Tokotreenejä, mökillä, ontumaa ja T-leiriä

Toissaviikolla Hukka pääsi treenaamaan paimennusta. Tehtiin uudestaan flänkkitreenejä ja häkissä pyörimistä, flänkit olivat nyt ehkä aavistuksen parempia kuin edellisellä kerralla. Häkissä pyöriminen sujui taas tosi hyvin, siellä Hukka pysyi rauhallisena ja meni rohkeasti ahtaaseen rakoon irrottamaan lampaat seinästä. Toisella kierroksella oltiin isolla luonnonlaitumella ison lauman kanssa. Tehtiin ensin ajoa laidun ympäri ja sen jälkeen ihan vaistovaraista kuljetusta. Ajo meni aika hyvin, saatiin jo tosi pitkiä pätkiä kivaa rauhallista ajoa ja Hukka lähti jo selvästi kauemmas mun luota kuin mitä Fisu aloitellessaan ajotreenejä. Laitumen kasvillisuus ja maasto tosin haittasi treeniä, ja korkeassa heinikossa Hukka ei koko aikaa nähnyt lampaita, ja aika ajoin oli vähän kysymysmerkkinä että mihin ne oikein menivät. Vaistonvarainen kuljetus isolla laumalla olisi ehkä kannattanut esitellä Hukalle jo aiemmin, koska nyt se oli aivan hämmentynyt ison porukan kanssa. Ei pystynyt hallitsemaan kuin ehkä puolet laumasta kerralla ja lauman levähtäessä se ei osannut kasata reunoja mukaan, vaan lauma hajosi. Otin tiukan linjan ja korjasin sitä joka kerta kun se hajotti porukan, laitoin sen flänkeillä hakemaan puuttuvat yksilöt mukaan ennen kun pääsi jatkamaan. Oli selvästi todella vaikeaa eikä se kauheasti parantanut useamman epäonnistumisen myötä. Tässäkin toki maasto vaikeutti, en tiedä näkikö se aina tilanteita ja hahmottiko se, että osa porukasta erkaantui. Näitä ison lauman treenejä pitää ilman muuta jatkaa.

Fisu on viime viikkoina treenannut ahkerasti tokoa. Viime viikolla käytiin pariin kertaa tokoilemassa lähikentillä ja hallilla. Tehtiin aika perusjuttuja, ei mitään ihmeempää, lähinnä muistuteltiin tekniikkajuttuja ja liikkeiden alkuja. La 18.7. oli renkaan koulutuspäivä Lahdessa, Christa koutsina. Tehtiin alkuun kisamainen setti hieman haastavassa kehässä: ohjattu puskaan päin niin, että merkki oli noin 3m päässä ruudusta ja kapulat aivan heinikon rajalla, sitten luoksetulo, kiertonouto maastovärisellä kartiolla ja lopuksi ruutu, jossa eteenmenon takana viistossa oli kierron lähetyspaikkamerkki ja hypyt, ja ruudun vieressä kiertomerkki. Fisu teki lisäksi setin loppuun kaukot. Ohjatun merkki oli huono, oli vakuuttunut että merkin takana on nami ja jarrutti aika ajoissa ja jäi vinoon. Kapulalle lähti aavistuksen liian loivassa kulmassa, eikä meinannut löytää, ajautui heinikkoon ja etsi sielä. Löysi kuitenkin lopulta ilman korjauksia tai lisäkäskyjä. Luoksetulo oli hieno, molemmat stopit napakat vaikka oltiin nurmella. Kiertonouto oli myös hieno, asentona tein istumisen. Ei mitään ongelmaa bongata maastoväristä kartiota. Ruudun eteenmeno oli pikkuisen vino, jäi ihan rinkulan reunaan joten korjasin. Ruutuun löysi hyvin ja siellä tähtäsi hienosti taakse. Loppuosa ok. Kaukoja ei sitten pystynyt tekemään, meni sivulta väärin maahan. Korjauksella toki teki, mutta todella ärsyttävää että vanha virhe tulee aina vaan esiin. Lopuksi vielä paikkikset, Fisu oli pitkän rivin lopussa. Koska maahanmenossa on ollut ongelmia, pelasin varman päälle ja annoin liioitellun ison käsiavun ja käskyn tosi kovalla ja tiukalla äänellä. Hienosti meni maahan ja siitä kehut.

Omalla treenivuorolla katsottiin Fisun sivulletuloja ja tunnaria. Sivulletuloissa on helposti joko vinossa selän takana tai sitten peruuttelee sivulle niska edellä. Käsikosketuksen kautta tulee hyvin mutta helposti liiottelee, joten kokeiltiin siirtää käsikosketuspaikkaan hiukan edemmäs ja laittaa jalkojen taakse kartion avuksi, ettei heitä pyllyä liian pitkälle. Tunnariin pohdittiin, että millaisia treenejä kannattaisi tehdä, kun Fisu ei välttämättä haista yhtä hyvin kuin ennen. Päädyttiin, että tehdään nyt aika perustreenejä, helppoja tunnareita ja oman etsintää piilosta, jotta saa opetella käyttämään sitä hajuaistikapasiteettiaan, joka sillä nyt on käytettävissä.

Renkaan treeneissä oheisohjelmana Hukka pääsi tekemään yhden ryhmäpaikkiksen. Koska muut juniorikoirat treenasivat avon istumista, sai Hukkakin istua. Ei olla treenattu istumista varmaan viime syksyn jälkeen, tai ehkä kerran hallikaudella. Hienosti Hukka kuitenkin istui, ei liikuttanut kertaakaan tassuja ja oli hyvin keskittynyt.

Renkaan treeneistä suunnattiin suoraan Mikkeliin mökille pariksi yöksi rentoutumaan. Mökillä oli juuri niin ihanaa kuin aina - koirat peuhasivat pihalla, kyttäsivät laiturilla, polskivat järvessä ja söivät mustikoita. Etenkin Stepistä on tullut melkoinen vesipeto, ja nuorena laiturilla kiikkunut arkajalka oli nyt aina ensimmäisenä ja viimeisenä järvessä. Hukka teki uinnin ohella pieniä harjoituksia vepeä ajatellen. Hukka harjoitteli veneen luokse uimista rannasta, soudin itse soutuneneen lähelle rantaa ja kutsuin Hukkaa veneestä käsin syömään namia. Aluksi ihmetteli aika paljon ja sain tulla ihan tosi lähelle että uskalsi lähteä uimaan kummallisen kapistuksen luo, mutta muutaman toiston myötä hoksasi ja uikin sitten tosi reippaasi veneen lähellä, eikä välittänyt yhtään airoista. Toisena harjoituksena tehtiin "vientiä" eli siis esineen tuontia mulle veteen. Uiskentelin itse uimapatjan kanssa lähellä rantaa ja heittelin Hukalle palloa rantaan, ja se joutui palauttamaan sen mulle veteen. Tämä kuvio on ollut Hukalle täysin mahdoton käsittää, se ei ole millään tapaa kyennyt lähtemään uimaan lelu suussa, vaan joko se lähtee uimaan ilman lelua tai sitten jää leikkimään lelulla rannalle. Nyt Hukka kuitenkin tuntui hoksaavan idean ja toi uiden lelua mulle toiveissa saada vaihdossa parempi lelu tilalle jonka kanssa uida rantaan.

Maanantaina iltapäivällä oli ohjelmassa lisää tokoa, kun kuvattiin Sporttirakin teemaviikkojen videoita. Sekä Fisu että Hukka saivat aika pitkät treenit ja tekivät aikalailla kaikkia mahdollisia tokojuttuja, mitä vaan osaavat. Fisu oli vaan tyytyväinen, kun kerrankin oli riittävän pitkät treenit ja sai tehdä tarpeeksi. Treenin jälkeen tosin huomasin, että Hukka ontuu jompaa kumpaa etujalkaa. Ontuma oli niin lievää, etten tiedä, kumpaa jalkaa se ontui, mutta selkeästi oli epäpuhdas.  Ortopedisessa tutkimuksessa en saanut mitään reaktiota mistään, ei onneksi siis varmaankaan OC joka olisi alkanut nyt oireilemaan. Treenissä ei tapahtunut mitään erityistä, en sitten tiedä onko mökillä sählännyt jotain laiturilla juoksennellessaan ja kivikkoisessa rinteessä kaahatessa. Sitten oltiinkin muutama päivä levossa, jotta uskaltaisin T-leirillä tehdä Hukan kanssa.

Torstaina aamulla kävin Fisun kanssa aksaamassa hallilla pikaisesti, kun omat aksatreenit jäi välistä. Fisu tuntui ihanalta, sen kanssa on kyllä niin makeaa mennä <3 Tehtiin jotain hallilla valmiina olevaa rataa omin sovelluksin. Tässä pitkästä aikaa treenivideota kalasta

Samalla reissulla käytiin haukuttamassa Hukkaa. Otin ensin yhden haukun itse, ja sitten neljä haukkua Sennille ja Emmalle. Ensin lyhehkö haukku, noin 5-7 haukkua, sitten vähän pidempi, toinen vähän pidempi ja loppuun taas lyhyt. Kaikilla ilmaisuilla maalimies oli kokonaan pressun alla niin, että Hukka ei näe kasvoja. Haukut meni tosi hyvin, nyt Hukan ilmaisut tuntuvat taas edistyvän. Haukkuu hyvää ja vahvaa haukkua sopivalla rytmillä eikä väliin tule juurikaan murinoita eikä pätki.

Perjantaina iltapäivällä suunnattiin Jämille molempien kalojen kanssa. Iltapäivän ohjelmassa oli tokotreenit Hukalle ja Fisulle. Hukka aloitti, tehtiin ensin Oilin treenissä liikkeestä istumista ja maahanmenoa. Istumiset on olleet hitaita, tai siis isoilla avuilla ne on suht hyviä muta heti kun apuja yrittää vähentää, huononee istuminen. Tekniikka Hukalla on periaatteessa hyvä, se pysähtyy etujaloilla ja vetää takapään etujalkoihin kiinni, mutta silti se ei aina tee liikettä nopeasti. Kokeiltiin ottaa mukaan jännitettä, otin Hukan sivulle ja astuin oikealla jalalla askeleen eteen, valmistelin Hukkaa ja nopealla askeleella otin sille liikkeen eteenpäin ja samaan aikaan istu. Tämä toimi ihan yllättävän hyvin, enkä olisi kyllä näin hoksannut alkaa kokeilemaan. Maahanmenoon kokeiltiin samaa, eli otin jännitettä mukaan hengähtämällä nopeasti ennen maahan-käskyä, jotta Hukka ehtisi valmistautua liikkeeseen. Lisäksi testailtiin eroa nami- ja lelupalkan välillä. Lelun kanssa teki huomattavasti paremmin, eli jatketaan sillä. Toisella kierroksella jatkettiin iänikuista vauhtiteemaa, eli kuinka saada hirvimies juoksemaan. Kokeiltiin nyt niin, että Hukka juoksi lelulle, jota vedettiin pitkässä narussa karkuun. Ekalla toistolla Hukka oli vähän hämmentynyt eikä mennyt kovin kovaa, mutta toisella oli jo vähän parempi. Ongelma näissä vaan on, että avustaja olisi kiva ja niitä on harvoin käytettävissä.

Fisun kanssa tehtiin Christan treeneissä kaukoja. Testailtiin ensin sivulla sitä, että Fisulla on maassa apunami, jolla muutenkin sitä olen palkannut. Namin kanssa tekee hyvin, kun tiputan namin maahan aloituspaikalla. Kokeiltiin sitten niin, että Christa laittoi namin maahan ja itse tein vaan hämäystiputuksen. Tämä toimi hyvin, vapautuksesta Fisu tajusi heti lähteä etsimään namia. Vaihdettiin sitten vielä siihen, että nami oli maassa valmiina (Fisun tietemättä), tein valeheiton ja palkkasin maassa olevalle namille. Muutama meni pieleen, mutta enimmäkseen Fisu tuntui ostavan ajatuksen, että maassa voi olla nami vaikka en heitä sitä siihen selkeästi. Loppuun tehtiin pari lyhyttä kisamaista settiä, joihin sisältyi kaukot. Niissä pystyi nyt ilahduttavan hyvin tekemään kaukojen maahanmenon ja ekan vaihdon oikein! Uskon, että tällä saadaan kyllä kisaongelma taltutettua.

Lauantaina aamulla oli Hukan hakutreenit. Oltiin jännittävässä maastossa, keskilinja kulki syvän kanjonin pohjalla ja molemmat puolet nousivat ylös rinteeseen. Maasto olisi ollut hauska, jos olisi voinut testailla suoria pistoja ylös rinteeseen. Hukan treeni ei kuitenkaan tällä kertaa sisältänyt valmiita löytöjä 50 metrissä vaan uuden yrityksen "Leea-näkäreitä" yhdistettynä nyt tuulireagointiin. Eli tehtiin niin, että maalimies näyttäytyi noin 30m syvyydessä, käänsin Hukan pois ja sillä välin maalimies kiertä tuulen yläpuolelta piiloon, joka oli ehkä 20m syvyydessä. Sitten lähdettiin yhdessä Hukan kanssa hihnassa, ja kun se sai hajun, päästin sen irti. Ensimmäinen maalimies sujuikin juuri tämän kaavan mukaan. Toisella en oikein osannut tulkita, oliko Hukka saanut hajua vai ei. Kun päästin sen, se sinkosi sinne missä oli nähnyt maalimiehen, ja siitä suunnasta tullessa löysi maalimiehen silmillä. Kolmannen kohdalla ei tuullut enää ollenkaan, eikä Hukka oikein saanut hajua tästäkään. Kun päästin sen, se törmäsi maalimiehen jälkeen ja löysi jäljestämällä. Viimeisellä ei myöskään saanut hajua, ja kun päästin, Hukka juoksi sinne missä oli nähnyt maalimiehen. Kutsuin pois ja mentiin lähemmäs hakemaan hajua, mutta nyt näki maalimiehen ja löysi taas silmillä. Huoh. Treeni ei mennyt ollenkaan niinkuin piti, ja nämä silmillä löytämiset on ihan vihoviimeisiä, kun se vaan vahvistaa entisestään silmillä etsimistä.

Iltapäivällä oli vuorossa Fisun jälki, ja lisäksi tehtiin molempien kanssa esineet. Esineruutu oli samassa rinteessä kuin aamun hakurata, mutta kanjonin toisessa päässä. Hauska treenata välillä vähän erilaista ruutua, lähetyslinja vietty hyvin jyrkästi vasemmalle alamäkeen ja lisäksi ruudussa kulki hieman viistosti sen läpi pieni hiekkatie. Fisu teki ensin, kolme esinettä takareunalla joista kaksi oli tien ylityksen toisella puolella, ja vasemmalla reunassa yksi etuesine. Fisu oli aika loistava, sai kaukaa hajut eikä tien ylitys haitannut mitään. Yhdellä pistolla kävi ruudun ulkopuolella sen oikealla puolella, siellä tosin oli kävellyt porukkaa eli hajut levisivät sinne, sitten nosti kolme esinettä kolmella pistolla, ja vikaan vasemman kulman takaesinettä joutui hiukan työstämään ja ajautui hieman rinteen viettämänä vasemmalta ulos ruudusta. Hukka teki osittain samat esineiden paikat, mutta sille lisäksi laitettiin oikealle etuesine samalle linjalle takaesineen kanssa. Otettiin ensin oikean takakulman esineen näyttö ja lähetin sinne, matkalla onnistui saamaan hajun etuesineestä ja toi sen. Uudella lähetyksellä haki takaesineen. Sitten vasemman takakulman esinen näyttö, ja taas matkalla oli etuesine. Nyt juoksi etuesineestä ohi taakse ja etsi siellä hetken, mutta ei löytänyt. Kutsuin pois ja lähetin uudestaan, nyt löysi etuesineen joten lopetettiin siihen.

Fisun jälkikään ei mennyt kovin hyvin. Jälki oli noin kilometrin pitkä, 5 keppiä, metsäteiden ja polkujen kohdalla kulmia. Lähetin noin 3m päästä jäljeltä ja meni jäljestä reilusti yli ja pyöri aika pitkään ennen kun lähti jäljestämään. Jäljen alku oli varsin haparoivaa, pyöri ja tarkasteli paljon ja kulmista meni yli ja joutui tekemään tarkastuskierroksia. Loppua kohden ehkä hiukan rauhottui ja paransi, mutta silti yksi välikeppi jäi jonnekin.

Lauantaina illalla tehtiin Fisun kanssa vielä lyhyt kehätreeni tokoa ainoana tavoitteena päästä tekemään kaukojen alku nyt valmiina olevan namin kanssa. Tehtiin pohjalle ohjattu, tunnari ja ruutu ja siihen perään kaukot. Ohjattu ja ruutu eivät menneet kovin hyvin, ohjatussa lähti taas liian loivassa kulmassa ja tuli lenkki ennen kapulaa, ja ruudussa valahti maahan ennen käskyä ja korjasin ylös. Mutta kaukot onnistui! Meni sivulta etujalkatekniikalla maahan, tosin etujalat jäivät huonosti mutta palkkasin silti, koska nyt sillä oli asiasta oikea ajatus ja se oli tän treenin tavoite.

Sunnuntaina uudestaan Hukan kanssa hakumetsään. Jatkettiin Leea-näkäreillä sillä erolla, että nyt näyttäytyvä maalimies oli eri ihminen kuin piilossa oleva, ja näyttäytyjä tuli kokonaan pois metsästä Hukan nähden. Lisäksi maasto oli nyt suotuisampi tätä treeniä ajatellen, alueella oli useampi hieno maakuoppa joihin pääsi kunnolla piiloon. Nyt tuulikin oli otollinen, kevyt tuuli alueen etukulmista takakulmiin päin. Jos edellinen treeni meni vähintäänkin pieleen, niin tämä ei olisi paljoa parempaan saumaan tulla. Neljä pistoa, ja jokaisella Hukka lähti juoksemaan sinne, missä oli nähnyt näköavun, ja sai matkalla hajun ja löysi. Aivan huippuhieno fiilis, jospa se nyt vihdoin ymmärtäisi nenäkäytön idean!

Iltapäivällä taas sama setti eli esineet ja Fisun jälki. Esineissä Fisu oli taas ihan loistava, neljä pistoa ja neljä esinettä. Juoksi kovaa, mutta hyvin sillä oli nenä auki, sai hajun esineistä jo kaukaa. Hukalle tehtiin nyt niin, että sille näytettiin ensin kaksi takaesinettä ja sitten lähetin etsimään niitä vuorotellen, viimeisimmäksi näytetyn ekana. Lähetyksellä lähti suoraan ja löysi matkalta taas etuesineen. Seuraavalla lähetykellä lähti vähän viistosti, ja löysi ekana näytetyn etuesineen. Sen sijaan että olisin jäänyt pistottamaan tähän, päätettiin siirtyä maastossa eteenpäin ja näyttää sille vielä yksi takaesine. Lähetyksellä lähti taas suoraan, etuesineeseen ei reagoinut vaan haki näytetyn takaesineen. Lopetettiin siihen, kun teki hienoja suoria pistoja ja joka pistolla nosti esineen.

Fisun jälki sujui nyt myös hienosti. Jälki oli 620m pitkä, 7 kulmaa, kaksi noin 1h ikäistä harhaa, vanheni 2,5h. Lähetin noin 5m päästä jäljeltä, reagoi tosi hienosti jälkeen ja tarkasti pari metriä takajälkeä, ja valitsi oikean suunnan. Vähän matkaa tarkasteli ja pyöri aika paljon, mutta onneksi osui sitten kuitenkin ekalle kepille, joka oli ihan pian janan jälkeen. Ekan pätkän jäljestä tarkasteli taas aika paljon ja pyöri kulmissa. Tokan kepin jälkeen tarkensi selvästi ja jäljesti tosi hienosti. Harhoihin ei reagoinut oikeastaan ollenkaan. Jäljen lopussa alkoi jo vähän väsyä ja oli taas haparoivampi, mutta selvitti jäljen loppuun ja nosti kaikki 5 keppiä.

Hukka sai leirillä treenien ohessa tehdä kolme haukkutreeniä. Tehtiin ihan vaan helppoja lyhyitä haukkuja ilman etsintää, mutta kaikki maalimiehet oli vieraita. Ihan hyvin se haukkui, ei juurikaan tullut murinoita ja aloitti kaikki haukut hyvin. Kertaalleen kokeilin jo pientä häiriötä, eli Hukan lähtiessä haukkumaan jatkoin kävelyä sen perään ja pysähdyin vasta kun aloitti ilmaisun. Vilkuili hiukan mun suuntaan, mutta ei ollenkaan niin pahaa reaktiota kun aiemmin keväällä kun edellisen kerran yritettiin.

Monenlaisia ongelmia

Nyt tuntuu taas siltä, että poikakoiran kanssa ei luista treenit oikein missään lajissa. Sinänsä kummallista, koska vielä jokunen kuukausi sitten oli sellainen olo, että Hukalla ei ole mitään ongelmia missään, se ei vaan osaa vielä mitään. Nyt kun alkaa vähän osaamaan, niin heti tulee vastaan myös niitä asioita, joiden opetus ei suju kuten olin ajatellut.

Viime viikon torstaina illalla käytiin Sabinan luona paimentamassa. Ekalla kierroksella jatkettiin poispäinajoa ja flänkkejä sekaisin. Ajossa Hukka oli ihan hyvä, lähti aika kivasti tarjoamaan ajamista eikä koko ajan yrittänyt vaihtaa flänkille. Sen sijaan flänkit oli ihan kauheita. Näköjään Hukka toimii tässä samaan tapaan kuin Fisu - koko ajan jompi kumpi on vahvempi. Nyt kun alettiin ajamaan, niin flänkit huononi ihan saman tien, on ahdas, yrittää leikata jopa kaarelta sisään ja kun laitoin painetta, otti jotenkin aiempaa enemmän nokkiinsa ja meni tosi nihkeäksi. Huoh, ei olisi pitänyt viimeksi riemastua kun paimennus tuntui sujuvan niin kivasti. Tokalla kierroksella tehtiin häkissä pyörimistä. Se meni ihan yllättävän hyvin, Hukka meni tosi reippaasti aidan ja lampaiden väliin. Harmillisesti kesken treenin alkoi aivan järkky kaatosade ja jouduttiin ottamaan väliin tauko. Tauon jälkeen kun jatkettiin, lampaat olivat todella vahvasti sitä mieltä, että märkänä ei huvita liikkua ja jumittivat paikalleen, useampaan kertaan kääntyivät jopa ihan kunnolla koiraa vastaan kun Hukka yritti niitä saada liikkeelle. Häkissä yritin parhaani mukaan auttaa Hukkaa ja mennä sen tukena, mutta kertaalleen lammas pääsi puskemaan Hukkaa, mikä ei varmaankaan tehnyt hyvää sen itseluottamukselle. Otettiin lampaat häkistä ulos ja koitettiin jatkaa ajoa, mutta siinäkään lampaat eivät halunneet liikkua. Uudelleen yksi (sama?) lammas kääntyi Hukkaa vastaan ja nyt Hukka ei sitten enää kestänyt painetta ja kävi puremassa. En kommentoinut tätä itse mitenkään, koska Hukka huomautti ihan aiheesta ja hoiti tilanteen siististi, kävi vaan komentamassa ja lopetti heti saatuaan lampaan liikkeelle, mutta sen verran paljon Hukalle on purusta aiemmin huomautettu, että otti vähän itseensä eikä sen jälkeen enää halunnut ajaa, vaan kyseli koko ajan apua. Lopetettiin sitten siihen, kun tuskin treenin jatkaminen olisi ainakaan auttanut.

Viime perjantaina käytiin Lotan ja Huiman kanssa Hämeenkyrössä Johanna Pihlajamäen luona opiskelemassa hyppäämistä. Hukkahan on tehnyt hyppytekniikkatreenejä jo nuoresta lähtien, mutta sen hyppääminen ei mun taidoilla ole lähtenyt edistymään oikeaan suuntaan. Hukka hyppää etupainoisesti, ei osaa siirtää painoa takaosalle vaan tekee ponnistaa lähinnä etupäällä ja takajalat laahautuvat turhina mukana. Itselläni ei ole sen syvällisempää tietämystä hyppyjen opettamisesta jos koira ei luonnostaan lähde tarjoamaan oikeanlaista tekniikkaa, joten katsoin parhaaksi hakea tähän apua. En tunne tältä alueelta ketään hyppytekniikkakouluttajaa, joten kaverin suosituksesta lähdettiin Johannan luo. Tehtiin alkuun ihan perussarjaa ja sitten Hukalle uutena juttuna pitenevää sarjaa viidellä matalalla hypyllä. Näissä ei tullut mitään isompia ongelmia, Hukka osasi ihan hyvin venyttää askelta, ainoastaan yhdellä toistolla kun vauhti alkoi hiukan kiihtymään, tuli hätäiseksi ja keilasi yhden riman. Toisella kierroksella pureuduttiin varsinaiseen ongelmaan eli puutteelliseen painonsiirtoon takapäälle. Tehtiin yksittäistä hyppyä ihan läheltä ilman apuhyppyjä, korkeus Hukkaa kainaloon asti eli noin 40cm. Tämä oli Hukalle todella vaikeaa, sillä tuli useampi epäonnistunut ponnistus ja kolautti rimaa herkästi. Ajatusta painonsiirrosta ja takapään käytöstä Hukka sai parhaiten, kun hypyn edessä oli maassa speed bumperi ja jätin Hukan istumaan jalat aivan bumperiin kiinni tai jopa sen pääälle, tällöin Hukka ei voinut tukeutua niin voimakkaasti etujalkoihin vaan sen oli pakko ponnistaa takapäällä. Hyppyjen lisäksi katsottiin jumppajuttuja, joilla voisin saada takapäätä vahvistettua ja sitä kautta ponnistusta paremmaksi. Ollaan nyt näillä ohjeilla treenattu hyppytekniikkaa kaksi kertaa omatoimisesti. En osaa oikein itse katsoa Hukan hyppäämistä, mutta mielestäni mitään edistystä ei ole tapahtunut. Edelleen lähtee hyvin etupainoisesti ja hyppääminen ei näytä sulavalta eikä rennolta. Muutaman kerran on myös pudottanut riman ihan reilusti etupäällä, kun ei ponnista riittävästi yläviistoon.

Viikonlopun olin töissä ja koirilla oli ihan vaan kaksi totaalista lepopäivää. Maanantaina jatkettiin treenien merkeissä, kun kävin viemässä auton huoltoon ja samalla reissulla kävin läheisellä hiekkakentällä treenaamassa tokoa Fisun ja Hukan kanssa. Fisu treenasi ruutua, eteenmenoja ja kaukoja. Tuntui ihan tosi kivalta ja iloiselta, mutta joka kerta namia maasta poimiessaan sille tuli ihan hirveä reverse sneezing kohtaus :( Pakko oli keskeyttää treeni aina siksi aikaa, että ryystäminen loppuu. Myös Hukka teki yllättävän kivasti, tauko on selvästi tehnyt sille hyvää! Ollaan treenattu tokoa varmaankin ennen kesäkuun alun koetta viimeksi, ja intoa oli nyt kovasti. Seuraamisessa tuntui perusasennon paikka unohtuneen vähän, oli koko ajan vino tai liian edessä. Suoralla seuraaminen oli sentään kivan tuntuista. Noutokapulan kanssa tehtiin pari vauhtinoutoa ja sitten kapulan luovutusta eteen ihan läheltä ilman vauhtia. Vauhtinoudot meni aika hyvin, kyllä sillä on jo jonkin näköistä ajatusta juoksemisesta etenkin palautuksessa. Eteentulossa jää tosi herkästi vinoon ja toinen etutassu pyrkii jäämään ylös. Tässä olen nyt ottanut periaatepäätöksen, että jos tassut ei ole maassa ei palkkaa tule ja pyydän korjaamaan. Jospa se jossain vaiheessa hoksaisi... Loppuun Hukka sai juosta vielä pari kertaa lelulle ruutuun.

Puomiprojektia ollaan jatkettu tällä viikolla vaihtelevalla menestyksellä. Maanantaina illalla käytiin poika-Hukan ja tyttö-Hukan kanssa treenaamassa puomin juoksaria. Tamskista sattui löytymään Hukalle saman ikäinen kaima, tosin tyttö-Hukka. Tehtiin tokaksi alimmalla tasolla nyt toista kertaa. Treeni sujui kohtalaisen hyvin, ehdottomasti suurin osa osumista oli joko hyvä takajalka- tai etujalkaosumia, ohituksia tuli vain muutamia. Yhteensä osumia mattoon tuli 22/26 ja kontaktiin osui 100% kerroista. Keskiviikkona treenattiin Sabinan ja Troijan kanssa puomia, ja nyt kokeiltiin tokaksi korkeimpaa tasoa galicanin puomilla ekaa kertaa. Tässä treenissä eka kierros sujui hyvin, mutta sen jälkeen tuli ongelmia, ja aika paljon ohituksia. Kun ohituksista palkkaa ei tullut, alkoi ravailemaan. Osumia mattoon tuli 25/34 ja kontaktiin 31/34. Kotona yritin videoilta analysoida, että miten treeniä kannattaisi jatkaa, jotta saisin Hukalle varmuutta lisää ja parempia osumia isommalla prosentilla ilman, että ravaa. Päädyin siihen, että Hukka osuu parhaiten, kun jätän sen tiettyyn kohtaan puomilla, etutassut neljänteen poikkipuun väliin ylhäältä katsottuna. Toki Hukan täytyy oppia sovittamaan askeleensa niin, että osuu kontaktille kaikista kohdista lähtiessään, mutta ajattelin, että haluaisin tässä kohtaa auttaa sitä osumaan helpommin jotta saisi enemmän itsevarmuutta. Tänään käytiin uudestaan Hukan ja Hukan kanssa jatkamassa puomia ja yritin nyt jättää Hukkaa optimaalisiin kohtiin tavoitteena saada hyviä osumia. Lisäksi otin jokaisen setin alkuun useamman toiston pelkkiä targetille menoja, jottai saisin fokusta mattoon vahvemmaksi. En tiedä mikä nyt mättää, mutta tämä oli toistaiseksi kaikista huonoin treeni. Ei jotenkin meinannut millään juosta kunnolla, vaan meni tosi hitaasti ja lyhyttä laukkaa tai ravia, ja kun meni hitaasti, niin kaikki osumat tahtoivat jäädä juuri maton yläpuolelle siitä kohdasta lähettäessä, josta viimeksi teki tosi hyviä. Myöskään maasta käsin targetille menot ei tahtonut toimia, vaan niissäkin Hukka hätäili eikä mennyt edes targetille asti, vaan hyppäsi yli tai kääntyi pois juuri ennen kun ehti edes koskea alustaan. Kokeilin sitten muuttaa treeniä niin, että palkka ei ollut ihan suoraan edessä vaan vähän viistossa vasemmalla, jos se muuttaisi asetelmaa sen verran että rikkoisi väärän rytmin. Muutama tosi hyvä toisto saatiinkin näin. Kun sitten Hukka alkoi uudestaan ravailemaan, päätin koittaa ekaa kertaa ottaa vähän liikehäiriötä mukaan. Se oli huono idea, sillä ei osunut enää edes kontaktiin saatika mattoon. Osumia mattoon tuli 27/39 eli huonoin prosentti tähän mennessä.

Myöskään haku ei nyt luista yhtään. Käytiin eilen päivällä hakuilemassa, ja kun Hukalla on ollut oneglmia nenänkäytön kanssa, yritin auttaa sitä kokeilemalla uutta treenikuviota. Otettiin alkuun tallaamattomalle alueelle kaksi hajunhakua, molemmissa sai hajun kaukaa mutta mentiin niin lähelle, että sai hajun loppuun asti tarkennettua ennen kun käännyttiin keskilinjalle ja lähetin piilolle. Sitten varsinaisella alueella kokeiltiin ekaa kertaa "Leea-näkäreitä". Eli ekalla pistolla otettiin näköapu 50 metristä, sitten käänsin Hukan pois, ja maalimies siirtyi noin 25m päähän tuulen yläpuolelle hyvin piiloon. Sitten käänsin Hukan takaisin ja lähetin. Tästä ei tullut sitten yhtään mitään... Hukka juoksi aivan täysin reagoimatta ihan vierestä maalimiehen ohi sinne, missä oli nähnyt näköavun, pyöri ja poukkoili siellä ja kun ei löytänyt niin tuli pois. Lähetin uudestaan, ja sama kuvio toistui. Lopulta löysi ehkä vahingossa, kun harhaili maalimiehen jälkiä pitkin ja suurinpiirtein kompastui Senniin. Tokalla piilolla otettiin ihan normaali suora löytö ilman apuja, kun ei ollut näkyvyyttä näyttäytymiselle. Tämä meni ihan hyvin. Kolmannelle taas näkäri, ja siinä Hukka löysi menomatkalla, mutta epäilen sen löytäneen silmillä. Neljännellä myös näkäri, ja se oli lähestulkoon yhtä surkea esitys kuin ensimmäinen. Juoksi aivan vierestä reagoimatta ohi, pyöri näyttäytymispaikalla pitkään ja sitten takaisin tullessaan löysi kun suurinpiirtein törmästi maalimieheen. Huoh.

Puomilla, fyssarilla ja nenätähyssä

Hukan juoksariprojekti on nyt viikon aikana ottanut taas ison harppauksen eteenpäin. Viikko sitten torstaina treenattiin ekaa kertaa puomilla! Laskin galicanin säädettävän puomin matalimpaan mahdolliseen korkeuteen, ja siirsin maton puomin alastuloon. Tehtiin ensin ihan vaan matolle menoa maasta käsin, sitten puomin sivusta hyppäämällä ja lopulta sitten puomilta. Ekassa puomitreenissä varsinaisia toistoja tuli 27 (en laske niitä, joissa käy koskemassa mattoon maasta käsin), joista 9 hyvää takajalkaosumaa ja 7 hyvää etujalkaosumaa. Yhteensä osumia mattoon tuli 20/27. Toka puomitreeni tehtiin eilen Hukan aksaryhmän treenien ohessa, kun aikaa jäi yli. Tehtiin taas ihan matalimmalla mahdollisella säädöllä. Koska oltiin tehty pohjalle jo muutakin, pidin treenit tosi lyhyinä. Hukka teki 18 toistoa, joista 7 hyvää takajalkaosumaa ja 5 hyvää etujalkaosumaa, yhteensä 16/18 osumaa mattoon. Kolmas puomitreeni oli tänään aamulla, kokeiltiin nyt hieman korkeammalla, eli tokaksi matalimmalle tasolle säädetyllä galicanin puomilla. Nyt oltiin hallilla vain ja ainoastaan puomin takia, joten tehtiin kolme kierrosta joissa välissä kunnon huilitauot. Nyt mokia tuli vähän enemmän kuin kahdessa edellisessä treenissä, voi olla sattumaa tai sitten muuttunut jyrkempi kulma vaikutti ja Hukka koki helpoimpana hypätä suoraan maahan. Hyviä takajalkaosumia tuli 19/42, hyviä etujalkaosumia 7/42, yhteensä kaikkia osumia mattoon 32/42. Tässä lukemat ehkä hiukan vääristävät kyllä totuutta, koska Hukalla tuli aika paljon mokia, joiden seurauksena meni epävarmaksi ja teki aika ison osan toistoista ravilla ja silloinhan toki osuu sitten hyvin takajaloilla, vaikka se ei oikeasti ole kuitenkaan se mitä tässä haetaan.

Koska tykkään luvuista ja statistiikasta, päätin nyt alkaa keräämään erilliseen vihkoon tiedot Hukan juoksaritreenien osumista. Pystyy sitten hyvin seurailemaan projektin edetessä, jos tulee poikkeamia normaaliin "tasoon" nähden tai jos tietyn tyyppiset osumat alkavat yleistymään. Jo nyt huomaa, että vaikka Hukka on vielä ihan alussa tässä kontaktiprojektissa eikä todellakaan tee pelkästään täydellisiä osumia keskelle mattoa, niin kontaktiin se osuu todella hyvällä prosentilla. Matto on nyt 60cm pitkä, eli 2/3 kontaktipinnan koosta. Aika paljon tulee siis osumia kontaktiin, mutta ei mattoon. Jos kaikki osumat kontaktipinnalle lasketaan mukaan, niin osumaprosentti on jo nyt huimat 95%! Toki tähtäimessä meillä on se, että Hukka osuisi tuon kaltaisella prosentilla siihen mattoon, jotta puusilmäinenkin tuomari näkee sen osuvan kontaktipinnalle.

Kuvat (c) sporttirakki

Aksaa ollaan treenailtu nyt muutenkin ahkerasti. Fisulla on ollut valkkuaksassa nyt kahdella viime kerralla todella kivaa menoa, kivat, virtaavat ja vauhdikkaat radat ja kalanen on palkinnut ohjaajan tekemällä hienon nollan molemmilta treeniradoilta :) Tällä viikolla tosin teki myös vaihteeksi itsemurhaloikan aalla, sitä ei olekaan hetkeen näkynyt... Hukka on opetellut oman aksarymänsä treeneissä jälleen uusia taitoja: pimeää putkikulmaa, muuria ja pussia sekä uutena ohjauskuviona persjättöä. Pimeä putkikulma olikin yllättävän helppo, tajusi ihan hyvin kun tein ensin loivemmasta kulmasta ja vähitellen vaikeutin. Kovasti se yritti miettiä ja jarrutti putken suulla etsiessään pääsyä sisään. Muuria hyppeli ihan kuin vanha tekijä, siinä ei todellakaan ole mitään vaikeaa. Myös pussi sujui hyvin, tehtiin muutama toisto aluksi niin, että avustaja piti kangasta ylhäällä ja siitä vähitellen vaikeutettiin, lopuksi meni jo ilman apuja. Persjättö sujui myös ihan hyvin, kun tehtiin helpossa kohdassa kahden hypyn välissä. Pari kertaa tuli tokasta hypystä ohi mun liikkeen mukana, mutta enimmäkseen haki senkin ihan hienosti. Tiistaina yritettiin myös tehdä figure 8 -treeniä, mutta siitä ei sitten puolestaan tullut yhtään mitään. Hukka ei innostu ollenkaan tollaisista yhdellä tai kahdella esteellä tehtävistä tekniikoista, vaan menee ihan kävellen eikä irtoa mihinkään.

Aksajuttujen lisäksi ollaan treenattu viime viikon torstaina paimennusta ja tänään hakua. Paimennuksessa tehtiin Hukalle uutena juttuna poispäinajoa. Se sujuikin ihan yllättävän hyvin, Hukka lähti tekemään luonnostaan aika kivan rauhallisella tempolla. Ajoittain yrittää kyllä valua flänkeille, mutta enimmäkseen pysytteli hyvin ajoasetelmassa. Lampaat oli nyt nuoria, aika liukasliikkeisiä uuhia, joista yksi ei ollut selvästi kovin tottunut koiraan, ja kääntyi välillä Hukkaa kohti ja pari kertaa näytti siltä kuin olisi tulossa päälle, polki jalkaa ja lähestyi pää tanassa. Fisu ei olisi ikimaailmassa selvinnyt tuollaisesta tilanteesta samassa iässä, vaan olisi hermostunut ja purrut. Hukka sen sijaan pysyi ihan rauhallisena ja tyynesti painosti uuhen kääntymään, ei tehnyt mitään harkitsematonta tai menettänyt malttiaan. Tulipa ihan tosi hieno fiilis, upea Hukka! Toisella kierroksella tehtiin flänkkejä, ja nekin sujui aika hyvin. Vähän on edelleen ahdas, mutta selvästi menossa koko ajan parempaan suuntaan. Irroitti lampaat aidasta joka kerta ihan nätisti, ei tehnyt yhtään syöksähdystä ja pystyin pariin kertaan jo lähettämään jostain muutaman kymmenen metrin päästä hakemaan. Kivaa, kun edistytään koko ajan!

Tän päivän hakutreeneissä sen sijaan ei saatu niin hyviä onnistumisen tunteita. Oltiin meille uudella radalla Teiskon suunnalla, alue oli keskilinjan kohdalta aika tiheää metsää, ei kauheasti näkyvyyttä ja jonkun verran rinnettä. Pusikosta huolimatta vasemmalla puolella aluetta ei ollut oikein mitään piiloja. Aloitettiin tekemällä yksi hajunhaku alueen ulkopuolelle vastatuuleen. Hukka sai jo tielle hajun maalimiehestä ja päästin aika kaukaa, ehkä 10m päästä. Katsoin, että meni ihan suoraan maalimiehelle ja lähdin itse kävelemään, mutta ei ollutkaan löytänyt maalimiestä vaan juoksenteli maalimiehen jälkiä pitkin ja aika kauan kesti, että sai paikannettua hajun. Varsinaiset treenit jatkuivat ihan samalla teemalla. Ekan maalimiehen oikealta löysi melko helposti, mutta sinne meni suora polku jota juoksemalla käytännössä törmäsi maalimieheen. Kakkosmaalimiehen löysi myös helposti, mutta kunnollisia piiloja ei ollut joten löysi todennäköisesti silmiä eikä nenää käyttämällä. Kolmasmaalimiestä ei meinannut löytää, juoksi ihan läheltä ohi ennen kun sai paikannettua. Nelosen löysi taas silmillä. Viimeistä maalimiestä ei meinannut löytää ollenkaan, juoksi ihan vierestä ohi saamatta hajua ja tuli pois pistolta hetken hortoiltuaan. Uusintalähetyksellä löysi, mutta vielä siinäkin oli juossut ensin ihan vierestä ohi. Sinänsä kiva, että Hukka pystyy nyt tekemään 50m about suoria pistoja valmiina oleville maalimiehille ilman apuja, mutta tuosta nenänkäytön puutteesta olen kyllä aika isosti huolissani. Haussa kuitenkin se nenänkäyttö pitäisi olla se kaikista tärkein juttu. Toivomme seuraaviin treeneihin parempaa tuulta, jotta saataisiin parempia haistelutreenejä jotka innostaisivat ilmavainulla etsimiseen.

Treenien lisäksi ollaan käyty eri eläinklinikoilla erittäin ahkerasti viimeisen viikon sisällä. Tän viikon tiistaina käytiin Toijalassa Hukan kanssa fysioterapiassa. Tarkoitus oli mennä jo aiemmin, mutta koronan vuoksi fysioterapiaan ei päässytkään, joten edellisestä käynnistä ehti tulla jo 3kk. Hukka olikin aika kireä kauttaaltaan selästä ja lapojen/rintarangan alueelta. Hukka-raukka, se ei oikein osaa olla aloillaan käsittelyn ajan eikä sitä yhtään helpota se, että sillä on kipeitä jumeja. Seuraava käynti pitää ottaa kyllä selvästi aiemmin. Lisäksi käytiin läpi Hukan jumppaohjeita. Ollaan jumpattu aika ahkerasti edellisen käynnin jälkeen, ja lisäksi koitettu tehdä takapään voimaa ja hallintaa parantavia treenejä lenkkien ohessa. Lisää joudutaan kuitenkin vielä tekemään, ja saatiin nyt jatkoon päivitetyt ohjeet.

Tässä videolla Hukan aiempia jumppajuttuja

Fisu puolestaan otti keskiviikkona päiväkännit, kun käytiin meillä töissä nenäontelon tähystyksessä. Reverse sneezing oireilu on jatkunut aina vaan, mitään selkeää vastetta kokeilluille lääkityksille ei saatu. Tähystyksessä ei näkynyt selkeää aspergilloosiin viittaavaa kuorikkotuhoa eikä mitään ilmiselvää kasvainta, mutta limakalvot olivat turvonneet ja punoittavat ja vuotivat herkästi verta, ja oikeassa sieraimessa oli paksua, kuivaa räkää. Molemmilta puolin otettiin nyt koepalat ja lisäksi limasta tehtiin sivelyt mahdollisten sienirihmastojen varalta. Ensi viikolla toivottavasti ollaan jo viisaampia diagnoosin suhteen. Nukutus meni hyvin ja kalarouva oli kaikin puolin hieno ja kiltti potilas.

Juuri anestesiasta herännyt kännikala

Tänään oli sitten Fisun vuoro käydä fyssarilla, samalla tutulla fysioterapeutilla mutta eri toimipaikassa :D Fisu oli aika hyvässä kunnossa, jotain ihan pientä jumia oikealla lavassa. Ihanaa, että on pysynyt hyvänä vaikka ollaan nyt koronatauon jälkeen taas aloitettu aksaa.