juoksemaan riittävän pitkälle vaan lampaat lähtevät alta ennen kuin on päässyt tasapainoon. Ajossa oli myös isoja vaikeuksia, jostain syystä Hukka ei millään suostunut ottamaan maahan-käskyjä vaan jäi koko ajan seisomaan tai istumaan. Fisukin pääsi pitkästä aikaa lampaille, tehtiin lähinnä poikittaista ajoa niin, että lampailla oli kova veto ja suoraan ajaakseen Fisun oli pakko kulkea hieman sivussa. Tämä tekee sille tosi hyvää, peesailija-kala joutui oikeasti tsemppaamaan pitääkseen kurssin suorassa, ja ajoittain siitä jo näkikin että se lähti itsenäisesti kääntämään jos lampaat meinasivat valua vedon suuntaan. Liukkailla lampailla kala myös liioitteli ihan kunnolla flänkeissä, juoksi aivan törkeän kauas kun koitin vähänkin painokkaammin ohjata. Manki pääsi myös katselemaan lampaita, ei vielä niistä oikeasti mitään ymmärrä mutta kiinnostuneena kyllä seurasi katseellaan eikä pelkää ollenkaan.

Torstaina illalla Hukan aksatreeneissä tehtiin hyppäriä, jossa oli parikin ihan hyvää kohtaa meille. Kepeille takaaleikkausta ei olla kyllä montaa kertaa tehty, mutta se toimi oikein hienosti, ja samoin in-in + wrappi, eli ns. vippaus, joita tehtiin Vendulan treeneissä, pääsi nyt taas käyttöön ja toimi ihan hyvin. Putkijarrua ollaan myös tehty vain ehkä 3 kertaa tms mutta se on Hukalla tosi vahva, kääntyy kyllä aivan supertiukasti suorasta putkesta vaikka edellisellä kierroksella oli samasta putkesta jatkanut suoraan.

Perjantaina oli Fisun suuri päivä, eli paluu aksakentille saikun jäljiltä. Tein tosi varovaisesti lyhyen, kevyen treenin, lähinnä hyppyjä eri kulmista, parit takaakierto/putki erottelut, keppejä pari toistoa ja kontaktien muistuttelua. Fisu oli aivan fiiliksissä, ja tuntui aika hurjalta nyt monen viikon hirviagilityn jälkeen. Treenin jälkeen kyttäsin sen liikkumista mutta yhtään epäpuhdasta askelta en nähnyt. Hukka pääsi myös treenaamaan samalla, sen pääpainona kontaktit. Aata tehtiin tokaa kertaa täyskorkeana, nyt smartin esteellä. Käytännön syistä jouduin jättämään Hukalta jo nyt maton pois aalta, koska smartin aahan ei vaan tarttunut teippi kunnolla ja ilman teippiä matto valui joka toiston jälkeen. Eipä Hukka mitään eroa tehnyt suoritukseen maton kanssa tai ilman, ja edelleen Aa näyttää aika lupaavalta! Toki muutamia lentoyrityksiä tulee joka treenissä, mutta pääsääntöisesti tekee hyvin ja virheen sattuessa vastaa tosi hyvin palautteeseen ja tekee varovaisemmin seuraavalla toistolla. Myös puomia Hukka testasi nyt ekaa kertaa ilman mattoa, ja osui kaikki!!! Uutena juttuna tehtiin takaakierto/puomi -erottelua, ja se sen sijaan oli tosi vaikeaa. Puomille on kova imu, ja vahinkopuomit näyttivät jokseenkin vaarallisilta, kun Hukka esteen päällä ollessaan tajusi, ettei pitänytkään mennä puomille. Kertaalleen tippui tasaiselta osalta maahan, mutta onneksi ihan hallitusti jaloilleen eikä kompuroinut.



Tänään käytiin Ylöjärvellä Tähtitekniikan hallilla T-tokotreeneissä Fisun ja Hukan kanssa. Lämppälenkillä Hukka onnistui jotenkin saamaan haavan tassuunsa ja treenisuunnitelma meni sen osalta ihan uusiksi. Fisu treenasi omalla vuorollaan kaksi settiä, ensin pienemmässä kehässä kaukot, seuruun, tunnarin ja zetan kävelyä, ja isommassa kehässä paikkiksen, kiertonoudon, tunnarin, ohjatun ja seuraamista. Tein molemmissa kehissä alkuun ns. kisamaisen setin, eli pohjalle pari kisamaista palkatonta liikettä liikkuroituna ja siihen perään tunnarin. Kummallakin kerralla pystyi tekemään ihan hyvän tunnarin, meni molemmissa kehissä kerran omasta yli, mutta ei ollenkaan samanlaista epävarmuutta kuin kisakehässä viikko sitten. Muutenkin kalanen tuntui melko kivalta, heti huomaa että se on paremmalla mielellä kun on saanut purkaa menohaluja ja juosta myös tokokehän ulkopuolella. Kaukojen jätössä vilkuili vähän maahan, ilmeisesti miettii namia jonka aika usein olen jättänyt valmiiksi maahan, siihen puutuin nyt. Seuraamisessa meni levottomaksi seinän lähellä, joten tehtiin lähestymisiä kohti seinää ja palkkailin niistä. Paikkis oli oikein hyvä kaiken kaikkiaan. Tokassa setissä kierrossa kaatoi merkin, mutta en voinut nyt puuttua siihen koska halusin kokeenomaisen liikkeen pohjalle ennen tunnaria. Ohjatussa tehtiin ihmishäiriöitä, ja niissä Fisu oli nyt tosi hyvä. Ei mokannut mitään muuta kuin yhden nosto, siinä hätiköi eikä saanut kapulaa heti suuhun. Seuraamisessa tuntui melko kivalta, paljon paremmalta kuin ekassa kehässä, ja jopa sivuaskeleet ja peruutus oli ihan jees. Loppuun tehtiin vielä pari kiertoa, nyt ei osunut merkkiin.

Hukka treenasi liikkuroituna seuraamista, kaukoja ja noudon alkua ja loppua, ja omia aikojaan jääviä, seuruuta ja ruutua. Seuraamisessa liikkurin kanssa yritti vilkuilla, eli häiriötreeniä tarvitaan tähän lisää. Kaukoissa oli tosi hyvä, yhden kerran vilkaisi nopeasti liikkuria mutta ei mitenkään muuten häiriintynyt ja teki hyvällä tekniikalla. Noutokapulan kanssa oli vaikeampaa, kovasti tekisi mieli katsoa liikkuria ja kapulaa. Tuonnissa ei nyt ollut mitään vaikeaa, ei välittänyt siinä ihmishäiriöstä. Seuraamista tehtiin vähän pidempi pätkä ja otin sitä vähän videolle. Hukan seuruu näyttää oikeastaan nyt aika kivalta. Se on erittäin korrekti, ei tasan edistä, enemmänkin välillä tuntuu että on liian takana. Näyttää iloiselta, mutta samaan aikaan rauhalliselta ja tasaiselta. Käännökset on siistejä ja pysähdykset täsmällisiä. Liikkeestä maahanmeno ja istuminen alkaa myös olla aika hyvällä mallilla ja nyt ollaan pystytty jo tekemään niillä erottelua ilman apuja. Toki välillä tulee mokia ja jos joutuu miettimään, niin hidastuu, mutta ajatus alkaa olla sen verran pitkällä että kohta on pakko ottaa seisominenkin työn alle. Ruutua ollaan nyt lähdetty työstämään kosketusalustan kanssa, alustana on jumppatyyny, jotta olisi riittävän erilainen kuin juoksarimatto. Tasapainotyynyllä Hukka yrittää edelleen aika-ajoin koskea siihen takajaloilla, mutta myös hyviä osumia etujaloilla on sen verran, että ollaan nyt siirretty alusta ruutuun. Paikkiksessa Hukka teki sekä istumisen että makuun. Istuminen oli superhyvä, siinä se istuu kuin patsas, ei tasan liikuta mitään jalkaa eikä pahemmin edes vilkuile mihinkään. Maahanmenossa Hukalla jäi kyynärpäät ylös, eli sivulta maahanmenoja pitää muistaa vahvistaa.

perjantai 13. marraskuuta 2020

Aata, aksakoulutusta ja varvasvammainen kala

 Viime viikon perjantaina tokotreenien jälkeen lenkillä huomasin, että Fisu ontuu lievästi jompaa kumpaa etujalkaa, ontuma oli sen verran lievä etten ollut varma kumpaa. Kävin sisällä sitten molemmat etujalat läpi ja ainoa aristus löytyi oikean etujalan 2. varpaan taivutuksista. Mitään muuta epänormaalia jalassa ei tuntunut, eikä varpaassakaan tunnu turvotusta tai krepitaatiota, eli oletettavasti jokin venähdys tms. Siitä eteenpäin Fisu onkin ollut sitten mahdollisuuksien mukaan levossa. Ontumaa en ole enää huomannut, mutta sisällä sohvalta alas hypätessä ottaa ensin vastaan vasemmalla etujalalla ja ehkä käännöksissä  ulkona siirtää nopeammin painon pois oikealta. En tosin aiemmin ole kiinnittänyt huomiota siihen, kumpi "tassuinen" Fisu on, voi olla että suosii muutenkin enemmän vasenta. Olen tunnustellut varpaat läpi päivittäin, ja tilannetta on sen perusteella vaikea arvoida. Aluksi aristus oli selkeää, sen jälkeen ei oikeastaan enää aristanut ollenkaan. Tiistaina kun arvoin, uskallanko viedä Fisun aksatreeneihin, taivuttelin varpaita ehkä vähän voimakkaammin ja siinä jälleen aristi, ja nyt kun olen taivutellut, niin tuntuu aristavan kaikkia varpaita ja nykii tassua pois :/ En usko, että venähdys on levinnyt muihin varpaisiin, vaan enemmänkin muistaa sen että taivuttelu sattui, ja varoo jo valmiiksi. Peruin kuitenkin huomiset agilitykisat ja otetaan nyt vielä ainakin viikonloppu varovasti.

Koska Fisu on saikulla, Hukka pääsi/joutui tuuraamaan sitä viime lauantaina Tamskin järkkäämään Vendula Hausnerovan agilitykoulutukseen. Mietin, että noinkohan hirvimiehen kanssa hyödytään mitään tälläisestä koulutuksesta kun osataan vielä niin vähän, mutta Hukka yllätti ja oli ihan tosi pätevä! Tehtiin 30 esteen rata läpi kolmessa kierroksessa pieninä pätkinä, päästiin kokeilemaan eri ohjausvaihtoehtoja ja oikeastaan kaikki toimi! Meille kokonaan uutena juttuna testattiin vippausta parissakin eri kohdassa, ja se toimi yllättävän hyvin. Käskytyksestä en ole vielä ihan varma, että miten se kannattaisi toteuttaa, nyt käskytin vaan "siksik" eli wrappikäskyä. Toinen kokonaan uusi juttu oli putki-kepit erottelu, jota Hukka ei ole tehnyt ikinä. Lähemmälle vaihtoehdolle eli kepeille haki hyvin, putki keppien takana oli vaikeampi. Ohjauksesta ja Hukalle opetetuista pohjista sain kehuja, ja hyvää muistutusta siitä, että jos olen nähnyt vaivaa suullisten käskyjen opettamiseen, niin voisin niitä käyttää eli aloittaa käskyttämään selvästi aikaisemmin esim. kepit, takaakierrot ja putket. Ja treenitilanteessa ohjata kauempaa ja antaa enemmän koiralle vastuuta, hyvin liikkuvana ohjaajana tuppaan ehkä ottamaan vastuuta liikaa ja autan koiraa silloinkin kun voisin antaa sen itsenäisesti tehdä tehtävät ja kuunnella erotteluita. Oikein kiva ja hyödyllinen koulutus, ja todennäköisesti jopa parempi Hukan kanssa kuin mitä olisin paljon osaavamman Fisun kanssa saanut siitä irti.


Maanantaille olin sopinut tokon kehätreenit Fisulle, ja osallistuttiin niihin sillä tasolla, mitä uskalsin saikkulaisen kanssa, eli ei tehty vauhtiliikkeitä vaan keskityttiin kuunteluun ja mielentilaan. Fisu tuntui aika kuumalta, eikä mikään ihmekään, kun ei ole päässyt purkamaan höyryjä. Zetan seuruu oli kamalaa, pompotti ja laahasi takapäätä ja yritti ennakoida asentoja. Ei sitten pahemmin edes tehty asentoja vaan pelkkää seuraamista. Myös ihan seuraamisliikkeenä seuraaminen oli kamalaa, levotonta ja ylivireistä, erityisesti hidas käynti ja sivuaskeleet, joissa ei malttanut istua. Toki treeneissä oli hyvääkin, eli ruudun loppuosassa sain vihdoin Fisun kiinni tyypillisestä kisavirheestä, eli maahanmenon jälkeen yrittää vilkuilla, nyt pääsin siitä sanomaan ja otti hyvin onkeensa. Kaukot oli aika hyvät, tunnari myös hyvä. Ja liikkeiden alut (kierto, ohjattu) oli aika hyviä, piti hyvin kontaktia eikä ollut yhtään sen näköinen, että olisi mihinkään karkaamassa. Paikkikset tehtiin myös, siinäkin Fisu oli hyvä.

Maanantaina tokotreenien jälkeen jäin Hukan kanssa tekemään aata, tehtiin uudestaan vielä samalla madalletulla, matalimmalla tasolla. Jatkettiin siitä mihin ekassa treenissä jäätiin, eli ketjutin taaksepäin aata niin, että lopulta tehtiin jo kokonainen este ilman vauhtia. Treeni sujui kaiken kaikkiaan tosi hyvin, Hukka osui joka toistolla ja sen suoritukset oli järkeviä ja hallittuja. Pääasiassa se näyttää yrittävän etujalkaosumia, mutta jotenkin uskoisin, että kun este nousee täyskorkeaksi, etujalkaosumat jäävät pois.



Torstaina käytiin aamusta Fisun kanssa hallilla tokoilemassa. Koitin pelata varman päälle varpaan suhteen ja laitoin siihen tassusiteen tueksi ettei varpaat vääntyisi jos Fisu tekee vauhdikkaampia käännöksiä. Mitään vauhtijuttuja ei tehty vieläkään, vaan edelleen teemana kaukot, tunnari, seuruu, zeta ja eteenmenon korjaukset. Zetan seuruu oli nyt paljon parempaa ja perusseuruukin ehkä vähän rauhallisempaa. Tunnari oli taas hyvä, ei mitään epävarmuutta haistelussa. Kaukoissa kääntyy vinoon aina vaan, mutta muuten tekee hyvin. Eteenmenon korjaukset oli hyvin muistissa.

Torstaina iltapäivällä käytiin Hukan kanssa Sabinan luona paimentamassa. Manki oli myös mukana katsomassa lampaita, mutta ei vielä toistaiseksi niistä mitään ymmärtänyt. Hukan kanssa ollaan jatkettu ikuisuusteemaa flänkkien avaamisesta oikeastaan kaksiosaisella treenillä. Lähetän Hukan viereltä hakukaarelle, mutta en anna sen tehdä nostoa vaan laitan maahan ja siitä laitan takaisin flänkille jompaan kumpaan suuntaan eli pois tasapainosta, ja autan siinä ristiinkävelyllä. Ajatuksena tässä se, että jos ei saa tuoda lampaita, niin saattaisi tajuta laajentaa kaarta kun ei imeydy sisään tuontia ajatellessaan. Kuviona tämä periaatteessa toimii, mutta flänkit ovat kyllä edelleen ihan yhtä ahtaita kuin ennnekin, ellen ristiinkävelyssä omalla sijoittumisellani "pakota" sitä kauemmas. Ollaan otettu apuvälineeksi piiska, sillä tuntuu ehkä vähän paremmin ottavan etäisyyttä. Nyt treenissä tuli uusi, pienoinen valonpilkahdus flänkkien suhteen, kun aitauksessa oli keskellä häkki, jota Hukka joutui flänkille juostessaan väistämään ja sen myötä sen oli pakko tehdä vähän laajempi kaari, ja saatiin onnistuneita ja hyviä flänkkejä. Voi kumpa Hukka itsekin tajuaisi, että asiat olisi paljon helpompi hoitaa kun vaan pysyttelisi kauempana lampaista. 

Torstaina illalla jatkettiin Hukan aksaryhmän treeneissä perusohjausten harjoittelua. Ohjelmassa uutena juttuna takaakierto-persjättö, jota ei olla koskaan tehty radalla. Aluksi olikin vaikeaa, tuli useamman kerran ohi hypystä. Muutaman kerran kun sain oikein rautalangasta vääntämällä yliohjattua Hukan tulemaan hypyn kautta, taisi tajuta ja sujui paremmin. Lisäksi testattiin samaa kohtaa toiselta puolelta in-in ohjauksella radan osana, ja se sujui myös hyvin. Toisella kierroksella kokeiltiin päällejuoksua, sitä ollaan tehty joskus kesällä ehkä kerran mutta ei siis missään nimessä voi sanoa, että Hukka sitä osaisi. Alkuun tämäkin oli vaikeaa, tuli pari kertaa ohi hypystä, mutta muutamalla palkkauksella tajusi ja tuli ihan hyvin ohjaukseen.

Tänään aamulla käytiin taas hallilla Hukan ja Fisun kanssa. Hukka treenasi ensin aata, kokeiltiin nyt seuraavaa tasoa madalletusta aasta, eli hiukan edellistä kertaa korkeammalla. Nyt Hukalla oli jo selvästi enemmän vauhtia, kun tehtävä alkoi olla sille tuttu, ja valitettavasti nähtiin myös ensimmäiset liitoyritykset. Ensimmäinen harjan yli lento taisi olla puhtaasti vahinko, mutta sen jälkeen pari muuta ehkä jo tarkoituksellisia. Vaikka muuten olen Hukkaa kouluttanut hyvin puhtaasti positiivisella vahvistamisella, ja jättänyt huonot huomioimatta, niin tästä aion olla tiukkana ja kieltää lentämisestä, niitä en kertakaikkiaan halua sen tekevän. Onneksi tuntui ottavan ihan hyvin palautteen vastaan ja seuraavat toistot oli hallitumpia. Edelleen Hukka näkyy yrittävän etujalkaosumia, mutta niihin en toistaiseksi puutu, osukoot sillä tyylillä jonka itselleen parhaaksi katsoo, kunhan se ei sisällä lentämistä harjan yli. 


Lisäksi jatkettiin Hukan kanssa eilistä takaakierto-persjättöteema ja kokeiltiin samanlaista kohtaa myös toisin päin. Nyt Hukka teki jo tosi hienosti, ei tainnut tulla kuin pari kertaa esteestä ohi ja kesti jo paljon voimakkaampaa liikettä kuin eilen.

Fisu pääsi taas treenaamaan tylsää nyhväystokoa. Tehtiin kierron alkua, tunnaria, merkin paikkaa alustalla, kaukoja ja seuraamista. Kierron alkuun tuli kivalla asenteella, taisi jo itsekin tietää ettei pääse juoksemaan kun ei oikein ollut sen näköinen että edes odottaisi pääsyä. Tunnarissa laitoin omaa vähän piiloon hyppyesteen jalaksen taakse ja tämä olikin hyvä, joutui etsimään pitkään mutta malttoi mielensä eikä hätäillyt, ja oma löytyi. Merkin paikka alustan kanssa on tosi hyvä, menee tosi hienosti alustalle, mutta ilman alustaa alkaa ennakoimaan ja jää lähelle merkkiä. Kai se pitäisi jo uskoa, että Fisulla ei nämä alustahommat toimi, ei ole koskaan toiminut eikä toimi edelleenkään. Kaukoissa kääntyi nyt jopa aiempaa pahemmin vinoon, joten tehtiin muutama sellainen, että jätin Fisun nähden namin sen vasemmalle puolella että joutuisi sitä väistämään. Seuraamisessa tuntui nyt kivalta muuten, mutta peruutuksessa liioittelee ja menee ihan liian taakse. Kokeilin auttaa käsitargetin avulla, mutta en tiedä onko tämä lähinnä ojasta allikkoon, kun tuntuu kiihtyvän kaikesta auttamisesta tai puuttumisesta...

maanantai 2. marraskuuta 2020

Ruotsintuliaisia ja retkeilyä Rukalla

 Reilu viikko sitten keskiviikkona oli jännittävä päivä, kun vallitsevaa koronatilannetta uhmaten käväistiin Emman kanssa päiväreissulla Ruotsissa. Vallentunasta lähti mukaan reissun syy, eli pentu! Pikkutyyppi on nimeltään Manki, virallisesti Work-A-Lot Monkey, upean tokokoiran ja hallitsevan maailmanmestarin Vallhunden Peakin ja kivenkovaa paimensukua edustavan Pen-Y-Borough Jackin mustavalkoinen tyttöpentu. Manki on paperilla mun koira, mutta asuu Emmalla. Muutaman ensimmäisen tapaamisen perusteella pikkuapina vaikuttaa reippaalta, vilkkaalta ja vauhdikkaalta pennulta, josta toivottavasti kasvaa hieno ja terve harrastuskoira moneen käyttöön. 



Mankin vanhemmat Jack ja Peak

Koska Ruotsinmatkailun vuoksi jouduin jäämään karanteeniin, ajoitimme sopivasti Antin kanssa syyslomareissun samaan saumaan, viime viikon perjantaina lähdimme Kuusamoon mökille. Viikko kului mukavasti Rukan lähialueilla retkeillessä. Mukana pohjoisen reissulla olivat Fisu ja Hukka, Step jäi äidille hoitoon kun tunturien valloitukset olisivat olleet jo liikaa sen kropalle. Fisu ja Hukka nauttivat täysin siemauksin luonnossa liikkumisesta ja omasta mökkipihasta, jossa touhuta. Pieni vaelluskipinä taisi iskeä koko porukkaan, retkeily tällä kokoonpanolla toimi tosi kivasti kaikin puolin. Maisemissakaan ei ollut valittamista, ja kätevästi saman viikon aikana nähtiin sekä ruska että talvi, tosin vähän väärässä järjestyksessä.

Loman alussa Rukalla oli täysi talvi

Näkymät Rukatunturin huipun tuntumasta



Pieni karhunkierros kierrettiin vielä lumisissa maisemissa

Kiutakönkään punaiset kalliot



Riisitunturilla


Riisitunturin maisemat olivat lähempänä syksyä kuin talvea


Konttaisen laella

Paluumatkalla pysähdyttiin vielä Syötteen kansallispuistoon

Karanteeni loppui lauantaina, joten sunnuntaina suunnattiin heti hallille treenaamaan. Fisu treenasi tamskin aksavalkun ison kentän treeneissä, rakennettiin Jari Suomalaisen vauhdikas agirata. Fisu tuntui tosi kivalta, testailin radalta kaikki eri ohjausvaihtoehdot ja oikeastaan kaikki toimi hyvin. Kertaalleen teki aalla yhden itsemurhaloikan, mutta sen jälkeen oli asiallisesti. Lopuksi tehtiin vielä koko rata läpi nollalla. Hukan kanssa jäätiin treenien jälkeen omatoimitreenaamaan, teemana ekaa kertaa Aa. Laskettiin galicanin Aa matalimmalle tasolle ja tehtiin siinä maton kanssa samanalaista treeniä, kuin mitä ollaan tehty puomilla alkuun. Odotin jossain määrin katastrofia, koska käytännössä kaikki uudet jutut on olleen Hukan kanssa aluksi tosi vaikeita ennen kuin se hoksaa, mistä on kyse. Hukka kuitenkin tajusi ihan heti, että tämä on sama juttu kuin puomilla ja teki oikein hyviä osumia. Siitä huolimatta täytyy muistaa edetä varovasti, ettei saa päähänsä mitään loikkimisajatuksia tai harjan yli liitelyä.



torstai 22. lokakuuta 2020

BH-koe, tokomestaruus ja tokoringin näyttö

Syksy on kulunut omalla painollaan, mitään kovin ihmeellistä ei ole ollut. Syyskuun loppupuolella oli T-leiri Jämillä, jossa treenailtiin parhaiden T-tiimiläisten kanssa hakua, jälkeä, tokoa ja paimennusta. Hiukan leireilyä varjosti vallitseva koronatilanne, ja sen vuoksi tutut illanvietot isolla porukalla jäivät nyt välistä. Hukan hakutreenit painottuivat piston mallin opettamiseen. Tein käytännössä saman treenin molempina päivinä, 6 valmiina olevaa maalimiestä jotka eivät olleet suoraan lähetyslinjalla vaan hieman edempänä alueella, toiveissa, että Hukka saisi hajun juostuaan 50m suoraan ja kääntyisi aluetta eteenpäin. Lauantain treeni oli katastrofi, yksikään pisto ei onnistunut vaan joka kerta Hukka kääntyi joko taaksepäin aluetta tai tuli pois löytämättä maalimiestä. Jotain prosessointia ilmeisesti tapahtui yön aikana, koska sunnuntaina sama treeni onnistui todella hyvin, kuudesta pistosta viidellä Hukka kääntyi oikeaan suuntaan ja sai vahvistuksen löytämällä maalimiehen alueelta edestäpäin. 

Kuvat: Hannele Rontu






Fisun jäljillä ei ollut mitään maata mullistavaa, perjantaina testattiin hankalampaa alustaa (avoin hakkuuaukea, ja yksi kulma oli suopursumaaston puolella). Fisu selvitti jäljen tosi hienosti, nosti kaikki kepit. Sunnuntain jäljellä teemana oli keppijekut, ja niissä Fisu puolestaan oli huono, jätti monta keppiä maastoon kun ei mennyt kulmia aivan jäljen päällä ja yksi keppi oli risukasassa, jonka läpi kalarouva ei kokenut tarpeelliseksi mennä. 

Paimennusta ollaan treenattu melko ahkerasti Hukan kanssa. Treenit junnaavat tällä hetkellä jokseenkin paikallaan, enkä ole oikein tyytyväinen siihen, miten Hukka on kehittynyt. Hukalla ei ole kertakaikkiaan minkäänlaisia flänkkejä, eikä se vastaa oikein mihinkään treeniin, jolla flänkkejä yritettään sille opettaa. Se on erittäin ahdas, menee suoraan lampaita kohti ja pyrkii todella lähelle. Paineeseen se ei vastaa toivotusti ottamalla etäisyyttä, vaan pikemminkin vain ahdistuu ja passivoituu. Sille ei yskinkertaisesti ole tullut missään vaiheessa mieleen, että paineella voisi kääntää katsetta pois ja väistää, se vaan painuu alemmas ja yrittää kadota maanrakoon, mutta ei väistä. Voi olla, että meidän paimennusura loppuu varsin lyhyeen, jos flänkkejä ei ala kuulumaan. Ollaan kokeiltu erilaisia variaatioita ristiinkävelyistä, olen antanut sen työskennellä itsenäisesti kokonaan ilman painetta ja vain fiilistellä, ollaan koitettu keskeyttää huonot flänkit ja laittaa lisää painetta ennen uutta lähetystä ja ohjata sitä pois tasapainosta, jotta sillä ei olisi tarvetta tulla sisään. Toistaiseksi ei mitään muutosta havaittavissa, ei onnistu ei. Fisulla oli aika pitkälti sama ongelma nuorena, ja sillä flänkit lopulta aukesivat kun päästiin treenaamaan lampailla, jotka eivät antaneet sen tulla lähelle vaan se menetti lampaat jos ei tehnyt kunnollista flänkkiä. En tiedä, missä pääsisin järjestämään Hukalle vastaavia oppimistilanteita.

Fisu on treenaillut nyt käytännössä vain aksaa ja tokoa. Tokossa isoimpana projektina on ollut etujalkakaukojen käyttöönotto kisatilanteessa. Kaukot on periaatteessa toimineet jo pitkään aika hyvin yksittäisenä juttuna, mutta sitten kun tullaan yhtään kisamaiselta vaikuttavaan tilanteeseen, kala on päättänyt palata vanhaan ja yrittää tehdä aina vaan takajalkakaukoja. Ollaan tehty nyt tosi paljon ihan vaan liikkeen alkua ja sivulta maahanmenoa etujalkatekniikalla, ja olen palkkaillut siitä ahkerasti. Työ alkaa vihdoin tuottaa tulosta ja on pystynyt jo kisamaisissa treeneissä tekemään hyviä kaukoja. Aksassa ollaan lähinnä haettu hyvää rytmiä ja fiilistä yhdessä tekemiseen, ja Fisu tuntuukin nyt kulkevan tosi hienosti. 

Hukka käväisi sunnuntaina 4.10. Haimoossa BH-kokeessa yhdessä Lean ja Kikin kanssa. Koe järjestettiin IGP-kokeen yhteydessä, hauska oli päästä näkemään kyläkisatasoisia suojelusuorituksia! Hukka selviytyi kokeesta aika lailla oman osaamistasonsa mukaisesti. Täydellistä se ei ollut, mutta ei myöskään mitenkään huono suoritus. Tehtiin kolmen ryhmässä niin, että Hukka oli ensin huilivuorossa, sitten tehtiin liikkeet ja lopuksi paikkis. Eka seuraaminen tuntui kivalta henkilöryhmään asti, jonne mennessä vilkuili hiukan yleisöä ja kontakti pätki. Ryhmässä tsemppasi, ja pysyi paremmin mukana. Arvosana taisi olla erinomainen. Toisessa seuraamisessa ekan suoran teki vielä hyvin, sen jälkeen alkoi hyytymään, kontakti pätki ja pariin kertaan oli hiukan väljä, vilkuili taas ympärilleen. Arvosana erittäin hyvä. Liikkeestä istuminen tehtiin perusasennon kautta, se oli ihan onnistunut, tsemppasi taas paremmin seuruussa, erinomainen. Liikkeestä maahanmenossa ja luoksetulossa mulla itsellä kävi pieni moka, kun luin edellisenä iltana sääntöjä ja huomasin, että koiran nimeä ei saakaan liitää kutsuun vaan se luetaan kaksoiskäskyksi. Treeneissä olen kutsunut aina "Hukka hiit", mutta nyt sitten koetilanteessa sanoin vain "hiit". Hukka varmaan kuvitteli, että tämä on joku häiriötreeni ja kutsusta ei tullutkaan, ei hievahtanutkaan. Uusintakäskyllä tuli ihan reippaasti ja suoraan. Arvosana tyydyttävä. Paikallamakuun teki hyvin, ripeä maahan ja sivulle, erinomainen. Kaupunkiosuudessa oli järkevä ja rauhallinen, joten hyväksytty BH. 


Aksassa Hukka on treenannut nyt pääasiassa puomia. Viikkoryhmän treeneissä ollaan toki opiskeltu jotain uusia tekniikkajuttujakin, kuten takaakiertoa ristiinhypyllä ja jatkettu in-in:in opettamista. Puomilla edistyminen on vähän sellaista "kaksi askelta eteen, yksi taaksepäin, yksi eteen, kaksi taakse". Välillä edistyy hyvin, ja välillä tulee takapakkia. Sen verran olen ainakin jo saanut huomata, että mikä tahansa uusi juttu yhdistettynä puomiin laittaa pakan hetkeksi täysin sekaisin. Onneksi Hukka kuitenkin pienen sulattelun jälkeen tuntuu pääsevän uusista jutuista kärryille ja eteneminen jatkuu. Ollaan tehty nyt kokonaista puomia radan osana, ja vaihtelevasti kaikilla eri saatavilla olevilla puomeilla (galican, agimet ja smart). Oletin, että eri puomit olisivat aiheuttaneet pahemman takapakin, mutta itseasiassa yllättävän hyvin Hukka on pärjännyt hiukan erilaisilla puomeilla. Exitit puomilta on toistaiseksi olleet suoria, mutta olen niihin ottanut nyt mukaan ohjauskäskyjä, eli suorille jatkoille "eteen" ja puomin jälkeisellä hypyllä tiukkaa käännöstä "siksik" käskyllä. Käännöksiä ollaan tehty vähän, ja ne eivät oikein näytä hyviltä. En myöskään oikein tiedä, miten niitä opettaisin. Matto olisi varmasti hyvä olla, ja mielellään pienempi kuin suoralla oleva matto, mutta ongelmana on se, että kaikki meidän matot tuntuu olevan liian liukkaita, Hukalla luisuu tassut ja muutaman liukastelun jälkeen se alkaa jo väistämään koko mattoa.

Yritettiin jopa ottaa vähän puomikuvia Hukasta, mutta tämäkin vaatii vielä treenaamista :D




Viime lauantai oli tokontäyteinen päivä, kun kisattiin ensin aamupäivällä Fisun kanssa bordercollieiden rotumestaruus-tokossa Tamskin hallilla ja iltapäivällä vuorostaan Hukan kanssa nuorten koirien tokoringin näyttökokeessa. Fisun kisa sujui mukavasti, kalanen tuntui aika kivalta kehässä ja mikä parasta, kaukot onnistuivat!

Tunnari: 8 oli selvästi vaikeaa, sahasi kapuloita edestakaisin eikä pystynyt heti aloittamaan kunnolla haistelua. 

Luoksetulo: 8,5 oli tosi hieno, just tasan niin hyvä kuin Fisu liukkaalla keinonurmella pystyy tekemään

Kierto: 9 kierrossa tönäisi hiukan merkkiä niin, että se heilahti. Muuten oli ihan siisti

Zeta: 9 järkkänä i-m-s ja teki musta tosi hienosti, kaikki asennot nopeat, selkeät ja suorat

Ohjattu: 9 merkillä stopissa kääntyi oudosti selkä merkkiin päin, mutta muuten ihan hieno ohjattu

Tässä välissä oli tauko

Kaukot: 10 i-s-m-s-i-m järkkä eli pahin mahdollinen meille. Siitä huolimatta teki ihan tosi hienosti!

Seuruu: 9 tuntui ihan kivalta, vähän oli sellainen levoton läähätys peruutuksessa, mutta ei murissut kuitenkaan

Ruutu: 10 oli tosi hieno. Täydellisen suora eteenmeno, vauhdikas ruutuunmeno, pysähtyi aika keskelle ja siisti loppuosa

Yht. EVL1-tulos 295 pistettä ja sija 1./10, ja bordercollieiden rotumestaruus :) 



Hukan näyttökoe sujui ihan kohtalaisesti. Mietin pitkään, kehtaanko edes hakea nuorten koirien TOKOrinkiin kun ei meillä ole tavoitteet tokossa vaan pk-lajeissa, mutta päätin olla itsekäs ja hakea, koska Hukka varmasti hyötyisi kimppatreeneistä. Liikkeinä tehtiin seuraaminen, luoksari, nouto, kaukot ja paikkis. Noutoa ollaan tehty ihan todella vähän kokonaisena liikkeenä, eikä ikinä liikkuroituna, mutta päätin silti kokeilla sitä, kun näytössä ilmeisesti painotetaan noutoa korkeammalle kuin kapulan pitoa. Hukka tuntui kehässä kivalta, vastasi tosi hyvin sosiaaliseen palkkaan ja oli ihan reippaan oloinen. Seuraaminen tuntui hyvältä ja siistiltä, luoksetulo oli myös hyvä. Noudossa palautuksessa arpoi, kenelle kapula piti tuoda, kun liikkuri seisoi tosi lähellä. Palautti kuitenkin mulle, mutta vinoon. Kaukoissa istumaannousu oli ihan vajaa, kun jäi katsomaan vieressä seisovaa liikkuria. Paikkis oli hyvä, siinä reipas maahanmeno ja makasi rauhassa vaikka viereinen koira lähti rivistä. Sivullenousu pikkuisen vajaa.

maanantai 31. elokuuta 2020

MH-testi ja juoksaritaivas

 Viimeisen viikon aikana ollaan treenattu ahkerasti juoksaria. Puomia tehtiin tiistaina aamulla, keskiviikkona illalla, perjantaina aamulla ja tänään aamulla. Hukalle on nyt esitelty puomi muiden esteiden yhteydessä, eli ollaan otettu sekä ennen että jälkeen yksittäisiä esteitä mukaan, tänään ekaa kertaa putki ennen puomia. Kahdessa treenissä ollaan tehty käännöksiä ja kahdessa pelkkiä suoria. Suorat ovat nyt lähteneet sujumaan ihan tosi hyvin, sekä keskiviikkona että tänään tuli pelkkiä osumia! Käännökset on vaikeampia, niissä osuu kyllä kontaktiin mutta helposti maton kanssa aivan maton yläreunaan tai alareunaan. Kuitenkin myös käännöstreeneistä ja satunnaisista loikista huolimatta Hukan osumaprosentti kontaktipinnalle on aika huikea, viimeisen viikon ajalta 97%!!! Vauhtia on pikkuhiljaa alkanut tulemaan lisää suorilla puomeilla, mutta edelleenkin eteneminen on parhaimmillankin varsin verkkaista ja tulee todennäköisesti nopeutumaan reilusti lisää. Jännittävää nähdä, mitä tapahtuu osumille siinä tilanteessa, todennäköisesti osumat ainakin alkuun huononevat ennen kuin oikea rytmi löytyy. 





Juoksaritreenien ohella ollaan aloitettu Hukan kanssa in-in ohjauksen harjoittelu. Kokeiltiin keskiviikon treeneissä ensin niin, että Hukalla oli etupalkka valmiina ja aloitettiin niin loivasta kulmasta, että suorin reitti palkalle oli esteen kautta. Siitä lähdettiin sitten hyvin varovasti vaikeuttamaan kulmaa. Hukka ei kuitenkaan tästä tajunnut tehtävän ideaa ja onnistui vain, jos ei nähnyt palkkaa esteen väärältä puolelta. Kokeiltiin sitten vaihtaa tekniikkaa ja otin ihan namin ja naksuttimen kanssa tarjoamisen kautta yhden hypyn kanssa in-in puolelle hakeutumista. Kahden parin minuutin naksuttelutuokion jälkeen Hukka hoksasi idean ja alkoi tarjoamaan oikealle puolelle hakeutumista ja ihan parilla toistolla myös itsenäisesti hyppäsi esteen. Jatkettiin samaa naksuttelua perjantaina, ja edistyi siihen malliin, että otin hiukan jo omaa liiketta mukaan. Tänään vaihdettiin sitten nami palloon ja tehtiin yhden hypyn kautta in-iniä, hiukan lelupalkka vaikutti huonontavan keskittymistä ja tuli useamman kerran kokonaan ohi hypystä, mutta uskon, että kyllä Hukka sen tällä asetelmalla tulee tajuamaan.

Tiistaina päivällä Hukka kävi Toijalassa fyssarilla. Pyysin tsekkaamaan etupään erityisen huolellisesti heinäkuisten ontumisten takia, mutta mitään ihmeellistä sieltä ei löytynyt. Lapojen takana ja lannerangassa kylläkin oli kireyksiä. 

Torstaina oli Hukan hakupäivä. Oltiin taas Koivumäessä, joten jatkettiin umppariteemalla. Pohdin pitkään, onko suunnittelemani treeni liian vaikea, mutta päädyin silti kokeilemaan. Oikealla etukulmassa umpparissa (roskis) valmiina maalimies, jonne 10 haukkua. Teki hyvän piston ja löysi heti, ja aloitti ilmaisunkin, mutta heti kun itse liikahdin keskilinjalta lähteäkseni piilolle, keskeytti haukun ja kuikuili mun suuntaan. Haukku pätki pahasti ja haukkui aina vaan 2-3 kerrallaan. Vasemmalla etukulmassa valmiina ihan avopiilossa maalimies, jonne 10 haukkua. Tää oli ensimmäinen valmiina oleva löytö ilmaisun kanssa ilman apuja avopiilossa. Se onnistuikin tosi hyvin, löysi heti ja haukkui hienon sarjan. Kolmospiilo oikealla puolella oli noin 40 metrissä kiven juurelle kasattu umppari jossa pressukatos päällä, sinne myös hieno suora pisto ja hyvä haukku. Neljäs pisto meni sitten vuorostaan ihan pipariksi, en ollut ihan varma piilon sijainnista kun samalla alueella oli useampi piilo, joten lähetin vahingossa liian edestä. Hukka teki hyvän piston ja oli pitkään poissa, mutta ei löytänyt ja tuli takaisin. Menin hieman eri kohdasta lähettämään ja taas lähti ja teki hyvän piston, mutta ei löytänyt. Jommalla kummalla pistolla oli kuitenkin käynyt piilon lähellä, mutta ei osannut paikantaa hajua umppariin (roskis). Käytiin sitten yhdessä katsomassa, löysin itse piilon ja lähetin ihan läheltä, siitä Hukka kyllä bongasi piilon mutta aloitus oli taas hyvin epävarma, haukkui kahden haukun sarjoissa ja väleissä vilkuili mua. Vikalle umpparille helpotettiin, eli Hukka sai palkan heti haukun aloituksesta. Piilokin oli viime treenistä tuttu ja sinne Hukka löysi heti. 

Lauantaina käytiin Fisun kanssa Ylöjärvellä aksakisoissa. Kolme rataa, joista eka hyppäri ja kaksi aksarataa, kaikilla tuomarina Johanna Nyberg. Kaikki radat oli ihan kivoja, ei mitään kovin vaikeita mutta ei nyt myöskään aivan itsestäänselviä. Kaikilla radoilla oli muutama aika lyhyt esteväli ja kontakteilta ikäviä käännöksiä, joita piti vähän pohtia. Eka hyppäri meni muilta osin tosi hienosti, mutta ihan radan lopussa, 17. esteellä itse liioittelin ja varmistelin vähän haastavaa hyppykulmaa viistohypyn takaakiertoon huikkaamalla Fisulle "mene" edellisellä esteellä, ja kalanen teki työtä käskettyä, ja sinkosi jonnekin maata kiertävälle radalle seuraavan esteen sijaan. Siihen tuli ihan turha ylimääräinen lenkki ja kulma esteelle muuttui vielä paljon hankalammaksi, kuin mitä se olisi ollut jos olisin vaan antanut Fisun itse hakea hypylle. No, nolla kuitenkin, vaikkakin aikaa hävittiin ihan tuhottomasti tyhmällä kaarroksella ja siitä seuranneella kalastelulla. Sija 2., hävittiin ihan reilusti voittaneelle Jaakolle. Toka rata oli jotenkin omituinen, en oikein päässyt sisälle siihen eikä tuntunut ihan omalta. Ohjauksellisesti meni aika ok, yksi epäröinti suoran putken jälkeisen takaakierron kanssa kun olin itse niin jäljessä, mutta Fisu teki lisäksi aika hitaan puomin ja aalla jouduin käskyttämään pysärin, kun oli niin jyrkkä käännös seinää päin, etten uskaltanut juoksuttaa läpi, ja lisäksi yhdessä putkessa kaatui ilmeisesti, kun kesti tosi kauan ennen kun tuli ulos. Nolla tältäkin radalta ja 3. sija, ja yllättävän vähän hävittiin ajassa juoksareilla kisaaville koirilla meidän hitailla pysäreillä. Vika rata oli ihan kiva, paljon vauhdista käännöksiä ja kokoamista, eli Fisun vahvuuksia. Tämä rata meni ohjauksellisestikin hyvin, ei oikeastaan mitään ylimääräistä, kontaktit paljon paremmat kuin ekalla agiradalla ja käännökset Fisu teki kyllä ihanan huolellisesti. Nolla ja ylivoimainen voitto yli 2sek kaulalla muihin :)

Sunnuntaina Hukalla oli vuorostaan jännä päivä, kun mentiin Hämeenkyröön MH-luonnekuvaukseen. Tultiin hyvissä ajoin paikalle, ja hyvä niin, koska meitä edeltävä koira oli jäänytkin pois ja päästiin melkein suoraan "kehään". Käytin Hukkaa pienellä lenkillä ennen omaa vuoroa, lenkin aikana kuului edellisen koiran laukaukset. Niihin Hukka ei kyllä reagoinut yhtään. Tässä Hukan kuvaus selityksineen:

1a KONTAKTI Tervehtiminen: 4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen

1b KONTAKTI Yhteistyö: 4 Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta

1c KONTAKTI Käsittely: 4 Hyväksyy ja ottaa kontaktia

2a LEIKKI 1 Leikkihalu: 4 Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen

2b LEIKKI 1 Tarttuminen: 4 Tarttuu heti koko suulla

2c LEIKKI 1 Puruote ja taisteluhalu: 3 Tarttuu, vetää vastaan, mutta irroittaa ja tarttuu uudelleen / korjailee otetta

3a TAKAA-AJO 1. kerta: 3 Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista

3b TARTTUMINEN 1. kerta: 5 Tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussaan vähintään 3 sekuntia

3a TAKAA-AJO 2. kerta: 3 Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista

3b TARTTUMINEN 2. kerta: 2 Ei tartu, nuuskii saalista

4 AKTIVITEETTITASO: 3 Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja

5a ETÄLEIKKI Kiinnostus: 3 Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja

5b ETÄLEIKKI Uhka/aggressio: 1 Ei osoita uhkauseleitä

5c ETÄLEIKKI Uteliaisuus: 4 Saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä

5d ETÄLEIKKI Leikkihalu: 3 Leikkii - voi tarttua varovasti, mutta ei vedä

5e ETÄLEIKKI Yhteistyö: 3 On kiinnostunut leikkivästä avustajasta

6a YLLÄTYS Pelko: 3 Väistää kääntämättä katsetta pois haalarista

6b YLLÄTYS Puolustus/aggressio: 1 Ei osoita uhkauseleitä

6c YLLÄTYS Uteliaisuus: 5 Menee haalarin luo ilman ohjaajan apua

6d YLLÄTYS Jäljelle jäävä pelko: 1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä

6e YLLÄTYS Jäljelle jäävä kiinnostus: 1 Ei osoita kiinnostusta haalariin

7a ÄÄNIHERKKYYS Pelko: 3 väistää kääntämättä pois katsettaan

7b ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus: 5 Menee räminälaitteen luo ilman apuja

7c ÄÄNIHERKKYYS Jäljelle jäävä pelko: 1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä

7d ÄÄNIHERKKYYS Jäljelle jäävä kiinnostus: 1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

8a AAVEET Puolustus/aggressio: 2 Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä

8b AAVEET Tarkkaavaisuus: 3 Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista

8c AAVEET Pelko: 5 Peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta / pakenee

8d AAVEET Uteliaisuus: 1 Menee katsomaan, kun ohjaaja on ottanut avustajalta hupun pois / ei mene ajoissa

8e AAVEET Kontaktinotto aaveeseen: 4 Ottaa itse kontaktia avustajaan

9a LEIKKI 2 Leikkihalu: 4 Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen

9b LEIKKI 2 Tarttuminen: 3 Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla

10 AMPUMINEN: 1 Ei häiriinny, havaitsee nopeasti ja sen jälkeen täysin välinpitämätön


Hukka käyttäytyi testissä aika pitkälti niin kuin olin olettanutkin. Se on iloinen ja järkevä oma itsensä koko testin läpi, sosiaalinen ihmisille, innostui kaikista leikeistä ja takaa-ajosta, hiukan levoton kun piti olla tekemättä mitään,  ei pelästynyt haalaria tai räminälaitetta kauheasti eikä sille jäänyt niitä kohtaan mitään pelkoja tai kiinnostusta. Aaveilla reagoi ehkä terävämmin kuin mitä odotin, mutta niissäkin selvitti lopulta tilanteen itse eikä jäänyt sitä sen suuremmin miettimään. Laukauksiin ei reagoinut ollenkaan. Ihan täyspäinen poika se on, ja sen toki jo tiesinkin :) 

sunnuntai 23. elokuuta 2020

Hukka 18 kuukautta

 Eilen Hukka täytti 18 kuukautta. Nyt se olisi siis kisaikäinen agilitykoira! Ei kyllä ole vielä lähellekään kisavalmis, tosin ei ole kukaan mun aiemmistakaan koirista ollut vielä 18kk iässä. Mikäli mitään pidempiä saikkuja ei syksylle tule, niin loppuvuodesta voitaisiin ehkä käydä kokeilemassa ainakin jokunen hyppäri. 

Hukka on miehistynyt taas lisää sitten alkuvuoden. Lihasta on tullut ja kroppa on jotenkin tasapainoisemman näköinen kuin vuotiaana. Kehonhallinta on parantunut huimasti, mutta sen eteen ollaan kyllä myös tehty paljon töitä. Hukka on tällä hetkellä hiukan hoikassa kunnossa, voisi ehkä muutaman sata grammaa painaa enemmän. Turkki sillä on myös vaihtumassa juuri, ja on vähän sellaisen kuivan kesän oravan näköinen.

Hukka 18kk, 57cm ja 19,5kg

perjantai 21. elokuuta 2020

Aksataitoja ja ahdistumista

Edellisen postauksen jälkeen tuli reilun viikon treenitauko oikeastaan sekä Hukalle että Fisulle, kun Hukan pidin varuiksi levossa aiemman ontuman vuoksi ja mulla oli koulutusvuoro Fisun aksaryhmällä, joten Fisu ei päässyt treenaamaan. Lisäksi joku ripulitauti on kiertänyt nyt mun koirilla, ensin Fisulla, sitten Hukalla ja vikana Stepillä tällä viikolla. Luulin, että ripuli johtui ruuan vaihdosta, mutta Stepin ruoka on pysynyt koko ajan samana ja silti sekin oireili.

 Koska Hukan ontuma ei ole palannut, ollaan treenailtu melko ahkerasti aksaa, paimennusta ja hakua. Aksassa ollaan jatkettu nyt toden teolla juoksareita, sekä ohjattujen treenien ohella foundation-treenejä. Juoksarissa palattiin vielä hetkeksi tekemään pelkkää alastuloa, mutta kun se näytti jo melko hyvältä tauon jäljiltä ja koska Hukalle jostain ihmeen syystä kehittyi joku kammo puomin päällä kääntymistä kohtaan, ollaan nyt kahdessa treenissä tehty kokonaista, täyskorkeaa puomia. Puomit ovat lähteneet sujumaan jopa yllättävän hyvin. Vaikka vähän väliä on ollut sellainen tunne, että Hukka ei fokusoi kunnolla matolle eikä se oikein tajua tehtävää, niin kyllä nämä kokonaisen puomin treenit ovat osoittaneet, että on sillä joku haju asiasta. Se nimittäin selvästi yrittää sovittaa askeleensa osuakseen mattoon. Vauhti on edelleen hidas, joko hidasta, lyhyttä laukkaa tai ravia, mutta uskon vauhdin tulevan kyllä mukaan myöhemmin. Tänään Hukka väläytteli kyllä melkoista vauhtia ja teki myös ensimmäiset kunnon loikkansa puomilla, kun kokeilin palkata sitä heitetyllä pallolla. Siihen se selvästikään ei ollut vielä valmis. Valmiina olevalla etupalkalla teki huomattavasti paremmin, mutta myös hitaammin. 




Foundation-treeneissä ollaan tehty extension-collection -treeniä ja siinä yhteydessä käännöskäskyjä, estefokuksessa pysymistä takaakierto-wrapeilla, serpentiiniä hyppysuoraa vähitellen kaventamalla ja putkileikin ohella putkelta suoraan menon ja kääntymisen erottelua. Kääntymisessä ja kokoamisessa Hukka vaikuttaa aika lahjakkaalta, kunhan vaan kuuntelee ohjausta. Äitinsä tapaan se tosin oppii nopeasti radat ulkoa, ja silloin ei enää sitten kuuntele vaan menee samalla tavalla kuin edellisellä kerralla, vaikka ohjaus olisi eri. Näitä kuuntelujuttuja täytyy ehdottomasti ottaa mukaan. Takaakiertowrapeissa teki aivan todella hienoja käännöksiä, mutta todella herkästi myös lähtee liikkeen mukaan ja jättää tehtävän kesken. Tähän tarvitaan reilusti treeniä lisää. Serpentiini sujuu kivasti, viimeksi saatiin jo kavennettua hyppyjä niin pitkälle, että Hukka joutui esteiden välissä jo tekemään laukanvaihdot ja oikeasti hakeutumaan esteille. Seuraavalla kerralla saadaan varmaan jo linja suoraksi. Putkelta kääntymisissä Hukka on myös tosi kiltti ja kuuliainen, jarruttaa tosi hyvin kunhan vain tietää, mitä oltiin tekemässä.





Keppejä ollaan tehty tosi säästeliäästi, ettei vetäisi kroppaa ihan jumiin. Ohjureita olen laittanut vaan parilla ekalla toistolla alkuun ja loppuun, muutoin menee jo ilman ja ihan hienosti pujottelee. Vauhti on edelleen hidas, mutta on kuitenkin nopeutunut koko ajan. Keinua ollaan muistuteltu kertaalleen sitten alkukesän, ja hyvin oli sekin muistissa. Kokeiltiin kerran jo kokonaistakin keinua, siinä ehkä pikkuisen hirvitti keinun liike, joten tehdään varmaan vielä ainakin seuraava treeni madalletulla keinulla.

Fisu on ollut omissa treeneissään aika kivan tuntuinen. Tuntuu, että vähitellen koronatauon jälkeen aletaan taas pääsemään rytmiin. Ollaan tehty valkkutreeneissä rataa, ja Hukan treenien yhteydessä ollaan hiottu tekniikkaa, eli keppejä, hyppy/putki ja puomi/putki -erottelua ja aalta käännöksiä. Elokuun ekana viikonloppuna käytiin kisaamassa pitkästä aikaa tauon jälkeen, kun Janakkalassa oli kivoja tuomareita. Kolmen startin kisoista Fisulla hyppäriltä nolla ja 2. sija hankalalta ulkomaisen tuomarin radalta. Aksaradoilta hyllyt, mutta ei nekään oikeastaan huonoja ratoja ollut, Fisu oli ehkä hieman vallaton. 

Haussa Hukka on Jämileirin läpimurron jälkeen tehnyt vielä toisen samanlaisen treenin (myös Jämillä, mutta eri porukalla ja reilua viikkoa myöhemmin) yhdistelmänä Leea-näkäreitä ja valmiina olevia maalimiehiä piilossa. Koska homma sujui hyvin, siirryttiin seuraavaan vaiheeseen, eli piston mallin opetukseen. Kokeiltiin sellaista treeniä, että parilla pistolla maalimies ei ollutkaan sillä kohdalla, mistä lähetin, vaan edempänä radalla, ja tavoitteena olisi saada Hukka kääntymään eteenpäin edettyään sivurajalle. Tämä ei nyt vielä oikein ottanut tuulta alleen, ekalla yrityksellä Hukka sai ilmeisesti hajun matkalla ja oikaisi suoraan maalimiehelle ja toisella yrityksellä teki ihan hyvin piston mutta ei löytänyt ollenkaan. Koska näin ollen Hukalle tuli vahingossa tuli ihan hieno tyhjä, siirrettiin maalimiestä ja jatkoin työskentelyä niinkuin tyhjä olisi ollut suunniteltu. Samassa treenissä Hukalle myös esiteltiin tyhjä umppari ja sen ohittaminen, siitä Hukka ei välittänyt oikeastaan yhtään. Viimeisellä pistolla saatiin hieno L:n muotoinen pisto ja sieltä löytö. Tällä viikolla esiteltiin Hukalle toinen uusi asia, eli umppareilla ilmaisut. Tehtiin umpparit mielikuvan avulla, eli käytiin yhdessä katsomassa, kun maalimies meni umppariin, ja sitten vein Hukan keskilinjalle ja lähetin sieltä. Nämä meni ihan tosi hyvin, joten kokeiltiin viimeinen umppari niin, että Hukka näki maalimiehen lähtevän keskilinjalta mutta ei ollut käynyt aiemmin piilolla, ja tälläkin tajusi hienosti haukkua.

Paimennusta ollaan treenattu nyt lyhyen ajan sisään kolme kertaa. Viime viikolla käytiin Annella, treenasin sekä Hukalla että Fisulla. Hukka harjoitteli pienessä aitauksessa poispäinajoa. Saatiin kokonaan uusi näkökulma ajoon, kun Anne huomautti, että Hukan pitäisi ajaa lampaiden päitä eikä takapuolia, ja sen myötä kääntää lampaita itse takaisin linjalle, jos ne meinaavat lähteä kaartamaan johonkin. Tätä Hukka teki jo aiemmin Sabinan luona aidan vierustalla, mutta nyt ehkä selkeämmin kun mentiin laitumen poikki. Tässä on vaan vaikeutena se, että välillä Hukka yrittää lähteä ajossa luisumaan flänkille, ja silloin se näyttää tavallaan vähän samalta, mutta ohjaajana siihen pitäisi reagoida eri tavalla. Kokeiltiin myös flänkkejä niin, että lähdin kävelemään Hukkaa vastaan, mutta en ottanutkaan sitä pois lampailta vaan pyysin jatkamaan kaarta samaan suuntaan. Fisu teki myös hakukaaria, ja niissä käskytin sitä pois tasapainosta. Oli aika sitkeässä taas, ei meinannut kuunnella vaan yritti koko ajan nostaa lampaita itse.

Tällä viikolla käytiin Jämillä paimentamassa Annen ja Riitan kanssa. Hukka teki ekalla kierroksella taas ajoa, ja yritin nyt kiinnittää huomiota siihen, että se pitäisi itse linjaa ja kääntäisi, jos lampaat meinaavat lähteä valumaan jonnekin. Ei mennyt kovin hyvin, Hukka lähinnä peesaili lampaita tai yritti pitää niitä aidan vieressä paikallaan. Toisella kierroksella tehtiin vapaata kuljetusta ison, noin 40 lampaan lauman kanssa. Tämä meni nyt huomattavasti paremmin kuin viimeksi kun kokeiltiin isoa laumaa. Nyt Hukka ei varsinaisesti hajottanut laumaa kertaakaan, vaan piti ihan hyvin huolta koko porukasta ja seilasi lauman takana. Fisu treenasi myös Jämillä, tehtiin hakuja niin, että en itse nähnyt koiraa ollenkaan, lampaat olivat pienen kumpareen päällä. En myöskään nostossa käskyttänyt Fisua ollenkaan vaan annoin sen ratkaista itse tilanteen. 

Eilen käytiin taas paimentamassa, tällä kertaa Miikun luona Lempäälässä. Koitettiin jatkaa flänkkitreeniä nyt niin, että laitoin Hukkaan painetta, ja aina kun lähti tulemaan sisään, käskin maahan, ajoin sitä kauemmas ja laitoin uudestaan. Tämä ei toiminut ollenkaan, meni paineesta vaan tahmeaksi mutta ei ottanut yhtään etäisyyttä, ja lähti vaan entistä nihkeämmin. Tehtiin sitten muutama niitä vastaankävelyjä, joissa otin sen riittää-käskyllä pois lampailta, mutta ei se kyllä niistäkään parantanut yhtään. Kokeiltiin sitten vielä niinkin, että tuupattiin lamapita hiukan vedon suuntaan ja kun ne lähtivät liikkeelle, laitoin Hukan perään. Kyllä se joka kerta sai lampaat tuotua, mutta ei edelleenkään missään vaiheessa laajentanut kaarta. Koko treenistä jäi Hukalle varsin ahdistunut mieli, eikä se oikein halunnut enää edes lähteä flänkeille, tai lähti tosi hitaasti ja epävarmasti. Toisella kierroksella tehtiin sitten ihan vaan vapaata kuljetusta ilman käskyjä tai painetta. Ainoastaan silloin, jos tuli oikeasti härskin lähelle, laitoin painetta. Tätä treeniä teki paremmalla mielellä, mutta lähelle se pyrki koko ajan. Vähän tuli itsellekin ahdistunut olo, näinkö olen jo onnistunut pilaamaan Hukan, vaikka keväällä se vaikutti oikein kivalta ja lupaavalta paimenelta. Ehkä sille olisi pitänyt antaa aikaa vielä työskennellä vapaasti ilman käskyjä ja rajoituksia, jotta pystyisi ottamaan nyt paremmin koulutusta vastaan.

maanantai 27. heinäkuuta 2020

Tokotreenejä, mökillä, ontumaa ja T-leiriä

Toissaviikolla Hukka pääsi treenaamaan paimennusta. Tehtiin uudestaan flänkkitreenejä ja häkissä pyörimistä, flänkit olivat nyt ehkä aavistuksen parempia kuin edellisellä kerralla. Häkissä pyöriminen sujui taas tosi hyvin, siellä Hukka pysyi rauhallisena ja meni rohkeasti ahtaaseen rakoon irrottamaan lampaat seinästä. Toisella kierroksella oltiin isolla luonnonlaitumella ison lauman kanssa. Tehtiin ensin ajoa laidun ympäri ja sen jälkeen ihan vaistovaraista kuljetusta. Ajo meni aika hyvin, saatiin jo tosi pitkiä pätkiä kivaa rauhallista ajoa ja Hukka lähti jo selvästi kauemmas mun luota kuin mitä Fisu aloitellessaan ajotreenejä. Laitumen kasvillisuus ja maasto tosin haittasi treeniä, ja korkeassa heinikossa Hukka ei koko aikaa nähnyt lampaita, ja aika ajoin oli vähän kysymysmerkkinä että mihin ne oikein menivät. Vaistonvarainen kuljetus isolla laumalla olisi ehkä kannattanut esitellä Hukalle jo aiemmin, koska nyt se oli aivan hämmentynyt ison porukan kanssa. Ei pystynyt hallitsemaan kuin ehkä puolet laumasta kerralla ja lauman levähtäessä se ei osannut kasata reunoja mukaan, vaan lauma hajosi. Otin tiukan linjan ja korjasin sitä joka kerta kun se hajotti porukan, laitoin sen flänkeillä hakemaan puuttuvat yksilöt mukaan ennen kun pääsi jatkamaan. Oli selvästi todella vaikeaa eikä se kauheasti parantanut useamman epäonnistumisen myötä. Tässäkin toki maasto vaikeutti, en tiedä näkikö se aina tilanteita ja hahmottiko se, että osa porukasta erkaantui. Näitä ison lauman treenejä pitää ilman muuta jatkaa.













Fisu on viime viikkoina treenannut ahkerasti tokoa. Viime viikolla käytiin pariin kertaa tokoilemassa lähikentillä ja hallilla. Tehtiin aika perusjuttuja, ei mitään ihmeempää, lähinnä muistuteltiin tekniikkajuttuja ja liikkeiden alkuja. La 18.7. oli renkaan koulutuspäivä Lahdessa, Christa koutsina. Tehtiin alkuun kisamainen setti hieman haastavassa kehässä: ohjattu puskaan päin niin, että merkki oli noin 3m päässä ruudusta ja kapulat aivan heinikon rajalla, sitten luoksetulo, kiertonouto maastovärisellä kartiolla ja lopuksi ruutu, jossa eteenmenon takana viistossa oli kierron lähetyspaikkamerkki ja hypyt, ja ruudun vieressä kiertomerkki. Fisu teki lisäksi setin loppuun kaukot. Ohjatun merkki oli huono, oli vakuuttunut että merkin takana on nami ja jarrutti aika ajoissa ja jäi vinoon. Kapulalle lähti aavistuksen liian loivassa kulmassa, eikä meinannut löytää, ajautui heinikkoon ja etsi sielä. Löysi kuitenkin lopulta ilman korjauksia tai lisäkäskyjä. Luoksetulo oli hieno, molemmat stopit napakat vaikka oltiin nurmella. Kiertonouto oli myös hieno, asentona tein istumisen. Ei mitään ongelmaa bongata maastoväristä kartiota. Ruudun eteenmeno oli pikkuisen vino, jäi ihan rinkulan reunaan joten korjasin. Ruutuun löysi hyvin ja siellä tähtäsi hienosti taakse. Loppuosa ok. Kaukoja ei sitten pystynyt tekemään, meni sivulta väärin maahan. Korjauksella toki teki, mutta todella ärsyttävää että vanha virhe tulee aina vaan esiin. Lopuksi vielä paikkikset, Fisu oli pitkän rivin lopussa. Koska maahanmenossa on ollut ongelmia, pelasin varman päälle ja annoin liioitellun ison käsiavun ja käskyn tosi kovalla ja tiukalla äänellä. Hienosti meni maahan ja siitä kehut.

Omalla treenivuorolla katsottiin Fisun sivulletuloja ja tunnaria. Sivulletuloissa on helposti joko vinossa selän takana tai sitten peruuttelee sivulle niska edellä. Käsikosketuksen kautta tulee hyvin mutta helposti liiottelee, joten kokeiltiin siirtää käsikosketuspaikkaan hiukan edemmäs ja laittaa jalkojen taakse kartion avuksi, ettei heitä pyllyä liian pitkälle. Tunnariin pohdittiin, että millaisia treenejä kannattaisi tehdä, kun Fisu ei välttämättä haista yhtä hyvin kuin ennen. Päädyttiin, että tehdään nyt aika perustreenejä, helppoja tunnareita ja oman etsintää piilosta, jotta saa opetella käyttämään sitä hajuaistikapasiteettiaan, joka sillä nyt on käytettävissä.

Renkaan treeneissä oheisohjelmana Hukka pääsi tekemään yhden ryhmäpaikkiksen. Koska muut juniorikoirat treenasivat avon istumista, sai Hukkakin istua. Ei olla treenattu istumista varmaan viime syksyn jälkeen, tai ehkä kerran hallikaudella. Hienosti Hukka kuitenkin istui, ei liikuttanut kertaakaan tassuja ja oli hyvin keskittynyt.

Renkaan treeneistä suunnattiin suoraan Mikkeliin mökille pariksi yöksi rentoutumaan. Mökillä oli juuri niin ihanaa kuin aina - koirat peuhasivat pihalla, kyttäsivät laiturilla, polskivat järvessä ja söivät mustikoita. Etenkin Stepistä on tullut melkoinen vesipeto, ja nuorena laiturilla kiikkunut arkajalka oli nyt aina ensimmäisenä ja viimeisenä järvessä. Hukka teki uinnin ohella pieniä harjoituksia vepeä ajatellen. Hukka harjoitteli veneen luokse uimista rannasta, soudin itse soutuneneen lähelle rantaa ja kutsuin Hukkaa veneestä käsin syömään namia. Aluksi ihmetteli aika paljon ja sain tulla ihan tosi lähelle että uskalsi lähteä uimaan kummallisen kapistuksen luo, mutta muutaman toiston myötä hoksasi ja uikin sitten tosi reippaasi veneen lähellä, eikä välittänyt yhtään airoista. Toisena harjoituksena tehtiin "vientiä" eli siis esineen tuontia mulle veteen. Uiskentelin itse uimapatjan kanssa lähellä rantaa ja heittelin Hukalle palloa rantaan, ja se joutui palauttamaan sen mulle veteen. Tämä kuvio on ollut Hukalle täysin mahdoton käsittää, se ei ole millään tapaa kyennyt lähtemään uimaan lelu suussa, vaan joko se lähtee uimaan ilman lelua tai sitten jää leikkimään lelulla rannalle. Nyt Hukka kuitenkin tuntui hoksaavan idean ja toi uiden lelua mulle toiveissa saada vaihdossa parempi lelu tilalle jonka kanssa uida rantaan.

Maanantaina iltapäivällä oli ohjelmassa lisää tokoa, kun kuvattiin Sporttirakin teemaviikkojen videoita. Sekä Fisu että Hukka saivat aika pitkät treenit ja tekivät aikalailla kaikkia mahdollisia tokojuttuja, mitä vaan osaavat. Fisu oli vaan tyytyväinen, kun kerrankin oli riittävän pitkät treenit ja sai tehdä tarpeeksi. Treenin jälkeen tosin huomasin, että Hukka ontuu jompaa kumpaa etujalkaa. Ontuma oli niin lievää, etten tiedä, kumpaa jalkaa se ontui, mutta selkeästi oli epäpuhdas.  Ortopedisessa tutkimuksessa en saanut mitään reaktiota mistään, ei onneksi siis varmaankaan OC joka olisi alkanut nyt oireilemaan. Treenissä ei tapahtunut mitään erityistä, en sitten tiedä onko mökillä sählännyt jotain laiturilla juoksennellessaan ja kivikkoisessa rinteessä kaahatessa. Sitten oltiinkin muutama päivä levossa, jotta uskaltaisin T-leirillä tehdä Hukan kanssa.

Torstaina aamulla kävin Fisun kanssa aksaamassa hallilla pikaisesti, kun omat aksatreenit jäi välistä. Fisu tuntui ihanalta, sen kanssa on kyllä niin makeaa mennä <3 Tehtiin jotain hallilla valmiina olevaa rataa omin sovelluksin. Tässä pitkästä aikaa treenivideota kalasta



Samalla reissulla käytiin haukuttamassa Hukkaa. Otin ensin yhden haukun itse, ja sitten neljä haukkua Sennille ja Emmalle. Ensin lyhehkö haukku, noin 5-7 haukkua, sitten vähän pidempi, toinen vähän pidempi ja loppuun taas lyhyt. Kaikilla ilmaisuilla maalimies oli kokonaan pressun alla niin, että Hukka ei näe kasvoja. Haukut meni tosi hyvin, nyt Hukan ilmaisut tuntuvat taas edistyvän. Haukkuu hyvää ja vahvaa haukkua sopivalla rytmillä eikä väliin tule juurikaan murinoita eikä pätki.

Perjantaina iltapäivällä suunnattiin Jämille molempien kalojen kanssa. Iltapäivän ohjelmassa oli tokotreenit Hukalle ja Fisulle. Hukka aloitti, tehtiin ensin Oilin treenissä liikkeestä istumista ja maahanmenoa. Istumiset on olleet hitaita, tai siis isoilla avuilla ne on suht hyviä muta heti kun apuja yrittää vähentää, huononee istuminen. Tekniikka Hukalla on periaatteessa hyvä, se pysähtyy etujaloilla ja vetää takapään etujalkoihin kiinni, mutta silti se ei aina tee liikettä nopeasti. Kokeiltiin ottaa mukaan jännitettä, otin Hukan sivulle ja astuin oikealla jalalla askeleen eteen, valmistelin Hukkaa ja nopealla askeleella otin sille liikkeen eteenpäin ja samaan aikaan istu. Tämä toimi ihan yllättävän hyvin, enkä olisi kyllä näin hoksannut alkaa kokeilemaan. Maahanmenoon kokeiltiin samaa, eli otin jännitettä mukaan hengähtämällä nopeasti ennen maahan-käskyä, jotta Hukka ehtisi valmistautua liikkeeseen. Lisäksi testailtiin eroa nami- ja lelupalkan välillä. Lelun kanssa teki huomattavasti paremmin, eli jatketaan sillä. Toisella kierroksella jatkettiin iänikuista vauhtiteemaa, eli kuinka saada hirvimies juoksemaan. Kokeiltiin nyt niin, että Hukka juoksi lelulle, jota vedettiin pitkässä narussa karkuun. Ekalla toistolla Hukka oli vähän hämmentynyt eikä mennyt kovin kovaa, mutta toisella oli jo vähän parempi. Ongelma näissä vaan on, että avustaja olisi kiva ja niitä on harvoin käytettävissä.

Fisun kanssa tehtiin Christan treeneissä kaukoja. Testailtiin ensin sivulla sitä, että Fisulla on maassa apunami, jolla muutenkin sitä olen palkannut. Namin kanssa tekee hyvin, kun tiputan namin maahan aloituspaikalla. Kokeiltiin sitten niin, että Christa laittoi namin maahan ja itse tein vaan hämäystiputuksen. Tämä toimi hyvin, vapautuksesta Fisu tajusi heti lähteä etsimään namia. Vaihdettiin sitten vielä siihen, että nami oli maassa valmiina (Fisun tietemättä), tein valeheiton ja palkkasin maassa olevalle namille. Muutama meni pieleen, mutta enimmäkseen Fisu tuntui ostavan ajatuksen, että maassa voi olla nami vaikka en heitä sitä siihen selkeästi. Loppuun tehtiin pari lyhyttä kisamaista settiä, joihin sisältyi kaukot. Niissä pystyi nyt ilahduttavan hyvin tekemään kaukojen maahanmenon ja ekan vaihdon oikein! Uskon, että tällä saadaan kyllä kisaongelma taltutettua.

Lauantaina aamulla oli Hukan hakutreenit. Oltiin jännittävässä maastossa, keskilinja kulki syvän kanjonin pohjalla ja molemmat puolet nousivat ylös rinteeseen. Maasto olisi ollut hauska, jos olisi voinut testailla suoria pistoja ylös rinteeseen. Hukan treeni ei kuitenkaan tällä kertaa sisältänyt valmiita löytöjä 50 metrissä vaan uuden yrityksen "Leea-näkäreitä" yhdistettynä nyt tuulireagointiin. Eli tehtiin niin, että maalimies näyttäytyi noin 30m syvyydessä, käänsin Hukan pois ja sillä välin maalimies kiertä tuulen yläpuolelta piiloon, joka oli ehkä 20m syvyydessä. Sitten lähdettiin yhdessä Hukan kanssa hihnassa, ja kun se sai hajun, päästin sen irti. Ensimmäinen maalimies sujuikin juuri tämän kaavan mukaan. Toisella en oikein osannut tulkita, oliko Hukka saanut hajua vai ei. Kun päästin sen, se sinkosi sinne missä oli nähnyt maalimiehen, ja siitä suunnasta tullessa löysi maalimiehen silmillä. Kolmannen kohdalla ei tuullut enää ollenkaan, eikä Hukka oikein saanut hajua tästäkään. Kun päästin sen, se törmäsi maalimiehen jälkeen ja löysi jäljestämällä. Viimeisellä ei myöskään saanut hajua, ja kun päästin, Hukka juoksi sinne missä oli nähnyt maalimiehen. Kutsuin pois ja mentiin lähemmäs hakemaan hajua, mutta nyt näki maalimiehen ja löysi taas silmillä. Huoh. Treeni ei mennyt ollenkaan niinkuin piti, ja nämä silmillä löytämiset on ihan vihoviimeisiä, kun se vaan vahvistaa entisestään silmillä etsimistä.

Iltapäivällä oli vuorossa Fisun jälki, ja lisäksi tehtiin molempien kanssa esineet. Esineruutu oli samassa rinteessä kuin aamun hakurata, mutta kanjonin toisessa päässä. Hauska treenata välillä vähän erilaista ruutua, lähetyslinja vietty hyvin jyrkästi vasemmalle alamäkeen ja lisäksi ruudussa kulki hieman viistosti sen läpi pieni hiekkatie. Fisu teki ensin, kolme esinettä takareunalla joista kaksi oli tien ylityksen toisella puolella, ja vasemmalla reunassa yksi etuesine. Fisu oli aika loistava, sai kaukaa hajut eikä tien ylitys haitannut mitään. Yhdellä pistolla kävi ruudun ulkopuolella sen oikealla puolella, siellä tosin oli kävellyt porukkaa eli hajut levisivät sinne, sitten nosti kolme esinettä kolmella pistolla, ja vikaan vasemman kulman takaesinettä joutui hiukan työstämään ja ajautui hieman rinteen viettämänä vasemmalta ulos ruudusta. Hukka teki osittain samat esineiden paikat, mutta sille lisäksi laitettiin oikealle etuesine samalle linjalle takaesineen kanssa. Otettiin ensin oikean takakulman esineen näyttö ja lähetin sinne, matkalla onnistui saamaan hajun etuesineestä ja toi sen. Uudella lähetyksellä haki takaesineen. Sitten vasemman takakulman esinen näyttö, ja taas matkalla oli etuesine. Nyt juoksi etuesineestä ohi taakse ja etsi siellä hetken, mutta ei löytänyt. Kutsuin pois ja lähetin uudestaan, nyt löysi etuesineen joten lopetettiin siihen.

Fisun jälkikään ei mennyt kovin hyvin. Jälki oli noin kilometrin pitkä, 5 keppiä, metsäteiden ja polkujen kohdalla kulmia. Lähetin noin 3m päästä jäljeltä ja meni jäljestä reilusti yli ja pyöri aika pitkään ennen kun lähti jäljestämään. Jäljen alku oli varsin haparoivaa, pyöri ja tarkasteli paljon ja kulmista meni yli ja joutui tekemään tarkastuskierroksia. Loppua kohden ehkä hiukan rauhottui ja paransi, mutta silti yksi välikeppi jäi jonnekin.

Lauantaina illalla tehtiin Fisun kanssa vielä lyhyt kehätreeni tokoa ainoana tavoitteena päästä tekemään kaukojen alku nyt valmiina olevan namin kanssa. Tehtiin pohjalle ohjattu, tunnari ja ruutu ja siihen perään kaukot. Ohjattu ja ruutu eivät menneet kovin hyvin, ohjatussa lähti taas liian loivassa kulmassa ja tuli lenkki ennen kapulaa, ja ruudussa valahti maahan ennen käskyä ja korjasin ylös. Mutta kaukot onnistui! Meni sivulta etujalkatekniikalla maahan, tosin etujalat jäivät huonosti mutta palkkasin silti, koska nyt sillä oli asiasta oikea ajatus ja se oli tän treenin tavoite.

Sunnuntaina uudestaan Hukan kanssa hakumetsään. Jatkettiin Leea-näkäreillä sillä erolla, että nyt näyttäytyvä maalimies oli eri ihminen kuin piilossa oleva, ja näyttäytyjä tuli kokonaan pois metsästä Hukan nähden. Lisäksi maasto oli nyt suotuisampi tätä treeniä ajatellen, alueella oli useampi hieno maakuoppa joihin pääsi kunnolla piiloon. Nyt tuulikin oli otollinen, kevyt tuuli alueen etukulmista takakulmiin päin. Jos edellinen treeni meni vähintäänkin pieleen, niin tämä ei olisi paljoa parempaan saumaan tulla. Neljä pistoa, ja jokaisella Hukka lähti juoksemaan sinne, missä oli nähnyt näköavun, ja sai matkalla hajun ja löysi. Aivan huippuhieno fiilis, jospa se nyt vihdoin ymmärtäisi nenäkäytön idean!

Iltapäivällä taas sama setti eli esineet ja Fisun jälki. Esineissä Fisu oli taas ihan loistava, neljä pistoa ja neljä esinettä. Juoksi kovaa, mutta hyvin sillä oli nenä auki, sai hajun esineistä jo kaukaa. Hukalle tehtiin nyt niin, että sille näytettiin ensin kaksi takaesinettä ja sitten lähetin etsimään niitä vuorotellen, viimeisimmäksi näytetyn ekana. Lähetyksellä lähti suoraan ja löysi matkalta taas etuesineen. Seuraavalla lähetykellä lähti vähän viistosti, ja löysi ekana näytetyn etuesineen. Sen sijaan että olisin jäänyt pistottamaan tähän, päätettiin siirtyä maastossa eteenpäin ja näyttää sille vielä yksi takaesine. Lähetyksellä lähti taas suoraan, etuesineeseen ei reagoinut vaan haki näytetyn takaesineen. Lopetettiin siihen, kun teki hienoja suoria pistoja ja joka pistolla nosti esineen.

Fisun jälki sujui nyt myös hienosti. Jälki oli 620m pitkä, 7 kulmaa, kaksi noin 1h ikäistä harhaa, vanheni 2,5h. Lähetin noin 5m päästä jäljeltä, reagoi tosi hienosti jälkeen ja tarkasti pari metriä takajälkeä, ja valitsi oikean suunnan. Vähän matkaa tarkasteli ja pyöri aika paljon, mutta onneksi osui sitten kuitenkin ekalle kepille, joka oli ihan pian janan jälkeen. Ekan pätkän jäljestä tarkasteli taas aika paljon ja pyöri kulmissa. Tokan kepin jälkeen tarkensi selvästi ja jäljesti tosi hienosti. Harhoihin ei reagoinut oikeastaan ollenkaan. Jäljen lopussa alkoi jo vähän väsyä ja oli taas haparoivampi, mutta selvitti jäljen loppuun ja nosti kaikki 5 keppiä.

Hukka sai leirillä treenien ohessa tehdä kolme haukkutreeniä. Tehtiin ihan vaan helppoja lyhyitä haukkuja ilman etsintää, mutta kaikki maalimiehet oli vieraita. Ihan hyvin se haukkui, ei juurikaan tullut murinoita ja aloitti kaikki haukut hyvin. Kertaalleen kokeilin jo pientä häiriötä, eli Hukan lähtiessä haukkumaan jatkoin kävelyä sen perään ja pysähdyin vasta kun aloitti ilmaisun. Vilkuili hiukan mun suuntaan, mutta ei ollenkaan niin pahaa reaktiota kun aiemmin keväällä kun edellisen kerran yritettiin.