Tokotreenejä, mökillä, ontumaa ja T-leiriä

Toissaviikolla Hukka pääsi treenaamaan paimennusta. Tehtiin uudestaan flänkkitreenejä ja häkissä pyörimistä, flänkit olivat nyt ehkä aavistuksen parempia kuin edellisellä kerralla. Häkissä pyöriminen sujui taas tosi hyvin, siellä Hukka pysyi rauhallisena ja meni rohkeasti ahtaaseen rakoon irrottamaan lampaat seinästä. Toisella kierroksella oltiin isolla luonnonlaitumella ison lauman kanssa. Tehtiin ensin ajoa laidun ympäri ja sen jälkeen ihan vaistovaraista kuljetusta. Ajo meni aika hyvin, saatiin jo tosi pitkiä pätkiä kivaa rauhallista ajoa ja Hukka lähti jo selvästi kauemmas mun luota kuin mitä Fisu aloitellessaan ajotreenejä. Laitumen kasvillisuus ja maasto tosin haittasi treeniä, ja korkeassa heinikossa Hukka ei koko aikaa nähnyt lampaita, ja aika ajoin oli vähän kysymysmerkkinä että mihin ne oikein menivät. Vaistonvarainen kuljetus isolla laumalla olisi ehkä kannattanut esitellä Hukalle jo aiemmin, koska nyt se oli aivan hämmentynyt ison porukan kanssa. Ei pystynyt hallitsemaan kuin ehkä puolet laumasta kerralla ja lauman levähtäessä se ei osannut kasata reunoja mukaan, vaan lauma hajosi. Otin tiukan linjan ja korjasin sitä joka kerta kun se hajotti porukan, laitoin sen flänkeillä hakemaan puuttuvat yksilöt mukaan ennen kun pääsi jatkamaan. Oli selvästi todella vaikeaa eikä se kauheasti parantanut useamman epäonnistumisen myötä. Tässäkin toki maasto vaikeutti, en tiedä näkikö se aina tilanteita ja hahmottiko se, että osa porukasta erkaantui. Näitä ison lauman treenejä pitää ilman muuta jatkaa.

Fisu on viime viikkoina treenannut ahkerasti tokoa. Viime viikolla käytiin pariin kertaa tokoilemassa lähikentillä ja hallilla. Tehtiin aika perusjuttuja, ei mitään ihmeempää, lähinnä muistuteltiin tekniikkajuttuja ja liikkeiden alkuja. La 18.7. oli renkaan koulutuspäivä Lahdessa, Christa koutsina. Tehtiin alkuun kisamainen setti hieman haastavassa kehässä: ohjattu puskaan päin niin, että merkki oli noin 3m päässä ruudusta ja kapulat aivan heinikon rajalla, sitten luoksetulo, kiertonouto maastovärisellä kartiolla ja lopuksi ruutu, jossa eteenmenon takana viistossa oli kierron lähetyspaikkamerkki ja hypyt, ja ruudun vieressä kiertomerkki. Fisu teki lisäksi setin loppuun kaukot. Ohjatun merkki oli huono, oli vakuuttunut että merkin takana on nami ja jarrutti aika ajoissa ja jäi vinoon. Kapulalle lähti aavistuksen liian loivassa kulmassa, eikä meinannut löytää, ajautui heinikkoon ja etsi sielä. Löysi kuitenkin lopulta ilman korjauksia tai lisäkäskyjä. Luoksetulo oli hieno, molemmat stopit napakat vaikka oltiin nurmella. Kiertonouto oli myös hieno, asentona tein istumisen. Ei mitään ongelmaa bongata maastoväristä kartiota. Ruudun eteenmeno oli pikkuisen vino, jäi ihan rinkulan reunaan joten korjasin. Ruutuun löysi hyvin ja siellä tähtäsi hienosti taakse. Loppuosa ok. Kaukoja ei sitten pystynyt tekemään, meni sivulta väärin maahan. Korjauksella toki teki, mutta todella ärsyttävää että vanha virhe tulee aina vaan esiin. Lopuksi vielä paikkikset, Fisu oli pitkän rivin lopussa. Koska maahanmenossa on ollut ongelmia, pelasin varman päälle ja annoin liioitellun ison käsiavun ja käskyn tosi kovalla ja tiukalla äänellä. Hienosti meni maahan ja siitä kehut.

Omalla treenivuorolla katsottiin Fisun sivulletuloja ja tunnaria. Sivulletuloissa on helposti joko vinossa selän takana tai sitten peruuttelee sivulle niska edellä. Käsikosketuksen kautta tulee hyvin mutta helposti liiottelee, joten kokeiltiin siirtää käsikosketuspaikkaan hiukan edemmäs ja laittaa jalkojen taakse kartion avuksi, ettei heitä pyllyä liian pitkälle. Tunnariin pohdittiin, että millaisia treenejä kannattaisi tehdä, kun Fisu ei välttämättä haista yhtä hyvin kuin ennen. Päädyttiin, että tehdään nyt aika perustreenejä, helppoja tunnareita ja oman etsintää piilosta, jotta saa opetella käyttämään sitä hajuaistikapasiteettiaan, joka sillä nyt on käytettävissä.

Renkaan treeneissä oheisohjelmana Hukka pääsi tekemään yhden ryhmäpaikkiksen. Koska muut juniorikoirat treenasivat avon istumista, sai Hukkakin istua. Ei olla treenattu istumista varmaan viime syksyn jälkeen, tai ehkä kerran hallikaudella. Hienosti Hukka kuitenkin istui, ei liikuttanut kertaakaan tassuja ja oli hyvin keskittynyt.

Renkaan treeneistä suunnattiin suoraan Mikkeliin mökille pariksi yöksi rentoutumaan. Mökillä oli juuri niin ihanaa kuin aina - koirat peuhasivat pihalla, kyttäsivät laiturilla, polskivat järvessä ja söivät mustikoita. Etenkin Stepistä on tullut melkoinen vesipeto, ja nuorena laiturilla kiikkunut arkajalka oli nyt aina ensimmäisenä ja viimeisenä järvessä. Hukka teki uinnin ohella pieniä harjoituksia vepeä ajatellen. Hukka harjoitteli veneen luokse uimista rannasta, soudin itse soutuneneen lähelle rantaa ja kutsuin Hukkaa veneestä käsin syömään namia. Aluksi ihmetteli aika paljon ja sain tulla ihan tosi lähelle että uskalsi lähteä uimaan kummallisen kapistuksen luo, mutta muutaman toiston myötä hoksasi ja uikin sitten tosi reippaasi veneen lähellä, eikä välittänyt yhtään airoista. Toisena harjoituksena tehtiin "vientiä" eli siis esineen tuontia mulle veteen. Uiskentelin itse uimapatjan kanssa lähellä rantaa ja heittelin Hukalle palloa rantaan, ja se joutui palauttamaan sen mulle veteen. Tämä kuvio on ollut Hukalle täysin mahdoton käsittää, se ei ole millään tapaa kyennyt lähtemään uimaan lelu suussa, vaan joko se lähtee uimaan ilman lelua tai sitten jää leikkimään lelulla rannalle. Nyt Hukka kuitenkin tuntui hoksaavan idean ja toi uiden lelua mulle toiveissa saada vaihdossa parempi lelu tilalle jonka kanssa uida rantaan.

Maanantaina iltapäivällä oli ohjelmassa lisää tokoa, kun kuvattiin Sporttirakin teemaviikkojen videoita. Sekä Fisu että Hukka saivat aika pitkät treenit ja tekivät aikalailla kaikkia mahdollisia tokojuttuja, mitä vaan osaavat. Fisu oli vaan tyytyväinen, kun kerrankin oli riittävän pitkät treenit ja sai tehdä tarpeeksi. Treenin jälkeen tosin huomasin, että Hukka ontuu jompaa kumpaa etujalkaa. Ontuma oli niin lievää, etten tiedä, kumpaa jalkaa se ontui, mutta selkeästi oli epäpuhdas.  Ortopedisessa tutkimuksessa en saanut mitään reaktiota mistään, ei onneksi siis varmaankaan OC joka olisi alkanut nyt oireilemaan. Treenissä ei tapahtunut mitään erityistä, en sitten tiedä onko mökillä sählännyt jotain laiturilla juoksennellessaan ja kivikkoisessa rinteessä kaahatessa. Sitten oltiinkin muutama päivä levossa, jotta uskaltaisin T-leirillä tehdä Hukan kanssa.

Torstaina aamulla kävin Fisun kanssa aksaamassa hallilla pikaisesti, kun omat aksatreenit jäi välistä. Fisu tuntui ihanalta, sen kanssa on kyllä niin makeaa mennä <3 Tehtiin jotain hallilla valmiina olevaa rataa omin sovelluksin. Tässä pitkästä aikaa treenivideota kalasta

Samalla reissulla käytiin haukuttamassa Hukkaa. Otin ensin yhden haukun itse, ja sitten neljä haukkua Sennille ja Emmalle. Ensin lyhehkö haukku, noin 5-7 haukkua, sitten vähän pidempi, toinen vähän pidempi ja loppuun taas lyhyt. Kaikilla ilmaisuilla maalimies oli kokonaan pressun alla niin, että Hukka ei näe kasvoja. Haukut meni tosi hyvin, nyt Hukan ilmaisut tuntuvat taas edistyvän. Haukkuu hyvää ja vahvaa haukkua sopivalla rytmillä eikä väliin tule juurikaan murinoita eikä pätki.

Perjantaina iltapäivällä suunnattiin Jämille molempien kalojen kanssa. Iltapäivän ohjelmassa oli tokotreenit Hukalle ja Fisulle. Hukka aloitti, tehtiin ensin Oilin treenissä liikkeestä istumista ja maahanmenoa. Istumiset on olleet hitaita, tai siis isoilla avuilla ne on suht hyviä muta heti kun apuja yrittää vähentää, huononee istuminen. Tekniikka Hukalla on periaatteessa hyvä, se pysähtyy etujaloilla ja vetää takapään etujalkoihin kiinni, mutta silti se ei aina tee liikettä nopeasti. Kokeiltiin ottaa mukaan jännitettä, otin Hukan sivulle ja astuin oikealla jalalla askeleen eteen, valmistelin Hukkaa ja nopealla askeleella otin sille liikkeen eteenpäin ja samaan aikaan istu. Tämä toimi ihan yllättävän hyvin, enkä olisi kyllä näin hoksannut alkaa kokeilemaan. Maahanmenoon kokeiltiin samaa, eli otin jännitettä mukaan hengähtämällä nopeasti ennen maahan-käskyä, jotta Hukka ehtisi valmistautua liikkeeseen. Lisäksi testailtiin eroa nami- ja lelupalkan välillä. Lelun kanssa teki huomattavasti paremmin, eli jatketaan sillä. Toisella kierroksella jatkettiin iänikuista vauhtiteemaa, eli kuinka saada hirvimies juoksemaan. Kokeiltiin nyt niin, että Hukka juoksi lelulle, jota vedettiin pitkässä narussa karkuun. Ekalla toistolla Hukka oli vähän hämmentynyt eikä mennyt kovin kovaa, mutta toisella oli jo vähän parempi. Ongelma näissä vaan on, että avustaja olisi kiva ja niitä on harvoin käytettävissä.

Fisun kanssa tehtiin Christan treeneissä kaukoja. Testailtiin ensin sivulla sitä, että Fisulla on maassa apunami, jolla muutenkin sitä olen palkannut. Namin kanssa tekee hyvin, kun tiputan namin maahan aloituspaikalla. Kokeiltiin sitten niin, että Christa laittoi namin maahan ja itse tein vaan hämäystiputuksen. Tämä toimi hyvin, vapautuksesta Fisu tajusi heti lähteä etsimään namia. Vaihdettiin sitten vielä siihen, että nami oli maassa valmiina (Fisun tietemättä), tein valeheiton ja palkkasin maassa olevalle namille. Muutama meni pieleen, mutta enimmäkseen Fisu tuntui ostavan ajatuksen, että maassa voi olla nami vaikka en heitä sitä siihen selkeästi. Loppuun tehtiin pari lyhyttä kisamaista settiä, joihin sisältyi kaukot. Niissä pystyi nyt ilahduttavan hyvin tekemään kaukojen maahanmenon ja ekan vaihdon oikein! Uskon, että tällä saadaan kyllä kisaongelma taltutettua.

Lauantaina aamulla oli Hukan hakutreenit. Oltiin jännittävässä maastossa, keskilinja kulki syvän kanjonin pohjalla ja molemmat puolet nousivat ylös rinteeseen. Maasto olisi ollut hauska, jos olisi voinut testailla suoria pistoja ylös rinteeseen. Hukan treeni ei kuitenkaan tällä kertaa sisältänyt valmiita löytöjä 50 metrissä vaan uuden yrityksen "Leea-näkäreitä" yhdistettynä nyt tuulireagointiin. Eli tehtiin niin, että maalimies näyttäytyi noin 30m syvyydessä, käänsin Hukan pois ja sillä välin maalimies kiertä tuulen yläpuolelta piiloon, joka oli ehkä 20m syvyydessä. Sitten lähdettiin yhdessä Hukan kanssa hihnassa, ja kun se sai hajun, päästin sen irti. Ensimmäinen maalimies sujuikin juuri tämän kaavan mukaan. Toisella en oikein osannut tulkita, oliko Hukka saanut hajua vai ei. Kun päästin sen, se sinkosi sinne missä oli nähnyt maalimiehen, ja siitä suunnasta tullessa löysi maalimiehen silmillä. Kolmannen kohdalla ei tuullut enää ollenkaan, eikä Hukka oikein saanut hajua tästäkään. Kun päästin sen, se törmäsi maalimiehen jälkeen ja löysi jäljestämällä. Viimeisellä ei myöskään saanut hajua, ja kun päästin, Hukka juoksi sinne missä oli nähnyt maalimiehen. Kutsuin pois ja mentiin lähemmäs hakemaan hajua, mutta nyt näki maalimiehen ja löysi taas silmillä. Huoh. Treeni ei mennyt ollenkaan niinkuin piti, ja nämä silmillä löytämiset on ihan vihoviimeisiä, kun se vaan vahvistaa entisestään silmillä etsimistä.

Iltapäivällä oli vuorossa Fisun jälki, ja lisäksi tehtiin molempien kanssa esineet. Esineruutu oli samassa rinteessä kuin aamun hakurata, mutta kanjonin toisessa päässä. Hauska treenata välillä vähän erilaista ruutua, lähetyslinja vietty hyvin jyrkästi vasemmalle alamäkeen ja lisäksi ruudussa kulki hieman viistosti sen läpi pieni hiekkatie. Fisu teki ensin, kolme esinettä takareunalla joista kaksi oli tien ylityksen toisella puolella, ja vasemmalla reunassa yksi etuesine. Fisu oli aika loistava, sai kaukaa hajut eikä tien ylitys haitannut mitään. Yhdellä pistolla kävi ruudun ulkopuolella sen oikealla puolella, siellä tosin oli kävellyt porukkaa eli hajut levisivät sinne, sitten nosti kolme esinettä kolmella pistolla, ja vikaan vasemman kulman takaesinettä joutui hiukan työstämään ja ajautui hieman rinteen viettämänä vasemmalta ulos ruudusta. Hukka teki osittain samat esineiden paikat, mutta sille lisäksi laitettiin oikealle etuesine samalle linjalle takaesineen kanssa. Otettiin ensin oikean takakulman esineen näyttö ja lähetin sinne, matkalla onnistui saamaan hajun etuesineestä ja toi sen. Uudella lähetyksellä haki takaesineen. Sitten vasemman takakulman esinen näyttö, ja taas matkalla oli etuesine. Nyt juoksi etuesineestä ohi taakse ja etsi siellä hetken, mutta ei löytänyt. Kutsuin pois ja lähetin uudestaan, nyt löysi etuesineen joten lopetettiin siihen.

Fisun jälkikään ei mennyt kovin hyvin. Jälki oli noin kilometrin pitkä, 5 keppiä, metsäteiden ja polkujen kohdalla kulmia. Lähetin noin 3m päästä jäljeltä ja meni jäljestä reilusti yli ja pyöri aika pitkään ennen kun lähti jäljestämään. Jäljen alku oli varsin haparoivaa, pyöri ja tarkasteli paljon ja kulmista meni yli ja joutui tekemään tarkastuskierroksia. Loppua kohden ehkä hiukan rauhottui ja paransi, mutta silti yksi välikeppi jäi jonnekin.

Lauantaina illalla tehtiin Fisun kanssa vielä lyhyt kehätreeni tokoa ainoana tavoitteena päästä tekemään kaukojen alku nyt valmiina olevan namin kanssa. Tehtiin pohjalle ohjattu, tunnari ja ruutu ja siihen perään kaukot. Ohjattu ja ruutu eivät menneet kovin hyvin, ohjatussa lähti taas liian loivassa kulmassa ja tuli lenkki ennen kapulaa, ja ruudussa valahti maahan ennen käskyä ja korjasin ylös. Mutta kaukot onnistui! Meni sivulta etujalkatekniikalla maahan, tosin etujalat jäivät huonosti mutta palkkasin silti, koska nyt sillä oli asiasta oikea ajatus ja se oli tän treenin tavoite.

Sunnuntaina uudestaan Hukan kanssa hakumetsään. Jatkettiin Leea-näkäreillä sillä erolla, että nyt näyttäytyvä maalimies oli eri ihminen kuin piilossa oleva, ja näyttäytyjä tuli kokonaan pois metsästä Hukan nähden. Lisäksi maasto oli nyt suotuisampi tätä treeniä ajatellen, alueella oli useampi hieno maakuoppa joihin pääsi kunnolla piiloon. Nyt tuulikin oli otollinen, kevyt tuuli alueen etukulmista takakulmiin päin. Jos edellinen treeni meni vähintäänkin pieleen, niin tämä ei olisi paljoa parempaan saumaan tulla. Neljä pistoa, ja jokaisella Hukka lähti juoksemaan sinne, missä oli nähnyt näköavun, ja sai matkalla hajun ja löysi. Aivan huippuhieno fiilis, jospa se nyt vihdoin ymmärtäisi nenäkäytön idean!

Iltapäivällä taas sama setti eli esineet ja Fisun jälki. Esineissä Fisu oli taas ihan loistava, neljä pistoa ja neljä esinettä. Juoksi kovaa, mutta hyvin sillä oli nenä auki, sai hajun esineistä jo kaukaa. Hukalle tehtiin nyt niin, että sille näytettiin ensin kaksi takaesinettä ja sitten lähetin etsimään niitä vuorotellen, viimeisimmäksi näytetyn ekana. Lähetyksellä lähti suoraan ja löysi matkalta taas etuesineen. Seuraavalla lähetykellä lähti vähän viistosti, ja löysi ekana näytetyn etuesineen. Sen sijaan että olisin jäänyt pistottamaan tähän, päätettiin siirtyä maastossa eteenpäin ja näyttää sille vielä yksi takaesine. Lähetyksellä lähti taas suoraan, etuesineeseen ei reagoinut vaan haki näytetyn takaesineen. Lopetettiin siihen, kun teki hienoja suoria pistoja ja joka pistolla nosti esineen.

Fisun jälki sujui nyt myös hienosti. Jälki oli 620m pitkä, 7 kulmaa, kaksi noin 1h ikäistä harhaa, vanheni 2,5h. Lähetin noin 5m päästä jäljeltä, reagoi tosi hienosti jälkeen ja tarkasti pari metriä takajälkeä, ja valitsi oikean suunnan. Vähän matkaa tarkasteli ja pyöri aika paljon, mutta onneksi osui sitten kuitenkin ekalle kepille, joka oli ihan pian janan jälkeen. Ekan pätkän jäljestä tarkasteli taas aika paljon ja pyöri kulmissa. Tokan kepin jälkeen tarkensi selvästi ja jäljesti tosi hienosti. Harhoihin ei reagoinut oikeastaan ollenkaan. Jäljen lopussa alkoi jo vähän väsyä ja oli taas haparoivampi, mutta selvitti jäljen loppuun ja nosti kaikki 5 keppiä.

Hukka sai leirillä treenien ohessa tehdä kolme haukkutreeniä. Tehtiin ihan vaan helppoja lyhyitä haukkuja ilman etsintää, mutta kaikki maalimiehet oli vieraita. Ihan hyvin se haukkui, ei juurikaan tullut murinoita ja aloitti kaikki haukut hyvin. Kertaalleen kokeilin jo pientä häiriötä, eli Hukan lähtiessä haukkumaan jatkoin kävelyä sen perään ja pysähdyin vasta kun aloitti ilmaisun. Vilkuili hiukan mun suuntaan, mutta ei ollenkaan niin pahaa reaktiota kun aiemmin keväällä kun edellisen kerran yritettiin.