lauantai 28. marraskuuta 2020

Toko-SM ja marraskuisia treenejä

 Viime viikonloppuna kisattiin Tamskin hallilla tokon yksilö-SM kisat. Vallitsevan tilanteen takia kokeeseenkin liittyi poikkeusjärjestelyitä, esim. 0-koiraa ei päässyt katsomaan vaan se piti katsoa videoituna, hallissa ei saanut olla yleisöä ja ryhmäliikkeet tehtiin maskit päällä. Valmistautuminen ei ollut tänä vuonna lähelläkään sitä, mitä Fisun kanssa pitäisi tehdä, mutta en vain uskaltanut juoksuttaa sitä kunnolla ettei varvas alkaisi uudestaan oireilemaan. Käytiin kyllä hallilla paljon, mutta tehtiin lähinnä rauhallisia juttuja, liikkeen alkuja ja juoksuliikkeiden paloja vajaalla matkalla. Lauantaille arvoin meille numeron 4, eli päästiin melkein saman tien kehään. Liikkeet tehtiin kolmessa kehässä, kehien väliin jäi vähän odottelua ja koiran sai palkata. Paikkikset tehtiin lopuksi.

Kaukot: 9,5 sarja alkoi seisomisella, mikä on Fisulle helpompi. Tehtiin kaukojen aloituksia just ennen kehään menoa ja Fisu teki varmaan 3 kertaa putkeen väärällä tekniikalla maahanmenon! Olin siis kehässäkin ihan varma että ei pysty tekemään etujalkatekniikalla, mutta pystyi sittenkin! Istu-seiso-vaihdossa jätti vasemman takajalan tosi pahasti mahan alle, muuten aika puhdas sarja. 

Ruutu: 8 diagonaaliruutu, eipä olla paljoa sitä päästy treenaamaan isolla kentällä... Eteenmenon meni aavistuksen vinoon, ja pysäytin itse ihan pikkuisen liian aikaisin, oli ulkona ympyrästä. Yhdellä korjauksella (peruutus) oli sisässä ja itse ruutu tosi hyvä

Luoksari: 8 ei olla tehty yhtään stoppia jutagrassilla moneen kuukauteen ja sen todella huomasi... Aivan kauheaa valumista, huonot stopit Fisuksi

Zeta: 9 asennot hyvät mutta ei istunut kunnolla perusasennossa liikkeen lopussa, pylly jäi ilmaan.

Tunnari: 0 tähän se sitten kosahti. Bongasi oman melkein heti ja nappasi suuhun, mutta pudotti, ja jatkoi haistelua, meni monta kertaa oman yli ja kertaalleen ja poistui kapuloiltakin. Lopulta otti kyllä oman, mutta pudotti vielä kapulan matkalla. Kurjaa, tämä on selvästi joku kisaongelma koska treeneissä ei ole mitään vastaavaa tapahtunut aikoihin

Kierto: 9 kaikin puolin hyvä liike, ja ehkäpä yksilöliikkeiden ainoa oikea onnistuminen

Ohjattu: 8 merkillä pysähtyi itse jo merkin viereen ja jäi aivan poikittin kylki kapuloihin päin. Siitä lähtö oikealle kapulalle oli tosi hankala, joutui pyörähtämään 180 astetta ympäri ja lähtikin ihan vinoon, kohti naapurikehää. Huomasi itsekin mokan ja jarrutti, tsekkasi kurssin ja valitsi oikean kapulan, ja kiihdytti sille.

Seuraaminen: 8 periaatteessa tuntui ihan kivalta, ei tullut ääntä eikä hirveästi pompottanut etujalkoja, mutta aika monta vinoa perusasentoa ja yhden sivulletulon seisoi kokonaan. Ärsyttävää, koska seuraaminen on niitä liikkeitä mitä kyllä ollaan treenattu...

Paikkaistuminen: 10 tää oli oikein hyvä

Paikkamakuu: 10 maski päässä maahanmenoja ei montaa ehditty treenata, mutta hyvin toimi kisakehässä, ripeä maahanmeno ja vauhdikas luoksari

Yht. 253p eli 2-tulos. Näin paljoa virheitä ei olla taidettu tehdä koskaan kokeessa, ja tosi huono fiilis jäi yksilöliikkeiden jälkeen. Tunnaria lukuunottamatta ihan tyhmiä virheitä, jotka johtuvat ennenkaikkea huonosta mielentilasta, joka puolestaan johtuu siitä, ettei olla päästy treenaamaan. Pisteitäkin saatiin kyllä selvästi nihkeämmin kuin mitä iltapäivällä kokeen loppupäässä suorittaneet. Olin oman vuoron jälkeen aivan varma siitä, ettei päästä finaaliin, mutta virheitä tuli muillekin siinä määrin, että Fisun tulos riitti sijaan 15 eli finaalipaikka aukesi virheistä huolimatta. Lauantaina illalla käytiin lähikentällä hinkkaamassa pahimpia mokia, eli tunnareita, eteenmenoja ja ohjatun merkkejä. Merkille palasin nyt hetkellisesti vanhaan "pikaliima" fiksaukseen eli pallo merkin takana. Tunnareita tehtiin _monta_ mutta kertaakaan ei tullut ilmi samanlaista ongelmaa kuin kisakehässä. 






Sunnuntaille arvottiin numero 1, eli suoraan kehään sen enempiä odottelematta. Hiukan ehdin onneksi purkaa Fisua ennen kehää, ja tehtiin yksi liikkuroitu tunnari ennen omaa vuoroa. 

Ruutu: 6,5 taas diagonaali, mutta vaan peilikuvana lauantaihin nähden. Nyt hieno ja suora eteenmeno ja pysähtyi hyvin ympyrään. Ruutuun vauhdikkaasti, ja seis-käskyllä meni suoraan maahan! Ärsyttävä virhe, tätä ei olekaan ikinä tehnyt kisoissa ja ihan todella harvoin treeneissäkään. En ollut myöskään varma siitä, mitä pitäisi tehdä, joten huikkasin perään vielä "maahan" käskyn, vaikka oli jo maassa

Seuraaminen: 7,75 taas muuten ihan nätti seuruu, mutta yksittäinen vino perusasento, ja peruuttaminen oli ihan tosi vinoa, ja siinä tuli yksi ihan selkeä murahdus

Tunnari: 8 olin ihan varma että sama virhe toistuu, mutta nyt oli huomattavasti parempi. Kertaalleen meni omasta yli, mutta tokalla kun osui kohdalle, nappasi ja toi reippaasti

Luoksetulo: 8,5 tämä oli selvästi parempi kuin lauantaina, stoppi oikeasti hyvä, maahanmenossa valui hiukan ja pysäytin ehkä myös vähän myöhään.

Ohjattu: 8,75 nyt meni merkille aivan eri asenteella kuin lauantaina, oli suorastaan juoksemassa ohi ja pysähtyi "väärin päin" eli kääntyi selkä merkkiin päin. Itse nouto oli tosi siisti ja hyvä

Zeta: 8,75 ihan siistit ja hyvät asennot, nyt istui perusasentoonkin paremmin, ehkä ihan aavistuksen jäi kurottelemaan siinä

Kierto: 8 siisti kierto ja ihan hyvä maahanmeno, nosto ja hyppy. Sivulletulo takaa kiertäen meinasi valahtaa pitkäksi, mutta kiltti kala huomasi ja korjasi perusasennon suoraksi

Kaukot: 9,25 taas seisomisella alkava sarja, ja nyt teki kaikki asennot kriteerien mukaisesti. Ei juurikaan edes kääntynyt vinoon.

Paikkaistuminen: 9,5 jäi ihan pikkuisen vinoon, mutta siinä istui nätisti

Paikkamakuu: 9,25 meni aivan aavistuksen vinoon ja vähän hitaammin kuin mitä parhaimmillaan pystyy

Yht 266,25p eli EVL1 ja sija 1./20! Nyt Fisu tuntui kehässä ihan tosi paljon paremmalta, enemmän omalta itseltään. Ainoastaan ekassa kehässä tuli pieniä mielentilaan liittyviä mokia (ruudun ennakointi ja seuraamisen ääni), tokassa kehässä tuntui ja näytti oikeasti hyvältä. Yhteistuloksissa Fisu nousi 7. sijalle. Ja mikä parasta, juoksemisesta ja jutalla tehdyistä stopeista huolimatta Fisu ei missään vaiheessa ontunut tassuaan!




SM-kuvat (c) sporttirakki

Maanantaina jatkettiin Hukan kanssa aksajuttuja Aan muodossa. Kokeiltiin ekaa kertaa täyskorkeaa Aata. Heti huomasi, että kun Aan kulma muuttuu, niin osumat kontaktilla alkoivat siirtyä ylemmäs ja painottua takajalkaosumiin. Pääsääntöisesti Hukka teki hyviä suorituksia, toki muutamia huonompia mahtui mukaan mutta yllättävän vähällä vaivalla tuntuisi tulevan tämä Aa. Uutena tekniikkajuttuna Hukka on myös treenannut nyt S-linjan takaakiertoa saksalaisella. Muutaman onnistuneen ja oikea-aikaisen palkkauksen myötä Hukka tajusi mitä halutaan, ja sen jälkeen onkin hakenut ihan superhyvin hypylle! 



Paimennusta ollaan treenattu tällä viikolla pariinkin otteeseen. Maanantaina käytiin Hukan kanssa Sabinalla. Tehtiin flänkkejä, ja nyt vihdoin ja viimein tuntuu, että niissä on alkanut tapahtua pientä edistymistä. Erityisesti ristiinkävelyissä Hukka välillä lähtee jo melko kivasti avaamaan flänkkiä. Toki ajautuu taas lähemmäksi sitten kun on päässyt musta ohi, mutta ehdottomasti suunta on nyt oikea. Torstaina käytiin Hukan, Fisun ja Mankin kanssa Annen luona paimennustreeneissä. Hukka treenasi ajoa ja taas flänkkejä. Pienessä aitauksessa flänkit toimi nytkin kohtalaisesti, mutta isolla pellolla liukkailla lampailla ei pystytty tekemään oikein yhtään flänkkejä, Hukka ei kertakaikkiaan ehdi juoksemaan riittävän pitkälle vaan lampaat lähtevät alta ennen kuin on päässyt tasapainoon. Ajossa oli myös isoja vaikeuksia, jostain syystä Hukka ei millään suostunut ottamaan maahan-käskyjä vaan jäi koko ajan seisomaan tai istumaan. Fisukin pääsi pitkästä aikaa lampaille, tehtiin lähinnä poikittaista ajoa niin, että lampailla oli kova veto ja suoraan ajaakseen Fisun oli pakko kulkea hieman sivussa. Tämä tekee sille tosi hyvää, peesailija-kala joutui oikeasti tsemppaamaan pitääkseen kurssin suorassa, ja ajoittain siitä jo näkikin että se lähti itsenäisesti kääntämään jos lampaat meinasivat valua vedon suuntaan. Liukkailla lampailla kala myös liioitteli ihan kunnolla flänkeissä, juoksi aivan törkeän kauas kun koitin vähänkin painokkaammin ohjata. Manki pääsi myös katselemaan lampaita, ei vielä niistä oikeasti mitään ymmärrä mutta kiinnostuneena kyllä seurasi katseellaan eikä pelkää ollenkaan.

Torstaina illalla Hukan aksatreeneissä tehtiin hyppäriä, jossa oli parikin ihan hyvää kohtaa meille. Kepeille takaaleikkausta ei olla kyllä montaa kertaa tehty, mutta se toimi oikein hienosti, ja samoin in-in + wrappi, eli ns. vippaus, joita tehtiin Vendulan treeneissä, pääsi nyt taas käyttöön ja toimi ihan hyvin. Putkijarrua ollaan myös tehty vain ehkä 3 kertaa tms mutta se on Hukalla tosi vahva, kääntyy kyllä aivan supertiukasti suorasta putkesta vaikka edellisellä kierroksella oli samasta putkesta jatkanut suoraan.

Perjantaina oli Fisun suuri päivä, eli paluu aksakentille saikun jäljiltä. Tein tosi varovaisesti lyhyen, kevyen treenin, lähinnä hyppyjä eri kulmista, parit takaakierto/putki erottelut, keppejä pari toistoa ja kontaktien muistuttelua. Fisu oli aivan fiiliksissä, ja tuntui aika hurjalta nyt monen viikon hirviagilityn jälkeen. Treenin jälkeen kyttäsin sen liikkumista mutta yhtään epäpuhdasta askelta en nähnyt. Hukka pääsi myös treenaamaan samalla, sen pääpainona kontaktit. Aata tehtiin tokaa kertaa täyskorkeana, nyt smartin esteellä. Käytännön syistä jouduin jättämään Hukalta jo nyt maton pois aalta, koska smartin aahan ei vaan tarttunut teippi kunnolla ja ilman teippiä matto valui joka toiston jälkeen. Eipä Hukka mitään eroa tehnyt suoritukseen maton kanssa tai ilman, ja edelleen Aa näyttää aika lupaavalta! Toki muutamia lentoyrityksiä tulee joka treenissä, mutta pääsääntöisesti tekee hyvin ja virheen sattuessa vastaa tosi hyvin palautteeseen ja tekee varovaisemmin seuraavalla toistolla. Myös puomia Hukka testasi nyt ekaa kertaa ilman mattoa, ja osui kaikki!!! Uutena juttuna tehtiin takaakierto/puomi -erottelua, ja se sen sijaan oli tosi vaikeaa. Puomille on kova imu, ja vahinkopuomit näyttivät jokseenkin vaarallisilta, kun Hukka esteen päällä ollessaan tajusi, ettei pitänytkään mennä puomille. Kertaalleen tippui tasaiselta osalta maahan, mutta onneksi ihan hallitusti jaloilleen eikä kompuroinut.



Tänään käytiin Ylöjärvellä Tähtitekniikan hallilla T-tokotreeneissä Fisun ja Hukan kanssa. Lämppälenkillä Hukka onnistui jotenkin saamaan haavan tassuunsa ja treenisuunnitelma meni sen osalta ihan uusiksi. Fisu treenasi omalla vuorollaan kaksi settiä, ensin pienemmässä kehässä kaukot, seuruun, tunnarin ja zetan kävelyä, ja isommassa kehässä paikkiksen, kiertonoudon, tunnarin, ohjatun ja seuraamista. Tein molemmissa kehissä alkuun ns. kisamaisen setin, eli pohjalle pari kisamaista palkatonta liikettä liikkuroituna ja siihen perään tunnarin. Kummallakin kerralla pystyi tekemään ihan hyvän tunnarin, meni molemmissa kehissä kerran omasta yli, mutta ei ollenkaan samanlaista epävarmuutta kuin kisakehässä viikko sitten. Muutenkin kalanen tuntui melko kivalta, heti huomaa että se on paremmalla mielellä kun on saanut purkaa menohaluja ja juosta myös tokokehän ulkopuolella. Kaukojen jätössä vilkuili vähän maahan, ilmeisesti miettii namia jonka aika usein olen jättänyt valmiiksi maahan, siihen puutuin nyt. Seuraamisessa meni levottomaksi seinän lähellä, joten tehtiin lähestymisiä kohti seinää ja palkkailin niistä. Paikkis oli oikein hyvä kaiken kaikkiaan. Tokassa setissä kierrossa kaatoi merkin, mutta en voinut nyt puuttua siihen koska halusin kokeenomaisen liikkeen pohjalle ennen tunnaria. Ohjatussa tehtiin ihmishäiriöitä, ja niissä Fisu oli nyt tosi hyvä. Ei mokannut mitään muuta kuin yhden nosto, siinä hätiköi eikä saanut kapulaa heti suuhun. Seuraamisessa tuntui melko kivalta, paljon paremmalta kuin ekassa kehässä, ja jopa sivuaskeleet ja peruutus oli ihan jees. Loppuun tehtiin vielä pari kiertoa, nyt ei osunut merkkiin.

Hukka treenasi liikkuroituna seuraamista, kaukoja ja noudon alkua ja loppua, ja omia aikojaan jääviä, seuruuta ja ruutua. Seuraamisessa liikkurin kanssa yritti vilkuilla, eli häiriötreeniä tarvitaan tähän lisää. Kaukoissa oli tosi hyvä, yhden kerran vilkaisi nopeasti liikkuria mutta ei mitenkään muuten häiriintynyt ja teki hyvällä tekniikalla. Noutokapulan kanssa oli vaikeampaa, kovasti tekisi mieli katsoa liikkuria ja kapulaa. Tuonnissa ei nyt ollut mitään vaikeaa, ei välittänyt siinä ihmishäiriöstä. Seuraamista tehtiin vähän pidempi pätkä ja otin sitä vähän videolle. Hukan seuruu näyttää oikeastaan nyt aika kivalta. Se on erittäin korrekti, ei tasan edistä, enemmänkin välillä tuntuu että on liian takana. Näyttää iloiselta, mutta samaan aikaan rauhalliselta ja tasaiselta. Käännökset on siistejä ja pysähdykset täsmällisiä. Liikkeestä maahanmeno ja istuminen alkaa myös olla aika hyvällä mallilla ja nyt ollaan pystytty jo tekemään niillä erottelua ilman apuja. Toki välillä tulee mokia ja jos joutuu miettimään, niin hidastuu, mutta ajatus alkaa olla sen verran pitkällä että kohta on pakko ottaa seisominenkin työn alle. Ruutua ollaan nyt lähdetty työstämään kosketusalustan kanssa, alustana on jumppatyyny, jotta olisi riittävän erilainen kuin juoksarimatto. Tasapainotyynyllä Hukka yrittää edelleen aika-ajoin koskea siihen takajaloilla, mutta myös hyviä osumia etujaloilla on sen verran, että ollaan nyt siirretty alusta ruutuun. Paikkiksessa Hukka teki sekä istumisen että makuun. Istuminen oli superhyvä, siinä se istuu kuin patsas, ei tasan liikuta mitään jalkaa eikä pahemmin edes vilkuile mihinkään. Maahanmenossa Hukalla jäi kyynärpäät ylös, eli sivulta maahanmenoja pitää muistaa vahvistaa.

perjantai 13. marraskuuta 2020

Aata, aksakoulutusta ja varvasvammainen kala

 Viime viikon perjantaina tokotreenien jälkeen lenkillä huomasin, että Fisu ontuu lievästi jompaa kumpaa etujalkaa, ontuma oli sen verran lievä etten ollut varma kumpaa. Kävin sisällä sitten molemmat etujalat läpi ja ainoa aristus löytyi oikean etujalan 2. varpaan taivutuksista. Mitään muuta epänormaalia jalassa ei tuntunut, eikä varpaassakaan tunnu turvotusta tai krepitaatiota, eli oletettavasti jokin venähdys tms. Siitä eteenpäin Fisu onkin ollut sitten mahdollisuuksien mukaan levossa. Ontumaa en ole enää huomannut, mutta sisällä sohvalta alas hypätessä ottaa ensin vastaan vasemmalla etujalalla ja ehkä käännöksissä  ulkona siirtää nopeammin painon pois oikealta. En tosin aiemmin ole kiinnittänyt huomiota siihen, kumpi "tassuinen" Fisu on, voi olla että suosii muutenkin enemmän vasenta. Olen tunnustellut varpaat läpi päivittäin, ja tilannetta on sen perusteella vaikea arvoida. Aluksi aristus oli selkeää, sen jälkeen ei oikeastaan enää aristanut ollenkaan. Tiistaina kun arvoin, uskallanko viedä Fisun aksatreeneihin, taivuttelin varpaita ehkä vähän voimakkaammin ja siinä jälleen aristi, ja nyt kun olen taivutellut, niin tuntuu aristavan kaikkia varpaita ja nykii tassua pois :/ En usko, että venähdys on levinnyt muihin varpaisiin, vaan enemmänkin muistaa sen että taivuttelu sattui, ja varoo jo valmiiksi. Peruin kuitenkin huomiset agilitykisat ja otetaan nyt vielä ainakin viikonloppu varovasti.

Koska Fisu on saikulla, Hukka pääsi/joutui tuuraamaan sitä viime lauantaina Tamskin järkkäämään Vendula Hausnerovan agilitykoulutukseen. Mietin, että noinkohan hirvimiehen kanssa hyödytään mitään tälläisestä koulutuksesta kun osataan vielä niin vähän, mutta Hukka yllätti ja oli ihan tosi pätevä! Tehtiin 30 esteen rata läpi kolmessa kierroksessa pieninä pätkinä, päästiin kokeilemaan eri ohjausvaihtoehtoja ja oikeastaan kaikki toimi! Meille kokonaan uutena juttuna testattiin vippausta parissakin eri kohdassa, ja se toimi yllättävän hyvin. Käskytyksestä en ole vielä ihan varma, että miten se kannattaisi toteuttaa, nyt käskytin vaan "siksik" eli wrappikäskyä. Toinen kokonaan uusi juttu oli putki-kepit erottelu, jota Hukka ei ole tehnyt ikinä. Lähemmälle vaihtoehdolle eli kepeille haki hyvin, putki keppien takana oli vaikeampi. Ohjauksesta ja Hukalle opetetuista pohjista sain kehuja, ja hyvää muistutusta siitä, että jos olen nähnyt vaivaa suullisten käskyjen opettamiseen, niin voisin niitä käyttää eli aloittaa käskyttämään selvästi aikaisemmin esim. kepit, takaakierrot ja putket. Ja treenitilanteessa ohjata kauempaa ja antaa enemmän koiralle vastuuta, hyvin liikkuvana ohjaajana tuppaan ehkä ottamaan vastuuta liikaa ja autan koiraa silloinkin kun voisin antaa sen itsenäisesti tehdä tehtävät ja kuunnella erotteluita. Oikein kiva ja hyödyllinen koulutus, ja todennäköisesti jopa parempi Hukan kanssa kuin mitä olisin paljon osaavamman Fisun kanssa saanut siitä irti.


Maanantaille olin sopinut tokon kehätreenit Fisulle, ja osallistuttiin niihin sillä tasolla, mitä uskalsin saikkulaisen kanssa, eli ei tehty vauhtiliikkeitä vaan keskityttiin kuunteluun ja mielentilaan. Fisu tuntui aika kuumalta, eikä mikään ihmekään, kun ei ole päässyt purkamaan höyryjä. Zetan seuruu oli kamalaa, pompotti ja laahasi takapäätä ja yritti ennakoida asentoja. Ei sitten pahemmin edes tehty asentoja vaan pelkkää seuraamista. Myös ihan seuraamisliikkeenä seuraaminen oli kamalaa, levotonta ja ylivireistä, erityisesti hidas käynti ja sivuaskeleet, joissa ei malttanut istua. Toki treeneissä oli hyvääkin, eli ruudun loppuosassa sain vihdoin Fisun kiinni tyypillisestä kisavirheestä, eli maahanmenon jälkeen yrittää vilkuilla, nyt pääsin siitä sanomaan ja otti hyvin onkeensa. Kaukot oli aika hyvät, tunnari myös hyvä. Ja liikkeiden alut (kierto, ohjattu) oli aika hyviä, piti hyvin kontaktia eikä ollut yhtään sen näköinen, että olisi mihinkään karkaamassa. Paikkikset tehtiin myös, siinäkin Fisu oli hyvä.

Maanantaina tokotreenien jälkeen jäin Hukan kanssa tekemään aata, tehtiin uudestaan vielä samalla madalletulla, matalimmalla tasolla. Jatkettiin siitä mihin ekassa treenissä jäätiin, eli ketjutin taaksepäin aata niin, että lopulta tehtiin jo kokonainen este ilman vauhtia. Treeni sujui kaiken kaikkiaan tosi hyvin, Hukka osui joka toistolla ja sen suoritukset oli järkeviä ja hallittuja. Pääasiassa se näyttää yrittävän etujalkaosumia, mutta jotenkin uskoisin, että kun este nousee täyskorkeaksi, etujalkaosumat jäävät pois.



Torstaina käytiin aamusta Fisun kanssa hallilla tokoilemassa. Koitin pelata varman päälle varpaan suhteen ja laitoin siihen tassusiteen tueksi ettei varpaat vääntyisi jos Fisu tekee vauhdikkaampia käännöksiä. Mitään vauhtijuttuja ei tehty vieläkään, vaan edelleen teemana kaukot, tunnari, seuruu, zeta ja eteenmenon korjaukset. Zetan seuruu oli nyt paljon parempaa ja perusseuruukin ehkä vähän rauhallisempaa. Tunnari oli taas hyvä, ei mitään epävarmuutta haistelussa. Kaukoissa kääntyy vinoon aina vaan, mutta muuten tekee hyvin. Eteenmenon korjaukset oli hyvin muistissa.

Torstaina iltapäivällä käytiin Hukan kanssa Sabinan luona paimentamassa. Manki oli myös mukana katsomassa lampaita, mutta ei vielä toistaiseksi niistä mitään ymmärtänyt. Hukan kanssa ollaan jatkettu ikuisuusteemaa flänkkien avaamisesta oikeastaan kaksiosaisella treenillä. Lähetän Hukan viereltä hakukaarelle, mutta en anna sen tehdä nostoa vaan laitan maahan ja siitä laitan takaisin flänkille jompaan kumpaan suuntaan eli pois tasapainosta, ja autan siinä ristiinkävelyllä. Ajatuksena tässä se, että jos ei saa tuoda lampaita, niin saattaisi tajuta laajentaa kaarta kun ei imeydy sisään tuontia ajatellessaan. Kuviona tämä periaatteessa toimii, mutta flänkit ovat kyllä edelleen ihan yhtä ahtaita kuin ennnekin, ellen ristiinkävelyssä omalla sijoittumisellani "pakota" sitä kauemmas. Ollaan otettu apuvälineeksi piiska, sillä tuntuu ehkä vähän paremmin ottavan etäisyyttä. Nyt treenissä tuli uusi, pienoinen valonpilkahdus flänkkien suhteen, kun aitauksessa oli keskellä häkki, jota Hukka joutui flänkille juostessaan väistämään ja sen myötä sen oli pakko tehdä vähän laajempi kaari, ja saatiin onnistuneita ja hyviä flänkkejä. Voi kumpa Hukka itsekin tajuaisi, että asiat olisi paljon helpompi hoitaa kun vaan pysyttelisi kauempana lampaista. 

Torstaina illalla jatkettiin Hukan aksaryhmän treeneissä perusohjausten harjoittelua. Ohjelmassa uutena juttuna takaakierto-persjättö, jota ei olla koskaan tehty radalla. Aluksi olikin vaikeaa, tuli useamman kerran ohi hypystä. Muutaman kerran kun sain oikein rautalangasta vääntämällä yliohjattua Hukan tulemaan hypyn kautta, taisi tajuta ja sujui paremmin. Lisäksi testattiin samaa kohtaa toiselta puolelta in-in ohjauksella radan osana, ja se sujui myös hyvin. Toisella kierroksella kokeiltiin päällejuoksua, sitä ollaan tehty joskus kesällä ehkä kerran mutta ei siis missään nimessä voi sanoa, että Hukka sitä osaisi. Alkuun tämäkin oli vaikeaa, tuli pari kertaa ohi hypystä, mutta muutamalla palkkauksella tajusi ja tuli ihan hyvin ohjaukseen.

Tänään aamulla käytiin taas hallilla Hukan ja Fisun kanssa. Hukka treenasi ensin aata, kokeiltiin nyt seuraavaa tasoa madalletusta aasta, eli hiukan edellistä kertaa korkeammalla. Nyt Hukalla oli jo selvästi enemmän vauhtia, kun tehtävä alkoi olla sille tuttu, ja valitettavasti nähtiin myös ensimmäiset liitoyritykset. Ensimmäinen harjan yli lento taisi olla puhtaasti vahinko, mutta sen jälkeen pari muuta ehkä jo tarkoituksellisia. Vaikka muuten olen Hukkaa kouluttanut hyvin puhtaasti positiivisella vahvistamisella, ja jättänyt huonot huomioimatta, niin tästä aion olla tiukkana ja kieltää lentämisestä, niitä en kertakaikkiaan halua sen tekevän. Onneksi tuntui ottavan ihan hyvin palautteen vastaan ja seuraavat toistot oli hallitumpia. Edelleen Hukka näkyy yrittävän etujalkaosumia, mutta niihin en toistaiseksi puutu, osukoot sillä tyylillä jonka itselleen parhaaksi katsoo, kunhan se ei sisällä lentämistä harjan yli. 


Lisäksi jatkettiin Hukan kanssa eilistä takaakierto-persjättöteema ja kokeiltiin samanlaista kohtaa myös toisin päin. Nyt Hukka teki jo tosi hienosti, ei tainnut tulla kuin pari kertaa esteestä ohi ja kesti jo paljon voimakkaampaa liikettä kuin eilen.

Fisu pääsi taas treenaamaan tylsää nyhväystokoa. Tehtiin kierron alkua, tunnaria, merkin paikkaa alustalla, kaukoja ja seuraamista. Kierron alkuun tuli kivalla asenteella, taisi jo itsekin tietää ettei pääse juoksemaan kun ei oikein ollut sen näköinen että edes odottaisi pääsyä. Tunnarissa laitoin omaa vähän piiloon hyppyesteen jalaksen taakse ja tämä olikin hyvä, joutui etsimään pitkään mutta malttoi mielensä eikä hätäillyt, ja oma löytyi. Merkin paikka alustan kanssa on tosi hyvä, menee tosi hienosti alustalle, mutta ilman alustaa alkaa ennakoimaan ja jää lähelle merkkiä. Kai se pitäisi jo uskoa, että Fisulla ei nämä alustahommat toimi, ei ole koskaan toiminut eikä toimi edelleenkään. Kaukoissa kääntyi nyt jopa aiempaa pahemmin vinoon, joten tehtiin muutama sellainen, että jätin Fisun nähden namin sen vasemmalle puolella että joutuisi sitä väistämään. Seuraamisessa tuntui nyt kivalta muuten, mutta peruutuksessa liioittelee ja menee ihan liian taakse. Kokeilin auttaa käsitargetin avulla, mutta en tiedä onko tämä lähinnä ojasta allikkoon, kun tuntuu kiihtyvän kaikesta auttamisesta tai puuttumisesta...

maanantai 2. marraskuuta 2020

Ruotsintuliaisia ja retkeilyä Rukalla

 Reilu viikko sitten keskiviikkona oli jännittävä päivä, kun vallitsevaa koronatilannetta uhmaten käväistiin Emman kanssa päiväreissulla Ruotsissa. Vallentunasta lähti mukaan reissun syy, eli pentu! Pikkutyyppi on nimeltään Manki, virallisesti Work-A-Lot Monkey, upean tokokoiran ja hallitsevan maailmanmestarin Vallhunden Peakin ja kivenkovaa paimensukua edustavan Pen-Y-Borough Jackin mustavalkoinen tyttöpentu. Manki on paperilla mun koira, mutta asuu Emmalla. Muutaman ensimmäisen tapaamisen perusteella pikkuapina vaikuttaa reippaalta, vilkkaalta ja vauhdikkaalta pennulta, josta toivottavasti kasvaa hieno ja terve harrastuskoira moneen käyttöön. 



Mankin vanhemmat Jack ja Peak

Koska Ruotsinmatkailun vuoksi jouduin jäämään karanteeniin, ajoitimme sopivasti Antin kanssa syyslomareissun samaan saumaan, viime viikon perjantaina lähdimme Kuusamoon mökille. Viikko kului mukavasti Rukan lähialueilla retkeillessä. Mukana pohjoisen reissulla olivat Fisu ja Hukka, Step jäi äidille hoitoon kun tunturien valloitukset olisivat olleet jo liikaa sen kropalle. Fisu ja Hukka nauttivat täysin siemauksin luonnossa liikkumisesta ja omasta mökkipihasta, jossa touhuta. Pieni vaelluskipinä taisi iskeä koko porukkaan, retkeily tällä kokoonpanolla toimi tosi kivasti kaikin puolin. Maisemissakaan ei ollut valittamista, ja kätevästi saman viikon aikana nähtiin sekä ruska että talvi, tosin vähän väärässä järjestyksessä.

Loman alussa Rukalla oli täysi talvi

Näkymät Rukatunturin huipun tuntumasta



Pieni karhunkierros kierrettiin vielä lumisissa maisemissa

Kiutakönkään punaiset kalliot



Riisitunturilla


Riisitunturin maisemat olivat lähempänä syksyä kuin talvea


Konttaisen laella

Paluumatkalla pysähdyttiin vielä Syötteen kansallispuistoon

Karanteeni loppui lauantaina, joten sunnuntaina suunnattiin heti hallille treenaamaan. Fisu treenasi tamskin aksavalkun ison kentän treeneissä, rakennettiin Jari Suomalaisen vauhdikas agirata. Fisu tuntui tosi kivalta, testailin radalta kaikki eri ohjausvaihtoehdot ja oikeastaan kaikki toimi hyvin. Kertaalleen teki aalla yhden itsemurhaloikan, mutta sen jälkeen oli asiallisesti. Lopuksi tehtiin vielä koko rata läpi nollalla. Hukan kanssa jäätiin treenien jälkeen omatoimitreenaamaan, teemana ekaa kertaa Aa. Laskettiin galicanin Aa matalimmalle tasolle ja tehtiin siinä maton kanssa samanalaista treeniä, kuin mitä ollaan tehty puomilla alkuun. Odotin jossain määrin katastrofia, koska käytännössä kaikki uudet jutut on olleen Hukan kanssa aluksi tosi vaikeita ennen kuin se hoksaa, mistä on kyse. Hukka kuitenkin tajusi ihan heti, että tämä on sama juttu kuin puomilla ja teki oikein hyviä osumia. Siitä huolimatta täytyy muistaa edetä varovasti, ettei saa päähänsä mitään loikkimisajatuksia tai harjan yli liitelyä.