Puomilla, fyssarilla ja nenätähyssä

Hukan juoksariprojekti on nyt viikon aikana ottanut taas ison harppauksen eteenpäin. Viikko sitten torstaina treenattiin ekaa kertaa puomilla! Laskin galicanin säädettävän puomin matalimpaan mahdolliseen korkeuteen, ja siirsin maton puomin alastuloon. Tehtiin ensin ihan vaan matolle menoa maasta käsin, sitten puomin sivusta hyppäämällä ja lopulta sitten puomilta. Ekassa puomitreenissä varsinaisia toistoja tuli 27 (en laske niitä, joissa käy koskemassa mattoon maasta käsin), joista 9 hyvää takajalkaosumaa ja 7 hyvää etujalkaosumaa. Yhteensä osumia mattoon tuli 20/27. Toka puomitreeni tehtiin eilen Hukan aksaryhmän treenien ohessa, kun aikaa jäi yli. Tehtiin taas ihan matalimmalla mahdollisella säädöllä. Koska oltiin tehty pohjalle jo muutakin, pidin treenit tosi lyhyinä. Hukka teki 18 toistoa, joista 7 hyvää takajalkaosumaa ja 5 hyvää etujalkaosumaa, yhteensä 16/18 osumaa mattoon. Kolmas puomitreeni oli tänään aamulla, kokeiltiin nyt hieman korkeammalla, eli tokaksi matalimmalle tasolle säädetyllä galicanin puomilla. Nyt oltiin hallilla vain ja ainoastaan puomin takia, joten tehtiin kolme kierrosta joissa välissä kunnon huilitauot. Nyt mokia tuli vähän enemmän kuin kahdessa edellisessä treenissä, voi olla sattumaa tai sitten muuttunut jyrkempi kulma vaikutti ja Hukka koki helpoimpana hypätä suoraan maahan. Hyviä takajalkaosumia tuli 19/42, hyviä etujalkaosumia 7/42, yhteensä kaikkia osumia mattoon 32/42. Tässä lukemat ehkä hiukan vääristävät kyllä totuutta, koska Hukalla tuli aika paljon mokia, joiden seurauksena meni epävarmaksi ja teki aika ison osan toistoista ravilla ja silloinhan toki osuu sitten hyvin takajaloilla, vaikka se ei oikeasti ole kuitenkaan se mitä tässä haetaan.

Koska tykkään luvuista ja statistiikasta, päätin nyt alkaa keräämään erilliseen vihkoon tiedot Hukan juoksaritreenien osumista. Pystyy sitten hyvin seurailemaan projektin edetessä, jos tulee poikkeamia normaaliin "tasoon" nähden tai jos tietyn tyyppiset osumat alkavat yleistymään. Jo nyt huomaa, että vaikka Hukka on vielä ihan alussa tässä kontaktiprojektissa eikä todellakaan tee pelkästään täydellisiä osumia keskelle mattoa, niin kontaktiin se osuu todella hyvällä prosentilla. Matto on nyt 60cm pitkä, eli 2/3 kontaktipinnan koosta. Aika paljon tulee siis osumia kontaktiin, mutta ei mattoon. Jos kaikki osumat kontaktipinnalle lasketaan mukaan, niin osumaprosentti on jo nyt huimat 95%! Toki tähtäimessä meillä on se, että Hukka osuisi tuon kaltaisella prosentilla siihen mattoon, jotta puusilmäinenkin tuomari näkee sen osuvan kontaktipinnalle.

Kuvat (c) sporttirakki

Aksaa ollaan treenailtu nyt muutenkin ahkerasti. Fisulla on ollut valkkuaksassa nyt kahdella viime kerralla todella kivaa menoa, kivat, virtaavat ja vauhdikkaat radat ja kalanen on palkinnut ohjaajan tekemällä hienon nollan molemmilta treeniradoilta :) Tällä viikolla tosin teki myös vaihteeksi itsemurhaloikan aalla, sitä ei olekaan hetkeen näkynyt... Hukka on opetellut oman aksarymänsä treeneissä jälleen uusia taitoja: pimeää putkikulmaa, muuria ja pussia sekä uutena ohjauskuviona persjättöä. Pimeä putkikulma olikin yllättävän helppo, tajusi ihan hyvin kun tein ensin loivemmasta kulmasta ja vähitellen vaikeutin. Kovasti se yritti miettiä ja jarrutti putken suulla etsiessään pääsyä sisään. Muuria hyppeli ihan kuin vanha tekijä, siinä ei todellakaan ole mitään vaikeaa. Myös pussi sujui hyvin, tehtiin muutama toisto aluksi niin, että avustaja piti kangasta ylhäällä ja siitä vähitellen vaikeutettiin, lopuksi meni jo ilman apuja. Persjättö sujui myös ihan hyvin, kun tehtiin helpossa kohdassa kahden hypyn välissä. Pari kertaa tuli tokasta hypystä ohi mun liikkeen mukana, mutta enimmäkseen haki senkin ihan hienosti. Tiistaina yritettiin myös tehdä figure 8 -treeniä, mutta siitä ei sitten puolestaan tullut yhtään mitään. Hukka ei innostu ollenkaan tollaisista yhdellä tai kahdella esteellä tehtävistä tekniikoista, vaan menee ihan kävellen eikä irtoa mihinkään.

Aksajuttujen lisäksi ollaan treenattu viime viikon torstaina paimennusta ja tänään hakua. Paimennuksessa tehtiin Hukalle uutena juttuna poispäinajoa. Se sujuikin ihan yllättävän hyvin, Hukka lähti tekemään luonnostaan aika kivan rauhallisella tempolla. Ajoittain yrittää kyllä valua flänkeille, mutta enimmäkseen pysytteli hyvin ajoasetelmassa. Lampaat oli nyt nuoria, aika liukasliikkeisiä uuhia, joista yksi ei ollut selvästi kovin tottunut koiraan, ja kääntyi välillä Hukkaa kohti ja pari kertaa näytti siltä kuin olisi tulossa päälle, polki jalkaa ja lähestyi pää tanassa. Fisu ei olisi ikimaailmassa selvinnyt tuollaisesta tilanteesta samassa iässä, vaan olisi hermostunut ja purrut. Hukka sen sijaan pysyi ihan rauhallisena ja tyynesti painosti uuhen kääntymään, ei tehnyt mitään harkitsematonta tai menettänyt malttiaan. Tulipa ihan tosi hieno fiilis, upea Hukka! Toisella kierroksella tehtiin flänkkejä, ja nekin sujui aika hyvin. Vähän on edelleen ahdas, mutta selvästi menossa koko ajan parempaan suuntaan. Irroitti lampaat aidasta joka kerta ihan nätisti, ei tehnyt yhtään syöksähdystä ja pystyin pariin kertaan jo lähettämään jostain muutaman kymmenen metrin päästä hakemaan. Kivaa, kun edistytään koko ajan!

Tän päivän hakutreeneissä sen sijaan ei saatu niin hyviä onnistumisen tunteita. Oltiin meille uudella radalla Teiskon suunnalla, alue oli keskilinjan kohdalta aika tiheää metsää, ei kauheasti näkyvyyttä ja jonkun verran rinnettä. Pusikosta huolimatta vasemmalla puolella aluetta ei ollut oikein mitään piiloja. Aloitettiin tekemällä yksi hajunhaku alueen ulkopuolelle vastatuuleen. Hukka sai jo tielle hajun maalimiehestä ja päästin aika kaukaa, ehkä 10m päästä. Katsoin, että meni ihan suoraan maalimiehelle ja lähdin itse kävelemään, mutta ei ollutkaan löytänyt maalimiestä vaan juoksenteli maalimiehen jälkiä pitkin ja aika kauan kesti, että sai paikannettua hajun. Varsinaiset treenit jatkuivat ihan samalla teemalla. Ekan maalimiehen oikealta löysi melko helposti, mutta sinne meni suora polku jota juoksemalla käytännössä törmäsi maalimieheen. Kakkosmaalimiehen löysi myös helposti, mutta kunnollisia piiloja ei ollut joten löysi todennäköisesti silmiä eikä nenää käyttämällä. Kolmasmaalimiestä ei meinannut löytää, juoksi ihan läheltä ohi ennen kun sai paikannettua. Nelosen löysi taas silmillä. Viimeistä maalimiestä ei meinannut löytää ollenkaan, juoksi ihan vierestä ohi saamatta hajua ja tuli pois pistolta hetken hortoiltuaan. Uusintalähetyksellä löysi, mutta vielä siinäkin oli juossut ensin ihan vierestä ohi. Sinänsä kiva, että Hukka pystyy nyt tekemään 50m about suoria pistoja valmiina oleville maalimiehille ilman apuja, mutta tuosta nenänkäytön puutteesta olen kyllä aika isosti huolissani. Haussa kuitenkin se nenänkäyttö pitäisi olla se kaikista tärkein juttu. Toivomme seuraaviin treeneihin parempaa tuulta, jotta saataisiin parempia haistelutreenejä jotka innostaisivat ilmavainulla etsimiseen.

Treenien lisäksi ollaan käyty eri eläinklinikoilla erittäin ahkerasti viimeisen viikon sisällä. Tän viikon tiistaina käytiin Toijalassa Hukan kanssa fysioterapiassa. Tarkoitus oli mennä jo aiemmin, mutta koronan vuoksi fysioterapiaan ei päässytkään, joten edellisestä käynnistä ehti tulla jo 3kk. Hukka olikin aika kireä kauttaaltaan selästä ja lapojen/rintarangan alueelta. Hukka-raukka, se ei oikein osaa olla aloillaan käsittelyn ajan eikä sitä yhtään helpota se, että sillä on kipeitä jumeja. Seuraava käynti pitää ottaa kyllä selvästi aiemmin. Lisäksi käytiin läpi Hukan jumppaohjeita. Ollaan jumpattu aika ahkerasti edellisen käynnin jälkeen, ja lisäksi koitettu tehdä takapään voimaa ja hallintaa parantavia treenejä lenkkien ohessa. Lisää joudutaan kuitenkin vielä tekemään, ja saatiin nyt jatkoon päivitetyt ohjeet.

Tässä videolla Hukan aiempia jumppajuttuja

Fisu puolestaan otti keskiviikkona päiväkännit, kun käytiin meillä töissä nenäontelon tähystyksessä. Reverse sneezing oireilu on jatkunut aina vaan, mitään selkeää vastetta kokeilluille lääkityksille ei saatu. Tähystyksessä ei näkynyt selkeää aspergilloosiin viittaavaa kuorikkotuhoa eikä mitään ilmiselvää kasvainta, mutta limakalvot olivat turvonneet ja punoittavat ja vuotivat herkästi verta, ja oikeassa sieraimessa oli paksua, kuivaa räkää. Molemmilta puolin otettiin nyt koepalat ja lisäksi limasta tehtiin sivelyt mahdollisten sienirihmastojen varalta. Ensi viikolla toivottavasti ollaan jo viisaampia diagnoosin suhteen. Nukutus meni hyvin ja kalarouva oli kaikin puolin hieno ja kiltti potilas.

Juuri anestesiasta herännyt kännikala

Tänään oli sitten Fisun vuoro käydä fyssarilla, samalla tutulla fysioterapeutilla mutta eri toimipaikassa :D Fisu oli aika hyvässä kunnossa, jotain ihan pientä jumia oikealla lavassa. Ihanaa, että on pysynyt hyvänä vaikka ollaan nyt koronatauon jälkeen taas aloitettu aksaa.