perjantai 10. heinäkuuta 2020

Monenlaisia ongelmia

Nyt tuntuu taas siltä, että poikakoiran kanssa ei luista treenit oikein missään lajissa. Sinänsä kummallista, koska vielä jokunen kuukausi sitten oli sellainen olo, että Hukalla ei ole mitään ongelmia missään, se ei vaan osaa vielä mitään. Nyt kun alkaa vähän osaamaan, niin heti tulee vastaan myös niitä asioita, joiden opetus ei suju kuten olin ajatellut.

Viime viikon torstaina illalla käytiin Sabinan luona paimentamassa. Ekalla kierroksella jatkettiin poispäinajoa ja flänkkejä sekaisin. Ajossa Hukka oli ihan hyvä, lähti aika kivasti tarjoamaan ajamista eikä koko ajan yrittänyt vaihtaa flänkille. Sen sijaan flänkit oli ihan kauheita. Näköjään Hukka toimii tässä samaan tapaan kuin Fisu - koko ajan jompi kumpi on vahvempi. Nyt kun alettiin ajamaan, niin flänkit huononi ihan saman tien, on ahdas, yrittää leikata jopa kaarelta sisään ja kun laitoin painetta, otti jotenkin aiempaa enemmän nokkiinsa ja meni tosi nihkeäksi. Huoh, ei olisi pitänyt viimeksi riemastua kun paimennus tuntui sujuvan niin kivasti. Tokalla kierroksella tehtiin häkissä pyörimistä. Se meni ihan yllättävän hyvin, Hukka meni tosi reippaasti aidan ja lampaiden väliin. Harmillisesti kesken treenin alkoi aivan järkky kaatosade ja jouduttiin ottamaan väliin tauko. Tauon jälkeen kun jatkettiin, lampaat olivat todella vahvasti sitä mieltä, että märkänä ei huvita liikkua ja jumittivat paikalleen, useampaan kertaan kääntyivät jopa ihan kunnolla koiraa vastaan kun Hukka yritti niitä saada liikkeelle. Häkissä yritin parhaani mukaan auttaa Hukkaa ja mennä sen tukena, mutta kertaalleen lammas pääsi puskemaan Hukkaa, mikä ei varmaankaan tehnyt hyvää sen itseluottamukselle. Otettiin lampaat häkistä ulos ja koitettiin jatkaa ajoa, mutta siinäkään lampaat eivät halunneet liikkua. Uudelleen yksi (sama?) lammas kääntyi Hukkaa vastaan ja nyt Hukka ei sitten enää kestänyt painetta ja kävi puremassa. En kommentoinut tätä itse mitenkään, koska Hukka huomautti ihan aiheesta ja hoiti tilanteen siististi, kävi vaan komentamassa ja lopetti heti saatuaan lampaan liikkeelle, mutta sen verran paljon Hukalle on purusta aiemmin huomautettu, että otti vähän itseensä eikä sen jälkeen enää halunnut ajaa, vaan kyseli koko ajan apua. Lopetettiin sitten siihen, kun tuskin treenin jatkaminen olisi ainakaan auttanut.

Viime perjantaina käytiin Lotan ja Huiman kanssa Hämeenkyrössä Johanna Pihlajamäen luona opiskelemassa hyppäämistä. Hukkahan on tehnyt hyppytekniikkatreenejä jo nuoresta lähtien, mutta sen hyppääminen ei mun taidoilla ole lähtenyt edistymään oikeaan suuntaan. Hukka hyppää etupainoisesti, ei osaa siirtää painoa takaosalle vaan tekee ponnistaa lähinnä etupäällä ja takajalat laahautuvat turhina mukana. Itselläni ei ole sen syvällisempää tietämystä hyppyjen opettamisesta jos koira ei luonnostaan lähde tarjoamaan oikeanlaista tekniikkaa, joten katsoin parhaaksi hakea tähän apua. En tunne tältä alueelta ketään hyppytekniikkakouluttajaa, joten kaverin suosituksesta lähdettiin Johannan luo. Tehtiin alkuun ihan perussarjaa ja sitten Hukalle uutena juttuna pitenevää sarjaa viidellä matalalla hypyllä. Näissä ei tullut mitään isompia ongelmia, Hukka osasi ihan hyvin venyttää askelta, ainoastaan yhdellä toistolla kun vauhti alkoi hiukan kiihtymään, tuli hätäiseksi ja keilasi yhden riman. Toisella kierroksella pureuduttiin varsinaiseen ongelmaan eli puutteelliseen painonsiirtoon takapäälle. Tehtiin yksittäistä hyppyä ihan läheltä ilman apuhyppyjä, korkeus Hukkaa kainaloon asti eli noin 40cm. Tämä oli Hukalle todella vaikeaa, sillä tuli useampi epäonnistunut ponnistus ja kolautti rimaa herkästi. Ajatusta painonsiirrosta ja takapään käytöstä Hukka sai parhaiten, kun hypyn edessä oli maassa speed bumperi ja jätin Hukan istumaan jalat aivan bumperiin kiinni tai jopa sen pääälle, tällöin Hukka ei voinut tukeutua niin voimakkaasti etujalkoihin vaan sen oli pakko ponnistaa takapäällä. Hyppyjen lisäksi katsottiin jumppajuttuja, joilla voisin saada takapäätä vahvistettua ja sitä kautta ponnistusta paremmaksi. Ollaan nyt näillä ohjeilla treenattu hyppytekniikkaa kaksi kertaa omatoimisesti. En osaa oikein itse katsoa Hukan hyppäämistä, mutta mielestäni mitään edistystä ei ole tapahtunut. Edelleen lähtee hyvin etupainoisesti ja hyppääminen ei näytä sulavalta eikä rennolta. Muutaman kerran on myös pudottanut riman ihan reilusti etupäällä, kun ei ponnista riittävästi yläviistoon.





Viikonlopun olin töissä ja koirilla oli ihan vaan kaksi totaalista lepopäivää. Maanantaina jatkettiin treenien merkeissä, kun kävin viemässä auton huoltoon ja samalla reissulla kävin läheisellä hiekkakentällä treenaamassa tokoa Fisun ja Hukan kanssa. Fisu treenasi ruutua, eteenmenoja ja kaukoja. Tuntui ihan tosi kivalta ja iloiselta, mutta joka kerta namia maasta poimiessaan sille tuli ihan hirveä reverse sneezing kohtaus :( Pakko oli keskeyttää treeni aina siksi aikaa, että ryystäminen loppuu. Myös Hukka teki yllättävän kivasti, tauko on selvästi tehnyt sille hyvää! Ollaan treenattu tokoa varmaankin ennen kesäkuun alun koetta viimeksi, ja intoa oli nyt kovasti. Seuraamisessa tuntui perusasennon paikka unohtuneen vähän, oli koko ajan vino tai liian edessä. Suoralla seuraaminen oli sentään kivan tuntuista. Noutokapulan kanssa tehtiin pari vauhtinoutoa ja sitten kapulan luovutusta eteen ihan läheltä ilman vauhtia. Vauhtinoudot meni aika hyvin, kyllä sillä on jo jonkin näköistä ajatusta juoksemisesta etenkin palautuksessa. Eteentulossa jää tosi herkästi vinoon ja toinen etutassu pyrkii jäämään ylös. Tässä olen nyt ottanut periaatepäätöksen, että jos tassut ei ole maassa ei palkkaa tule ja pyydän korjaamaan. Jospa se jossain vaiheessa hoksaisi... Loppuun Hukka sai juosta vielä pari kertaa lelulle ruutuun.

Puomiprojektia ollaan jatkettu tällä viikolla vaihtelevalla menestyksellä. Maanantaina illalla käytiin poika-Hukan ja tyttö-Hukan kanssa treenaamassa puomin juoksaria. Tamskista sattui löytymään Hukalle saman ikäinen kaima, tosin tyttö-Hukka. Tehtiin tokaksi alimmalla tasolla nyt toista kertaa. Treeni sujui kohtalaisen hyvin, ehdottomasti suurin osa osumista oli joko hyvä takajalka- tai etujalkaosumia, ohituksia tuli vain muutamia. Yhteensä osumia mattoon tuli 22/26 ja kontaktiin osui 100% kerroista. Keskiviikkona treenattiin Sabinan ja Troijan kanssa puomia, ja nyt kokeiltiin tokaksi korkeimpaa tasoa galicanin puomilla ekaa kertaa. Tässä treenissä eka kierros sujui hyvin, mutta sen jälkeen tuli ongelmia, ja aika paljon ohituksia. Kun ohituksista palkkaa ei tullut, alkoi ravailemaan. Osumia mattoon tuli 25/34 ja kontaktiin 31/34. Kotona yritin videoilta analysoida, että miten treeniä kannattaisi jatkaa, jotta saisin Hukalle varmuutta lisää ja parempia osumia isommalla prosentilla ilman, että ravaa. Päädyin siihen, että Hukka osuu parhaiten, kun jätän sen tiettyyn kohtaan puomilla, etutassut neljänteen poikkipuun väliin ylhäältä katsottuna. Toki Hukan täytyy oppia sovittamaan askeleensa niin, että osuu kontaktille kaikista kohdista lähtiessään, mutta ajattelin, että haluaisin tässä kohtaa auttaa sitä osumaan helpommin jotta saisi enemmän itsevarmuutta. Tänään käytiin uudestaan Hukan ja Hukan kanssa jatkamassa puomia ja yritin nyt jättää Hukkaa optimaalisiin kohtiin tavoitteena saada hyviä osumia. Lisäksi otin jokaisen setin alkuun useamman toiston pelkkiä targetille menoja, jottai saisin fokusta mattoon vahvemmaksi. En tiedä mikä nyt mättää, mutta tämä oli toistaiseksi kaikista huonoin treeni. Ei jotenkin meinannut millään juosta kunnolla, vaan meni tosi hitaasti ja lyhyttä laukkaa tai ravia, ja kun meni hitaasti, niin kaikki osumat tahtoivat jäädä juuri maton yläpuolelle siitä kohdasta lähettäessä, josta viimeksi teki tosi hyviä. Myöskään maasta käsin targetille menot ei tahtonut toimia, vaan niissäkin Hukka hätäili eikä mennyt edes targetille asti, vaan hyppäsi yli tai kääntyi pois juuri ennen kun ehti edes koskea alustaan. Kokeilin sitten muuttaa treeniä niin, että palkka ei ollut ihan suoraan edessä vaan vähän viistossa vasemmalla, jos se muuttaisi asetelmaa sen verran että rikkoisi väärän rytmin. Muutama tosi hyvä toisto saatiinkin näin. Kun sitten Hukka alkoi uudestaan ravailemaan, päätin koittaa ekaa kertaa ottaa vähän liikehäiriötä mukaan. Se oli huono idea, sillä ei osunut enää edes kontaktiin saatika mattoon. Osumia mattoon tuli 27/39 eli huonoin prosentti tähän mennessä.





Myöskään haku ei nyt luista yhtään. Käytiin eilen päivällä hakuilemassa, ja kun Hukalla on ollut oneglmia nenänkäytön kanssa, yritin auttaa sitä kokeilemalla uutta treenikuviota. Otettiin alkuun tallaamattomalle alueelle kaksi hajunhakua, molemmissa sai hajun kaukaa mutta mentiin niin lähelle, että sai hajun loppuun asti tarkennettua ennen kun käännyttiin keskilinjalle ja lähetin piilolle. Sitten varsinaisella alueella kokeiltiin ekaa kertaa "Leea-näkäreitä". Eli ekalla pistolla otettiin näköapu 50 metristä, sitten käänsin Hukan pois, ja maalimies siirtyi noin 25m päähän tuulen yläpuolelle hyvin piiloon. Sitten käänsin Hukan takaisin ja lähetin. Tästä ei tullut sitten yhtään mitään... Hukka juoksi aivan täysin reagoimatta ihan vierestä maalimiehen ohi sinne, missä oli nähnyt näköavun, pyöri ja poukkoili siellä ja kun ei löytänyt niin tuli pois. Lähetin uudestaan, ja sama kuvio toistui. Lopulta löysi ehkä vahingossa, kun harhaili maalimiehen jälkiä pitkin ja suurinpiirtein kompastui Senniin. Tokalla piilolla otettiin ihan normaali suora löytö ilman apuja, kun ei ollut näkyvyyttä näyttäytymiselle. Tämä meni ihan hyvin. Kolmannelle taas näkäri, ja siinä Hukka löysi menomatkalla, mutta epäilen sen löytäneen silmillä. Neljännellä myös näkäri, ja se oli lähestulkoon yhtä surkea esitys kuin ensimmäinen. Juoksi aivan vierestä reagoimatta ohi, pyöri näyttäytymispaikalla pitkään ja sitten takaisin tullessaan löysi kun suurinpiirtein törmästi maalimieheen. Huoh.

torstai 2. heinäkuuta 2020

Puomilla, fyssarilla ja nenätähyssä

Hukan juoksariprojekti on nyt viikon aikana ottanut taas ison harppauksen eteenpäin. Viikko sitten torstaina treenattiin ekaa kertaa puomilla! Laskin galicanin säädettävän puomin matalimpaan mahdolliseen korkeuteen, ja siirsin maton puomin alastuloon. Tehtiin ensin ihan vaan matolle menoa maasta käsin, sitten puomin sivusta hyppäämällä ja lopulta sitten puomilta. Ekassa puomitreenissä varsinaisia toistoja tuli 27 (en laske niitä, joissa käy koskemassa mattoon maasta käsin), joista 9 hyvää takajalkaosumaa ja 7 hyvää etujalkaosumaa. Yhteensä osumia mattoon tuli 20/27. Toka puomitreeni tehtiin eilen Hukan aksaryhmän treenien ohessa, kun aikaa jäi yli. Tehtiin taas ihan matalimmalla mahdollisella säädöllä. Koska oltiin tehty pohjalle jo muutakin, pidin treenit tosi lyhyinä. Hukka teki 18 toistoa, joista 7 hyvää takajalkaosumaa ja 5 hyvää etujalkaosumaa, yhteensä 16/18 osumaa mattoon. Kolmas puomitreeni oli tänään aamulla, kokeiltiin nyt hieman korkeammalla, eli tokaksi matalimmalle tasolle säädetyllä galicanin puomilla. Nyt oltiin hallilla vain ja ainoastaan puomin takia, joten tehtiin kolme kierrosta joissa välissä kunnon huilitauot. Nyt mokia tuli vähän enemmän kuin kahdessa edellisessä treenissä, voi olla sattumaa tai sitten muuttunut jyrkempi kulma vaikutti ja Hukka koki helpoimpana hypätä suoraan maahan. Hyviä takajalkaosumia tuli 19/42, hyviä etujalkaosumia 7/42, yhteensä kaikkia osumia mattoon 32/42. Tässä lukemat ehkä hiukan vääristävät kyllä totuutta, koska Hukalla tuli aika paljon mokia, joiden seurauksena meni epävarmaksi ja teki aika ison osan toistoista ravilla ja silloinhan toki osuu sitten hyvin takajaloilla, vaikka se ei oikeasti ole kuitenkaan se mitä tässä haetaan.





Koska tykkään luvuista ja statistiikasta, päätin nyt alkaa keräämään erilliseen vihkoon tiedot Hukan juoksaritreenien osumista. Pystyy sitten hyvin seurailemaan projektin edetessä, jos tulee poikkeamia normaaliin "tasoon" nähden tai jos tietyn tyyppiset osumat alkavat yleistymään. Jo nyt huomaa, että vaikka Hukka on vielä ihan alussa tässä kontaktiprojektissa eikä todellakaan tee pelkästään täydellisiä osumia keskelle mattoa, niin kontaktiin se osuu todella hyvällä prosentilla. Matto on nyt 60cm pitkä, eli 2/3 kontaktipinnan koosta. Aika paljon tulee siis osumia kontaktiin, mutta ei mattoon. Jos kaikki osumat kontaktipinnalle lasketaan mukaan, niin osumaprosentti on jo nyt huimat 95%! Toki tähtäimessä meillä on se, että Hukka osuisi tuon kaltaisella prosentilla siihen mattoon, jotta puusilmäinenkin tuomari näkee sen osuvan kontaktipinnalle.

Kuvat (c) sporttirakki




Aksaa ollaan treenailtu nyt muutenkin ahkerasti. Fisulla on ollut valkkuaksassa nyt kahdella viime kerralla todella kivaa menoa, kivat, virtaavat ja vauhdikkaat radat ja kalanen on palkinnut ohjaajan tekemällä hienon nollan molemmilta treeniradoilta :) Tällä viikolla tosin teki myös vaihteeksi itsemurhaloikan aalla, sitä ei olekaan hetkeen näkynyt... Hukka on opetellut oman aksarymänsä treeneissä jälleen uusia taitoja: pimeää putkikulmaa, muuria ja pussia sekä uutena ohjauskuviona persjättöä. Pimeä putkikulma olikin yllättävän helppo, tajusi ihan hyvin kun tein ensin loivemmasta kulmasta ja vähitellen vaikeutin. Kovasti se yritti miettiä ja jarrutti putken suulla etsiessään pääsyä sisään. Muuria hyppeli ihan kuin vanha tekijä, siinä ei todellakaan ole mitään vaikeaa. Myös pussi sujui hyvin, tehtiin muutama toisto aluksi niin, että avustaja piti kangasta ylhäällä ja siitä vähitellen vaikeutettiin, lopuksi meni jo ilman apuja. Persjättö sujui myös ihan hyvin, kun tehtiin helpossa kohdassa kahden hypyn välissä. Pari kertaa tuli tokasta hypystä ohi mun liikkeen mukana, mutta enimmäkseen haki senkin ihan hienosti. Tiistaina yritettiin myös tehdä figure 8 -treeniä, mutta siitä ei sitten puolestaan tullut yhtään mitään. Hukka ei innostu ollenkaan tollaisista yhdellä tai kahdella esteellä tehtävistä tekniikoista, vaan menee ihan kävellen eikä irtoa mihinkään.

Aksajuttujen lisäksi ollaan treenattu viime viikon torstaina paimennusta ja tänään hakua. Paimennuksessa tehtiin Hukalle uutena juttuna poispäinajoa. Se sujuikin ihan yllättävän hyvin, Hukka lähti tekemään luonnostaan aika kivan rauhallisella tempolla. Ajoittain yrittää kyllä valua flänkeille, mutta enimmäkseen pysytteli hyvin ajoasetelmassa. Lampaat oli nyt nuoria, aika liukasliikkeisiä uuhia, joista yksi ei ollut selvästi kovin tottunut koiraan, ja kääntyi välillä Hukkaa kohti ja pari kertaa näytti siltä kuin olisi tulossa päälle, polki jalkaa ja lähestyi pää tanassa. Fisu ei olisi ikimaailmassa selvinnyt tuollaisesta tilanteesta samassa iässä, vaan olisi hermostunut ja purrut. Hukka sen sijaan pysyi ihan rauhallisena ja tyynesti painosti uuhen kääntymään, ei tehnyt mitään harkitsematonta tai menettänyt malttiaan. Tulipa ihan tosi hieno fiilis, upea Hukka! Toisella kierroksella tehtiin flänkkejä, ja nekin sujui aika hyvin. Vähän on edelleen ahdas, mutta selvästi menossa koko ajan parempaan suuntaan. Irroitti lampaat aidasta joka kerta ihan nätisti, ei tehnyt yhtään syöksähdystä ja pystyin pariin kertaan jo lähettämään jostain muutaman kymmenen metrin päästä hakemaan. Kivaa, kun edistytään koko ajan!

Tän päivän hakutreeneissä sen sijaan ei saatu niin hyviä onnistumisen tunteita. Oltiin meille uudella radalla Teiskon suunnalla, alue oli keskilinjan kohdalta aika tiheää metsää, ei kauheasti näkyvyyttä ja jonkun verran rinnettä. Pusikosta huolimatta vasemmalla puolella aluetta ei ollut oikein mitään piiloja. Aloitettiin tekemällä yksi hajunhaku alueen ulkopuolelle vastatuuleen. Hukka sai jo tielle hajun maalimiehestä ja päästin aika kaukaa, ehkä 10m päästä. Katsoin, että meni ihan suoraan maalimiehelle ja lähdin itse kävelemään, mutta ei ollutkaan löytänyt maalimiestä vaan juoksenteli maalimiehen jälkiä pitkin ja aika kauan kesti, että sai paikannettua hajun. Varsinaiset treenit jatkuivat ihan samalla teemalla. Ekan maalimiehen oikealta löysi melko helposti, mutta sinne meni suora polku jota juoksemalla käytännössä törmäsi maalimieheen. Kakkosmaalimiehen löysi myös helposti, mutta kunnollisia piiloja ei ollut joten löysi todennäköisesti silmiä eikä nenää käyttämällä. Kolmasmaalimiestä ei meinannut löytää, juoksi ihan läheltä ohi ennen kun sai paikannettua. Nelosen löysi taas silmillä. Viimeistä maalimiestä ei meinannut löytää ollenkaan, juoksi ihan vierestä ohi saamatta hajua ja tuli pois pistolta hetken hortoiltuaan. Uusintalähetyksellä löysi, mutta vielä siinäkin oli juossut ensin ihan vierestä ohi. Sinänsä kiva, että Hukka pystyy nyt tekemään 50m about suoria pistoja valmiina oleville maalimiehille ilman apuja, mutta tuosta nenänkäytön puutteesta olen kyllä aika isosti huolissani. Haussa kuitenkin se nenänkäyttö pitäisi olla se kaikista tärkein juttu. Toivomme seuraaviin treeneihin parempaa tuulta, jotta saataisiin parempia haistelutreenejä jotka innostaisivat ilmavainulla etsimiseen.



Treenien lisäksi ollaan käyty eri eläinklinikoilla erittäin ahkerasti viimeisen viikon sisällä. Tän viikon tiistaina käytiin Toijalassa Hukan kanssa fysioterapiassa. Tarkoitus oli mennä jo aiemmin, mutta koronan vuoksi fysioterapiaan ei päässytkään, joten edellisestä käynnistä ehti tulla jo 3kk. Hukka olikin aika kireä kauttaaltaan selästä ja lapojen/rintarangan alueelta. Hukka-raukka, se ei oikein osaa olla aloillaan käsittelyn ajan eikä sitä yhtään helpota se, että sillä on kipeitä jumeja. Seuraava käynti pitää ottaa kyllä selvästi aiemmin. Lisäksi käytiin läpi Hukan jumppaohjeita. Ollaan jumpattu aika ahkerasti edellisen käynnin jälkeen, ja lisäksi koitettu tehdä takapään voimaa ja hallintaa parantavia treenejä lenkkien ohessa. Lisää joudutaan kuitenkin vielä tekemään, ja saatiin nyt jatkoon päivitetyt ohjeet.

Tässä videolla Hukan aiempia jumppajuttuja



Fisu puolestaan otti keskiviikkona päiväkännit, kun käytiin meillä töissä nenäontelon tähystyksessä. Reverse sneezing oireilu on jatkunut aina vaan, mitään selkeää vastetta kokeilluille lääkityksille ei saatu. Tähystyksessä ei näkynyt selkeää aspergilloosiin viittaavaa kuorikkotuhoa eikä mitään ilmiselvää kasvainta, mutta limakalvot olivat turvonneet ja punoittavat ja vuotivat herkästi verta, ja oikeassa sieraimessa oli paksua, kuivaa räkää. Molemmilta puolin otettiin nyt koepalat ja lisäksi limasta tehtiin sivelyt mahdollisten sienirihmastojen varalta. Ensi viikolla toivottavasti ollaan jo viisaampia diagnoosin suhteen. Nukutus meni hyvin ja kalarouva oli kaikin puolin hieno ja kiltti potilas.

Juuri anestesiasta herännyt kännikala

Tänään oli sitten Fisun vuoro käydä fyssarilla, samalla tutulla fysioterapeutilla mutta eri toimipaikassa :D Fisu oli aika hyvässä kunnossa, jotain ihan pientä jumia oikealla lavassa. Ihanaa, että on pysynyt hyvänä vaikka ollaan nyt koronatauon jälkeen taas aloitettu aksaa.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Juhannusta, aksaa ja uiskentelua

Viime viikolla Hukalla alkoi agilityn viikkotreenit. Ollaan mukavassa pikkuryhmässä, jossa on meidän lisäksi vain kaksi muuta koiraa, joten aikaa on ruhtinaallisesti ja pystytään helposti tekemään monta lyhyttä kierrosta. Ekalla treenikerralla tehtiin uusina juttuina takaaleikkausta mutkaputkeen ja hyppyä viistossa kulmassa. Putkella Hukka taisi pari kertaa kieltää, ja meni aika hitaasti, mutta ehkäpä sillä jotain oppimistakin tapahtui. Viistossa oleva hyppy oli vaikea, meni monta kertaa ohi ja koitti tarjota myös takaakiertoa, jota ei olla vielä tehty. Koska aikaa jäi hyvin, tehtiin myös puomitreeni namimaatin kanssa. Videota puomista ei tullut, mutta meni aika hyvin! Osui enimmäkseen, välillä etujaloilla mutta välillä tuli myös tosi hyviä takajalkaosumia.

Torstaina oli Hukan hakutreenit. Oltiin taas Koivumäessä, mutta eri kohdassa kuin aiemmilla kerroilla. Koska viimeksi Hukan nenänkäytössä oli toivomisen varaa, tehtiin nyt kahdelle ekalle maalimiehelle hajunhaut nenän avaamiseksi. Eka hajunhaku meni tosi hyvin, sai jo kaukaa hajun, mutta mentiin varmuuden vuoksi aika lähelle jotta saisi kunnolla tarkennettua. Hajun saatuaan vein Hukan takaisin keskilinjalle ja sieltä lähetys, meni hyvin. Tokalla maalimiehellä tehtiin sama, siinä tosin tuuli puhalsi hajua poispäin keskilinjalta ja Hukka taisi saada hajun tallausjäljestä eikä suoraan maalimiehestä. Kolmannella yritin valmiina olevaa maalimiestä ilman apuja, mutta ekaa kertaa ikinä Hukka ei löytänyt. Sai kyllä hajun ja pyöri pitkään etsiessään maalimiestä, mutta sillä ei vaan taidot riitä hajun paikantamiseen. Otin sitten Hukan kiinni ja käytiin yhdessä hakemassa haju - tosi lähelle jouduttiin menemään ennen kun hoksasi maalimiehen. Loput kolme pistoa sujui hyvin ilman apuja, tosin ainakin vikalla juoksi taas maalimiehestä läheltä ohi nenä kiinni ja löysi vasta paluumatkalla.

Juhannus vietettiin mukavasti mökillä Jennin ja Villen sekä Rho-bortsun kanssa. Pojat touhusivat pääasiassa laiturilla ja Hukka molskateli veteen vähän väliä. Muutamaan otteeseen poikakoirien piti vähän mittailla, kumpi heistä onkaan isompi poika, mutta enimmäkseen sujui aika kivasti. Sunnuntaina illalla käytiin vielä kotiinpaluun jälkeen Kaukajärvellä uimassa, kun mökillä ei aamulla viitsitty. Otin Hukalle rannalle damin ja narupallon mukaan, ja harjoiteltiin vedessä damin tuomista ja mun luokse uimista.











Maanantaina jatkettiin lomailua aksan merkeissä. Kävin aamupäivällä hallilla treenaamassa Hukan kanssa juoksaria ja hypyillä wrappeja sekä serpentiiniä. Juoksarit sujuivat vähän vaihtelevissa merkeissä. Aika paljon tuli taas joko vähän vajaita takajalkaosumia tai sitten etujalkaosumia, kun tehtiin namimaatilla. Lelun kanssa sujui huomattavasti paremmin ja teki useampia tosi hyviä takajalkaosumia. Käännöksiä tehtiin myös, kokeilin jättää pituuden kulmakeppiä pois. Käännökset menee kyllä maailman hitainta ravia ja oikoo heti, jos kulmakeppiä ei ole. Tätä tarvisi varmaan ihan vaan naksutella kädestä tulevan palkan kanssa, että tajuaisi.



Serpentiinissä tein ensin ihan pari toistoa hyppysuoralla, ja sitten lähdin muuttamaan hyppyjen kulmaa. Meni tosi hyvin, haki hienosti joka kerta hypyille vaikka oltiin jo aika jyrkässä kulmassa. Myöskään Hukan hyppääminen ei näissä suorissa hypyissä vauhdin kanssa näytä mitenkään kovin pahalta, joten uskalsin nostaa parilla toistolla rimat 50 senttiin. Ei tiputtanut yhtäkään. Wrapeissa tehtiin ekstensio-kokoamis -treeniä, eli kolme hyppyä, joista keskimmäisen meni suoraan ja reunimmaisilla wrapit. Kokeilin ottaa varovaista liikehäiriötä mukaan, mutta se oli kyllä kovin vaikeaa, tosi herkästi tulee pois. Wrapeissa tuli vähän vahingossa myös putkiansan ohitusta, kun toisen käännöshypyn takana oli putki. Kerran Hukka hairahtui putkeen, mutta yhdestä yrityksestä tajusi ettei sitä nyt haettu, ja jätti putken rauhaan.

Fisukin treenasi aata Hukan huilitauolla. Otettiin aalla sivuirtoamista, ja hitsi kun olikin vaikeaa! Tuli monta kertaa aasta ohi, ja sitten kun meni, niin ainakin yksi itsemurhaloikka tuli taas pitkästä aikaa. Tehtiin myös pientä erottelua, kun aan jälkeen putki oli hieman piilossa puomin takana ja lähempänä olisi ollut hyppy tarjolla, mutta tästä kala selviytyi hyvin.

Maanantaina illalla jatkettiin aktiivilomaa, kun kävin kouluttamassa Tavesin tottiskentällä. Koulutuksen jälkeen otin hyvin lyhyet hyppyjumpat Fisulle ja Hukalle. Fisun kanssa tein pari kentälle tuloa, ja sekä hypyn että esteen suorituspaikalla kontaktia ja kuuntelua. Hypyllä oli tosi hyvä, esteellä vähän nihkeämpi, mutta ei sentään yrittänyt karata eikä tarvinnut pyytää erikseen ottamaan kontaktia. Hyppyä tehtiin muutama toisto, 80-90-95-100cm ja yksi paluuhyppy metrisellä pallo suussa. Fisu hyppäsi aika kivasti, vaikka metriä ei olekaan tainnut vielä tänä vuonna mennä. Hukka kävi myös hyppäämässä muutaman kerran, noin 50-60-70-55cm esteellä. 70cm oli jo vissiin turhan vaikea, siinä kertaalleen vähän osui esteeseen, onneksi oli kevyt pressueste. Uusinnalla ponnisti huolellisemmin ja pääsi yli.

Tottisten jälkeen jatkettiin vielä venerantaan, jossa kävin katsomassa vepetreenejä sillä silmällä, josko Hukan kanssa aloitettaisiin tosissamme vepen treenaaminen. Hukkakin pääsi jo heti mukaan, se sai tehdä pari kertaa veneeseen menoa ja veneestä hypyn. Ekalla kerralla epäröi hieman, uusinnalla hyppäsi jo ihan reippaasti.

Tiistaina Hukalla oli lepopäivä, ja kalaäidillä aksapäivä. Illan valkkutreenissä tehtiin ihan mukavaa rataa, jossa oli paljon takaakiertoja ja jokunen luukutuspätkäkin. Takaakiertorimat aina vaan vaivaa meidän tekemistä, nytkin Fisu tiputti useamman kerran takaakierrossa. Muuten teki aivan superhyvin ja lopuksi tehtiin nolla 24 estettä pitkältä radalta.

Tänään oli Hukan aksavuoro ja Fisulla puolestaan lepopäivä. Hukan aksassa pääsin asentamaan kaksi aivan uutta juttua Hukkaan, nimittäin takaakierron sekä putkesta käännökset. Takaakiertoa ei olla tehty vielä ollenkaan, joten aloitin sen palkkaamalla muutaman kerran ihan vaan mua kohti hyppäämistä. Rima oli vain 30cm, jotta ei olisi ainakaan fyysisesti liian haastava. Sitten annoin pariin kertaan tarjota takaakiertoa ja kun ne sujui kohtalaisen hyvin, otettiin vauhti ja käsky mukaan. Tehtiin nyt ensin loivaa takaakiertoa jossa Hukka hyppää ristiin. Täytyy myöhemmin ottaa sitten tiukkoja kiertoja yhdistettynä wrappeihin. Putkelta käännökset Hukka tajusi myös hienosti. Ekalla syöksyi varmaan 3m suoraan ennen kun hoksasi mut ja lelun, tokalla valui ehkä metrin ja sen jälkeen alkoi kääntymään hienosti. Suunnitelmana mulla on putkilta käännöksiin opettaa suuntakäskyt oikea ja vasen samaan tapaan kuin puomilla, ja lisäksi putkijarruna käytän vaan Hukan nimeä kohdissa, joissa en halua tiukkaa käännöstä mutta haluan koiran huomion itseeni.

Koska uusien juttujen opettelulta jäi vielä hyvin aikaa, tehtiin lisää wrappeja, hypyt nyt hieman eri kulmassa kuin maanantaina. Koitin ottaa lisää omaa liikehäiriötä mukaan ja tein multiwrapit molemmilla käännöshypyillä ennen kun sai jatkaa suoraan. Ei kieltänyt kertaakaan, vaikka toki hidastuu kyllä aika selvästi jos mun oma liike hidastuu. Lopuksi tehtiin vielä keinua, ensin ihan matalalla, ja lopuksi pari toistoa keskikorkealla. 2on2off asento voisi olla vähän paremminkin hallussa, tätä täytyy ehkä vahvistaa vähän muissa yhteyksissä.

Aksan jälkeen jäähkälenkillä käveltiin vielä läheiselle järvelle uimaan. Uinnin ohella koitettiin vähän Hukan kanssa leikkiä lelun tuontia veteen vepen vientiä ajatellen, mutta tämä ranta oli nähtävästi liian vaikea vielä siihen. Ranta oli kallioinen, ja siitä piti noin ranteen korkuisesta vedestä hypätä uimaan. Vaikka olin itse ihan lähellä, vain parin metrin päässä, ei Hukka uskaltanut lelu suussa hypätä uimaan. Ilman lelua se hyppää varsin pontevasti, mutta uimaan lähteminen lelun kanssa on vaikeaa. Täytynee treenata tätä matalammalla rannalla, jossa Hukka pääsee kahlaamaan uintisyvyyteen asti.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Helteisiä treenejä

Kesä on toden teolla alkanut ja tehnyt tehtävänsä - koiraparat on aikalailla läkähtyneitä jo parin minuutin treenaamisen jälkeen, olipa laji mikä hyvänsä. Viime torstaina käytiin illalla hakuilemassa Koivumäessä. Koska oltiin samassa maastossa pari viikkoa sitten, päätin tehdä eläinkokeen ja laitoin Hukalle maalimiehet about samoihin paikkoihin kuin edellisellä kerralla, mutta nyt ensimmäistä kertaa kaikki ukot kunnolla piiloon pressujen alle. Hukalle tuli 6 pistoa, kaikki maalimiehet 50m syvyydessä. Hukka yllätti, ja selvitti treenin kunnialla läpi tehden melko suoria pistoja ja löytäen jokaisen maalimiehen. Nenänkäyttö on selvästi unohtunut ja oli juossut kaikista maalimiehistä vähän ohi, eli nenänkäyttöä pitää taas vahvistaa. Sen sijaan pistot on edenneet kivasti ja Hukalla on selkeästi  oikea asenne etsintää kohtaan, lähtee innokkaasti ja etsii määrätietoisesti kunnes ukko löytyy.

Maanantai oli mun ensimmäinen lomapäivä, ja nautittiin siitä heti aamutuimaan aksahallilla. Treenasin sekä Fisun että Hukan kanssa hyppytekniikkaa, ja Hukan kanssa lisäksi juoksaria. Hyppytekniikassa tehtiin perussarjaa ja korkeuden arviointia molempien kanssa. Fisu oli tapansa mukaan täydellinen, sen hyppyjä on todella ilo katsella. Ei ensimmäistäkään virhearviointia, kaikki ponnistukset rentoja ja kauniita ja voimakkaita. Tehtiin korkeudet 55-60-65-75-65. Hukka sen sijaan... Se ei todellakaan loista hyppytekniikassa(kaan). Otin nyt videolle hyppyjä (myös edellisestä treenistä viime viikolla, jossa tehtiin set pointia), ja hidastukselta katsoin, mikä hypyssä oikein mättää. Hyppääminen näyttää omaan silmään kömpelöltä, Hukka roikottaa jalkoja mahan alla ja hypyn lakipiste ei osu esteen päälle vaan sen jälkeen, eli ponnistaa väärästä kohdasta. Hukka ei osaa oikein siirtää painoa takaosalle ponnistusta varten, vaan ryntää eteenpäin lähinnä etupäätä käyttäen.


Juoksarissa jatkuu sama teema, eli Galicanin puomilla en meinaa saada hyviä osumia alastuloon, ja osumiin vaikuttaa suuresti se, mistä kohdasta lähetän puomille. Nyt kokeiltiin namimaatilla niin, että laitoin namimaatin vähän kauemmas ja lähetin myös puomille kauempaa, jolloin toimi paremmin. Eli sinänsä ehkä palkalla ei ole hirveän suurta väliä, mikä on hyvä, koska haluaisin käyttää namimaattia myös jatkossa.


Maanantaina illalla kävin kouluttamassa tottista, ja otin omat koirat mukaan tekemään pienet täsmätreenit samalla. Hukka jatkoi aamulla aloitettua hyppyjumppaa ottamalla ekaa kertaa pk-hyppyä ja a-estettä. "Metrisen" pressuesteen laskin noin 50cm korkeaksi, ja annoin Hukan tarjota muutaman kerran sillä hyppyä samaan tapaan kun aksassa on tarjonnut hyppyä. Nostin varovasti estettä pariin otteeseen niin, että oli lopulta ehkä 65cm korkea. Tehtiin sillä muutama hyppy valmiina olevalle pallolle. Hukan hyppytekniikka oli tässäkin aika karsea, välillä ponnistaa aivan mistä sattuu ja kertaalleen kolauttikin estettä, enimmäkseen hyppää tässäkin etupäällä jalat koukussa mahan alla. En oikein tiedä, miten saisin Hukalle selitettyä oikean tavan käyttää kroppaa hypätessä, tätä täytyy ehdottomasti pohtia. Positiivista oli kuitenkin se, että Hukka hyppäsi reippaasti eikä edes harkinnut esteen kiertämistä kertaakaan. A-estettä tehtiin kahdella madalletulla esteellä. Kaikista matalimmalla versiolla pystyi suorittamaan esteen ihan paikaltaan, joten houkuttelin sitä ihan ilman vauhtia esteen läheltä kiipeämään. Muutaman kiertoyrityksen jälkeen Hukka uskalsikin kokeilla, ja meni esteen reippaasti, ja loikkasti harjalta suoraan maahan :O Kahden yrityksen jälkeen siirrettiinkin sitten heti palkka ihan esteen taakse kiinni, jotta tulisi esteeltä alas turvallisesti. Jyrkemmällä versiolla ei onneksi yrittänyt kertaakaan loikata suoraan harjalta alas, vaan tuli ihan nätisti kun palkka oli valmiina odottamassa esteen takana. Fisu teki myös muutaman kapulan tuonnin sekä hypyllä että esteellä, hyppy oli 70-90cm korkea.

Eilen oli Hukalla lepopäivä, mutta Fisu puolestaan pääsi pitkästä aikaa tositoimiin, kun meillä alkoi Tamskin valkkuryhmän agilitytreenit. Tehtiin ratatreeniä, mukava vauhdikas rata jossa pari hankalaa keppikohtaa. Kepit vaatii selkeästi muistuttelua tauon jälkeen, koska niissä mokaili nyt sekä sisäänmenossa että lopussa. Koska en halua antaa sen tehdä paljon vääriä toistoja, kävin hakemassa hallista yhden ohjurin, ja laitoin sen aloitukseen avuksi. Sen kanssa yritti kerran törkeästi mennä ohjurin alta, mutta siitä saamansa nuhtelun myötä keskittyi paremmin ja onnistui.

Hukka kävi muutama viikko sitten toimittamassa mallinvirkaa tamskilaisten koirakuvaajien valokuvauskurssilla. Tässä muutama tyylinäyte kurssilaisten töistä :) kuvat (c) Tytti Käyhkö ja Henna Lindell




torstai 11. kesäkuuta 2020

Kisakoira Hukka

Viime perjantaina oli jännä päivä, nimittäin Hukan ihan ensimmäiset kilpailut! Olin ilmoittanut Hukan Ikaalisiin iltakokeeseen sillä ajatuksella, että mennään nyt äkkiä kun se on kerrankin ehjä, ennen kun keksii taas jonkun uuden terveysongelman. Kovin kokematonhan se vielä on, eikä todellakaan ole tehnyt kuin ihan muutaman treenin liikkuroituna kisamaisesti, mutta sen asenne ja keskittyminen on parantunut koko ajan tässä kevään mittaan, joten uskalsin kokeilla kisaamista.

Alokasluokka oli vasta myöhään illalla, joten päivä ehdittiin keräilemään voimia. Kisapaikalla luettiin ensin siru ja kirjoittelin Hukan tiedot sen ensimmäiseen kilpailukirjaan. Hukka tuntu aluksi kisapaikalla tosi ärsyttävältä, kiskoi joka suuntaan ja vinkui muille koirille. Ennen omaa vuoroa leikin sen kanssa hiukan ja tehtiin muutamia sivulletuloja namilla. Liikkeistä tehtiin ensin paikkikset neljän koiran ryhmässä, Hukka ryhmän viimeisenä. Hukka tuli ihan reippaalla asenteella kehään eikä enää välittänyt muista koirista.

Paikalla makuu: 10 meni nopeasti ja suoraan maahan, pysyi hyvässä ja ryhdikkäässä asennossa ehkä ekat puoli minuuttia. Sitten kääntyi lonkalle ja haisteli hiukan. Sivulletulo ihan hyvä ja reipas.

Seuraaminen: 10 seuraaminen tuntui tosi kivalta! Hukka seurasi koko kaavion korrektisti, piti hyvin kontaktia ja kaikki käännökset oli siistejä ja perusasennot nopeita ja suoria

Liikkeestä maahanmeno: 10 seuraamisessa vilkaisi nopeasti johonkin, mutta otti heti uudestaan kontaktin ja itse maahanmeno oli ihan hyvä, samoin sivulletulo

Luoksetulo: 9 tuli jopa yllättävän kovaa, ihan selkeää laukkaa, vaikka viimeaikoina treeneissä on ollut huono, tullut ravilla ja istunut tosi kauas eteen. Eteentulo suora ja siisti, ihan sopivalla etäisyydellä. Sivulletulo ehkä ihan aavistuksen vino videolta katsottuna, ohjaajan näkökulmasta katsottuna suora

Kapulan pito: 10 otti nätisti ja piti ehkä 2sek hyvin, sitten vilkaisi jonnekin ja samalla kapula liikahti suussa, kunnes otti taas kontaktin

Kaukot: 10 teki oikein hienosti, nopea ja suora maahanmeno sivulta, istumisen ja maahanmenon teki juuri niin kuin olen opettanut ja sivulletulokin ihan reipas.

Hyppy: 10 selvästi alkoi jo väsyä ja tuli hitaasti, mutta kaikin puolin muuten korrekti

Kokonaisvaikutus: 10

Yhteensä ALO1 197p, KP ja sija 2./7! Olen tosi tyytyväinen Hukan suoritukseen, se teki aikalailla kaiken oman tasonsa mukaan ja selvisi hienosti vaikeasta ja uudesta tilanteesta. Se tuntui kehässä rennolta ja iloiselta, vastasi hyvin sosiaaliseen palkkaan ja pientä vilkuilua lukuunottamatta pystyi keskittymään koko ajan siihen, mitä oltiin tekemässä.

Poikakoiran ensimmäiset palkinnot!

Tokokokeen lisäksi Hukka on treenannut ahkerasti aksaa. Juoksaria ollaan jatkettu maassa olevalla puomin alastulolla ja uutena juttuna otettu mukaan käännökset. Suoralla olen myös testaillut eri vaihtoehtoja palkkaamiseen. Suoralla ollaan nyt otettu myös vauhtia mukaan, ja sen myötä on jo tullut uusia haasteita. Palkkana Hukalle vaikuttaisi toimivan parhaiten piilossa oleva pallo. Namimaatille se ei juokse yhtä hyvällä asenteella, vaan enemmänkin lönkötellen. Piilopallo ei aiheuta ainakaan toistaiseksi mitään kyttäystä tms joten taidan hyödyntää sitä nyt mahdollisuuksien mukaan ainakin suoralla treenatessa. Vauhdin mukana on tullut ongelmia siitä, että puomin alastulo irroitettuna on liian lyhyt. Hidastetulta videolta olen nyt yrittänyt hahmottaa, mihin kohtiin isolla maxikoiralla askeleet pitäisi osua, jotta viimeinen laukka osuisi kontaktille. Käytännössä edeltävän laukan etujalat pitäisi tulla suoran osan ja laskevan osan liitoskohtaan tai ihan sen välittömään läheisyyteen, jotta kontaktipinnalle osuisi takajalat. Irtonaisella puomin alastulolla tämä ei oikein toimi, koska Hukka ei tietenkään voi astua aivan puomin reunalle, vaan väkisin laukka sijoittuu pidemmälle laskevan osan ensimmäiseen kolmannekseen. Hitaalla vauhdilla (namimaatilla) niistä asetelmista laukat jäävät liian lyhyiksi ja Hukalle tulee 2,5 askelta puomin laskevalle pinnalle ja kontaktiin osuu toinen tai molemmat etujalat. Kohtalaisesta vauhdista (piilopallolla) Hukalla tulee 2 askelta laskevalle pinnalle ja osuu täydellisesti molemmilla takajaloilla kontaktiin (7.6. treenin koko loppuosa). Sitten, kun vauhtia tulee vielä lisää (piilopallolla ja pidempi kiihdytysmatka ennen puomia), ensimmäinen puomille osuva askel venyy jo liian pitkälle, ja laskevalle pinnalle mahtuu enää 1,5 askelta ja taas Hukka osuu kontaktiin etujalalla. En oikein tiedä, miten tästä kannattaisi nyt jatkaa. Saan Hukan tekemään täydellisiä osumia, jos jätän sen aina juuri sopivalle etäisyydelle ennen puomia. En kuitenkaan tiedä, viekö tämä sen osaamista eteenpäin, ja mieluiten siirtyisin treenaamaan kokonaisella, madalletulla puomilla, jotta voisin opettaa sen rytmittämään askeleensa oikein jo puomin tasaiselta pinnalta lähtien.

Hukan juoksari 7.6. ja 11.6.





Toisena aksaprojektina ollaan tehty Hukan kanssa keppejä. Kuuden kepin sarjaa Hukka on mennyt jo sen verran kivasti, että viime viikolla testasin ekaa kertaa 12 keppiä. Tein ensin 6 kepin sarjaa niin, että laitoin 2x 6 keppiä ohjureilla peräkkäin ja väliin muutaman metrin rako. Kun se sujui, laitoin kepit yhteen ja mentiin kokonaisena. Tässä Hukalla ei ollut mitään ongelmaa, tajusi tosi hyvin. Seuraavalla treenikerralla tehtiin suoraan 12 keppiä ohjureilla, ja koitin pikkuisen saada jo vauhtia mukaan juoksemalla itse vieressä ja palkkaamalla pallolla. Hienosti näki, kuinka Hukka alkaa vähitellen hakemaan rytmiä ja ajoittain vähän jo otti laukka-askelta takajaloilla pujotellessaan. Kun kepit sujuivat niin vaivattomasti, nappasin ohjurit pois ja tehtiin pari toistoa ilman. Sama juttu kuin alkukeväästä 6 kepin sarjalla - Hukka pujotteli sen kummempia miettiämättä 12 keppiä ilman ohjureita! Ihan käsittämätöntä, miten se voikin oppia jonkin asian noin helposti! Tänään jatkettiin keppiteemaa esittelemällä Hukalle kepit radalla, eli otettiin kepit hypyn/renkaan kautta. Aluksi Hukka oli vähän ihmeissään eikä tajunnut, yritti hakea katseellaan jotain muuta estettä, jonka voisi suorittaa. Sitten kun hoksasi, että myös kepit voivat kuulua ratapätkään, meni ihan tosi hienosti, joka kerta oikein sekä jyrkästä umpikulmasta että noin 90 asteen avokulmasta, eikä edes huomannut, vaikka ohimennen leijeröin keppien vieressä olevan putken.


Vauhtijuttuina aksassa ollaan tehty Hukan kanssa hyppysuoraa sillä ajatuksella, että lähden siitä kääntämään hyppyjä serpentiiniksi. Tehtiin viime viikolla neljän hypyn suoraa 40-45cm rimoilla, ja kun simppeli suora meni hyvin, niin käänsin hyppyjä ihan vähän jo vinoon. Siinä Hukka taisi kerran juosta vikasta hypystä ohi, mutta muuten teki hyvin. Tänään puolestaan harjoiteltiin taas vaihteeksi putkia, suoraa putkea ja ihan loivasti kaarevaa mutkaputkea. Hukalla on nyt ehkä hiukan alkanut vauhti kiihtymään myös putkilla, ei se missään nimessä edelleenkään sinkoa putkiin, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa!

Hakutreeneissäkin Hukka on edistynyt taas. Viime treeneissä Ylöjärvellä sillä oli jo puolet maalimiehistä piilossa, ei edelleenkään pressujen alla mutta niin, ettei Hukka lähtiessään nähnyt maalimiestä eikä tiennyt sen sijaintia muutoinkaan. Ja siitäkin huolimatta jokaisella pistolla Hukka lähti, irtosi melko suoraan ja löysi maalimiehen! Seuraavaksi pitäisi sitten uskaltaa laittaa jo ukot oikeasti piiloon ja alkaa muistuttelemaan nenänkäyttöä.

Fisse on saanut treenata pari keppi-ilmaisutreeniä jäljellä ja aksaa. Jäljellä ekassa keppitreenissä oli huolimaton ja yritti huidella ohi syvällä aluskasvillisuuden sisällä olevista kepeistä. Toinen yritys kuivassa, pudonneista lehdistä koostuvassa maastossa sujui paremmin, ja jäljesti oikein tarkasti ja hienosti, ja nosti kaikki kepit. Aksassa ollaan tehty ratatreeniä hallissa valmiina olevia kuvioita hyväksikäyttäen. Fisu tuntuu taas aivan mahtavalta ohjata, se kulkee kuin unelma. Ainoastaan puomin kontakti on vähän takkuillut nyt koronatauon jälkeen. Fisu meinaa koko ajan jäädä liian ylös puomilla, eikä tunnu vastaavan oikein samalla tavalla treeniin, kuin syksyllä kun aihetta edellisen kerran käsiteltiin.

perjantai 29. toukokuuta 2020

Edistystä

Viime viikkoina ollaan treenailtu ahkerasti tokoa, hakua ja paimennusta Hukan kanssa, ja tuntuu, että etenkin kahdessa viimeksi mainitussa on tapahtunut pientä edistymistä!

Tokossa ollaan keskitytty nyt kimppatreeneihin ja häiriöön sekä liikkurointiin. Hukasta näkee hyvin, että uudet paikat on sille vaikeita ja häiriöt vaikuttavat sen tekemiseen paljon. Lisäksi nyt on ollut melkoisen lämpimät kelit, ja sekin latistaa Hukan tunnelmaa selvästi. Liikkurointiin sinänsä se ei hirveästi reagoi, mutta se, että kentällä tapahtuu samaan aikaan jotain muuta, saa sen keskittymisen herkästi herpaantumaan. Keskittyessään se tekee aika kivasti, ja sillä on paljon hyvin opetettuja perusteita (siisti ja suora perusasento, ryhdikäs ja intensiivinen seuraaminen, suora eteentulo, hyvä ote kapulasta, hieno tekniikka kaukovaihtoihin jne), mutta kun häiriöt vaivaavat, se saattaa myös herkästi jättää jotain kokonaan tekemättä. Vauhtijutut ovat nyt olleen hiukan vähemmällä, muutama vauhtinouto ollaan päästy tekemään sentään. Noudossa ollaan sisäänajettu uusi kuvio, eli avustaja pitää Hukkaa ja kapulaa, itse juoksen lelun kanssa hetsaten pois. "Tuo" käskyllä avustaja kääntää Hukan selkä muhun päin, heittää kapulan maahan parin metrin päähän ja vapauttaa Hukan, ja Hukka ottaa kapulan ja lähtee palauttamaan. Tässä pystytään aika kivasti treenaamaan palautusvauhtia ilman, että tarvitsee juoksuttaa Hukkaa paljoa, ja muistuttaa kuvioltaan jo enemmän kokonaista noutoa kuin treeni, jossa avustaja antaa kapulan Hukalle.

Hakua ollaan treenattu helatorstaina Orivedellä, tämän viikon maanantaina Jämillä ja eilen Koivumäessä. Hukka on jatkanut edelleen risteilyä, mutta uutena lisäyksenä ollaan nyt muutettu kuviota niin, että palkan jälkeen maalimies ottaa kiinni Hukan kaulapannassa roikkuvasta lyhyestä narusta, ja pitää Hukkaa kiinni sen verran, että ehdin siirtyä keskilinjalla sopivaan kohtaan ja Hukka näkee mut ennen kun lähtee juoksemaan luokse. Tällä kuviolla omia jälkiä pitkin takaisin juokseminen jäi melkeinpä heti pois, ja vihdoin Hukka etenee alueella! Ekassa treenissä maalimiehet vain pitivät kiinni, kahdessa seuraavassa kokeiltiin niin, että maalimies lähti kuljettamaan Hukkaa palkan jälkeen vähän matkaa ennen kun päästi irti. Näissä kolmessa viimeisimmässä treenissä kaikki maalimiehet ovat olleet 50m:ssä, eikä Hukalla ole ollut mitään ongelmaa irrota maalimiehille. Orivedellä ja Jämillä maasto oli hyvin avointa ja Hukka näki maalimiehet, mutta eilen Koivumäessä maasto oli sen verran tiheää, että maalimiehistä osa oli nyt ensimmäistä kertaa piilossa. Mitään pressuja tms ei maalimiehillä vielä ollut, vaan ukot olivat kyykyssä, mutta maaston muotojen vuoksi Hukka näki maalimiehen vasta edettyään vähintään puoliväliin pistolla. Tämäkin sujui ihan yllättävän hyvin, jokaisella lähetyksellä Hukka lähti ja löysi. Viimeisellä pistolla lähti aika vinoon ja teki ison kaarroksen, mutta silti olen tyytyväinen, että sillä oli rohkeutta lähteä ilman apuja ja etsiä niin kauan, että löytää.

Paimennusta ollaan treenattu viime viikon maanantaina Annella, tiistaina Sabinalla ja tällä viikolla taas Sabinalla. Ollaan nyt Hukan kanssa pureuduttu flänkkien opettamiseen. Ollaan jatkettu paineen kanssa, ja viime viikolla testasin laittaa aiempaa enemmän painetta ja häätää Hukkaa kauemmas. Hukka meni treeneistä hieman epävarmaksi, mutta etenkin pois lampaiden luota häätäminen tuotti myös haluttua tulosta ja Hukka alkoi laajentaa flänkkejään. Etenkin flänkille lähdöt paranivat siitä, kun käskin Hukkaa ensin pois, ja kun oli peruuttanut riittään kauas, päästin siitä suoraan flänkille. Hyvästä alusta huolimatta kuitenkin kaartoi takaisin lähelle laumaa heti vauhtiin päästyään. Varsinainen läpimurto saatiin kuitenkin Sabinan ehdottamalla kuviolla, jossa laitan Hukan flänkille ja sen tullessa tasapainoon kävelen sitä vastaan ja käsken jatkamaan flänkkiä, ja kun on päässyt ohi tasapainosta, sanon suoraan lennosta "riittää" enkä päästäkään enää lampaille. "Riittää" käsky on mennyt Hukalle jo aiemmissa treeneissä hyvin jakeluun, joten tässä pystyttiin hyödyntämään sitä. Muutaman yrityksen jälkeen Hukka tajusi kuvion ja kun se alkoi ennakoida lampailta poistumista lauman noston ja ajamisen sijaan, se alkoi pitämään selvästi paremmin etäisyyttä. Tämän viikon treeni oli myös sen osalta onnistunut, että kertaakaan Hukalle ei tullut tarvetta syöksähtää kohti laumaa ja se sai lampaat joka kerta irroitettua aidasta nätisti. Fisukin pääsi lampaille Annen luona ja tällä viikolla Sabinan luona. Annella treenattiin isolla pellolla ajoa. Lampaat olivat varsin liukasliikkeiset, mutta Fisun ajoon oikein hyvät, ja kala ajelikin ihan hienosti eikä paljoa taakseen katsellut, vaikka itse jättäydyin melko kauas. Sabinalla puolestaan tehtiin jakoa, kun nuoret pässit olivat siihen oivallisia. Jaot on kyllä pahemman kerran ruostuneet viime vuoden aikana, kun ei kauheasti niitä treenattu. Fisu tulee kyllä väliin, mutta sen jälkeen tilanne on enemmän tai vähemmän kaoottinen. Fisu ei tiedä kumman lauman ottaisi, sitä jännittää olla lähellä eikä se saa lampaita pidettyä, jos ne yhdistyvät heti jaon jälkeen.

Maanantaina vietettiin ihana pk-päivä Jämillä Sennin ja Emman kanssa. Ensin hakua, seuraavaksi esineitä, sitten vielä jälki Fisulle ja ilmaisua Hukalle. Esineissä sekä Fisun että Hukan kanssa jouduttiin käsittelemään esineiden vaihtamista. Ruudussa oli neljä esinettä, joista kaksi takana ja kaksi edessä. Tein ensin Fisun kanssa, ja ekalla pistolla se nosti takaesineen ja sitä palauttaessaan vauhdissa vaihtoi etuesineeseen. Heti vaihdon huomatessani koitin käskeä sitä tuomaan ensin löydetyn, mutta Fisu on niin pirun nopea toimissaan, että olin auttamattomasti myöhässä. Lähetin sitten hakemaan vaihdettua esinettä, ja sitä Fisu ei olisi halunnut jostain syystä tuoda ollenkaan, juoksi vaan ohi. Toinen esinepari meni hyvin, Fisu löysi ensin etuesineen ja sitten takaesineen. Hukalle tehtiin niin, että etuesineet oli viety valmiiksi ja takaesineet vietiin Hukan nähden yksitellen. Ekan takaesineen se haki hienosti, mutta ei reagoinut lainkaan etuesineeseen, joten ei jääty sitä etsimään. Tokalla takaesineellä löysi myös sen, mutta palatessaan sai hajun etuesineestä ja vaihtoi. Haetutin myös etuesineen, ja sen jälkeen yritin tehdä Hukalle uudestaan saman tilanteen, jossa sillä on kaksi esinettä samassa linjassa niin, että se tietää niiden paikat. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, Hukka ei kyennyt muistamaan kahden esineen sijainteja ja haki aina vain etuesineen.

Fisun jälki oli 1,5km pitkä, 2h vanha, melkoista siksakkia eka kilometri ja vikalla suoralla kaksi noin 30min vanhaa harhaa. Ilma oli kuuma ja kuiva, ja maasto rutikuivaa jäkälää. Jäljen alku meni tosi hienosti, jäljesti tarkasti ja hyvin ja selvitti kaikki kulmat sujuvasti, ja kaksi ekaa keppiä nosti. Jonnekin siksak-osuuteen jäi kaki keppiä, ja kun kuivassa maastossa en sitten päässyt palkkaamaan ja juottamaan, alkoi Fisu väsymään selvästi harhoille tullessaan. Ekaan harhaan yritti ihan suvereenisti vaihtaa, jouduin käskemään pois. Harhan jälkeisestä kepistä meni aivan päältä täysin reagoimatta yli, joten siinä kohtaa otin Fisua takaisinpäin ja käskin olemaan huolellisempi. Bongasi kepin ja leikittiin sillä. Tokaan harhaan ei reagoinut ollenkaan ja vikan kepin nosti. Tämä on tyypillistä Fisulle, että jos tulee kovin pitkiä välejä keppien välillä, todennäköisyys sille, että nostaisi seuraavaakaan keppiä, laskee. Jotenkin tuntuu, että se unohtaa koko kepit ja keskittyy vain jälkeen.

Hukan haukut ovat jotain melkoisen surkuhupaisaa. En ymmärrä miksi sen on niin kovin vaikea haukkua, kun se kuitenkin osaa haukkua hyvällä, kuuluvalla äänellä ja selkeällä rytmillä vaikka miten pitkiä sarjoja. Sillä tulee nyt koko ajan haukkujen väliin murinaa, kuulostaa siltä kun se ei jotenkin saisi ääntä tulemaan. Etenkin jos sillä on yhtään vaikeampaa tai treenin alussa ennen kun se on saanut äänen auki, se ei hauku oikein ollenkaan, vaan pelkästää urahtelee. Vaikka kyseessä oli ilmaisutreeni, niin Hukka joutui etsintähommiin, kun ei meinannut millään löytää tokaa maalimiestä. Juoksi aivan vierestä ohi ja joutui etsiskelemään jonkun aikaa, ennen kun lopulta bongasi maakuopassa kyykkivän Emman. Tällä ilmaisu oli kaikista huonoin, ei saanut oikein yhtään kunnollista haukkua tulemaan. Muilla sentään haukkui vähän paremmin.

Emman ottama kuva Jämin seurueesta

Aksaa ollaan treenailtu myös pariin otteeseen hallilla ja kentällä. Ollaan jatkettu juoksariprojektia puomin alastulolla, ja viimeksi sisäänajoin namiautomaatin palkkaamiseen puomin alastulon kanssa. Namimaatilla tekee ehkä vähän hitaammin ja huonommin kuin heitetyllä namilla, mutta koska namiautomaatti olisi niin hitsin käteävä sitten jatkossa, niin yritän nyt saada sen toimimaan siitä huolimatta, että vauhti vähän hidastuisi. Osumat Hukalla vaihtelevat, mutta aikalailla kaikilla toistoilla osuu kuitenkin kahdella tassulla, mikä tällä hetkellä on kriteeri. Yhden tassun osumista tai ihan maton reunaan jäävistä huonoista osumista en ole palkannut, ja muista olen, jackpot-palkan eli innostavat kehut ja extra-namit saa osumista, joissa osuu molemmilla takajaloilla. Niitäkin on kuitenkin ihan ilahduttavasti tullut kaikissa treeneissä useampia.



Kepeillä ollaan myös pari kertaa muistuteltu eteenpäin fokusta kujakepeillä. Kujakepit menevät hyvin ja nillä Hukka menee melko hyvää vauhtia, tai ainakin nopeampaa kuin kävellen. Viimeksi testattiin ekaa kertaa kepeille menoa esteen kautta, eli hypyltä tai putkesta. Näissä ei ollut mitään ongelmaa, hyvin tajusi hakeutua kepeille ja lähteä kujaa pitkin etenemään.

Fisun nenälääkityksistä antibiootti, antihistamiini ja kipulääkekuuri ovat nyt loppuneet. Oireilu on ehkä vähäisempää nyt kuin ennen lääkitysten aloittamista, mutta täysin oireeton Fisu ei ole. Kokeilen nyt jatkaa vielä inhaloitavaa kortisonia ja nenätippoja, josko niistä olisi jotain apua, mutta vähän epäilen...

sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Halliaksaa, tokoa ja lääkkeitä

Viime torstaina Tamskin halli aukesi jälleen treenaajille, ja ollaan Hukan kanssa otettu siitä heti ilo irti. Vaikka aksaa ollaan päästy nyt jo treenaamaan ulkona, niin ei olla kuitenkaan voitu jatkaa niitä projekteja joita talvella aloitettiin, koska ulkokentillä ei ole tarvittavia välineitä. Perjantaina aamulla käytiin hallilla ja tehtiin ekaa kertaa monen kuukauden tauon jälkeen keppejä ja keinua. Epäilin, että Hukka ei muista niistä mitään, kun kovin vahvaa osaamista ei ehditty vielä alkuvuodesta edes saavuttaa, mutta ilo oli huomata, että voitiin jatkaa tasan siitä, mihin maaliskuussa jäätiin. Kepeillä tehtiin sisäänmenoja ohjureilla kuuden kepin sarjalla. Hukan pystyy lähettämään kepeille melkeintä mistä vain kulmasta, ja se tekee oikein. Muutaman toiston jälkeen otin ohjurit pois ja kokeilin vähän helpommasta kulmasta ilman apuja, ja myös tämän Hukka muisti edelleen. Hukka pujottelee varsin hitaasti, mutta ehkäpä vauhtia tulee lisää kun kokemus karttuu. Keinulla Hukka oli oikein taitava, osaa hypätä sivusta kontaktille ja tarjota siinä 2on2offia, ja muutama toisto tehtiin jo kokonaista keinua madalletulla keinulla, ja sekin meni hyvin. Hukka liikkuu keinulla reippaasti eikä sitä jännitä yhtään liikkuva pinta tai keinun pamahdus maahan. Rengasta muistuteltiin kehyksettömällä renkaalla, ja nyt pääsin ekaa kertaa nostamaan sitä myös maksikorkeuteen - siinäkään ei tullut mitään ongelmia vaan Hukka osui hienosti joka kerta oikeaan aukkoon. Koska putket on olleet vaikeita, työstettiin suoraa putkea myös sellaisella treenillä, jossa lähetin Hukan putkeen ja heitin sille pallon palkaksi putken suulle, ja toisella harjoituksella, jossa suoran putken molemmissa päissä oli hypyt, joissa Hukka teki wrapin. Tämä kuvio oli Hukalle vielä liian vaikea, putkea meni hyvin mutta hypyille ei irtoa ja menee hitaasti. Lauantaina käytiin uudestaan hallilla, ja jatkettiin keppiprojektia toisella tutulla harjoituksella, eli kujakepeillä. Laitoin tarkoituksella leveän kujan, jotta saisin hyvää draivia ja fokusta eteenpäin, ja juostiin kilpaa lelulle Hukan mennessä kujan läpi. Nämä treenit tuntuvat sujuvan hyvin, ja Hukka pysyy hyvin kujassa vaikka ohjureita ottaisi jo poiskin. Lisäksi jatkoin suoran putken palkkaamista lentävällä pallolla.


Lauantaina siirryttiin myös Hukan juoksariprojektissa uuteen vaiheeseen, nimittäin puomin alastulolle. Vaikka mattotreenit eivät ole edenneet mitenkään ongelmattomasti enkä ole vieläkään oikein tyytyväinen siihen, miten Hukka juoksee mattoa suoralla, niin käännösten hahmottamisen helpottamiseksi halusin esitellä puomin alastulolla olevan maton Hukalle jo nyt. Tehtiin ensin pelkällä matolla pari toistoa, ja sitten irroitin puomista toisen laskevan osan, tuin sen maahan putken painoilla ja teippasin maton sen päähän. Treeni meni jopa paremmin kun odotin, Hukalla ei ollut mitään ongelmaa tajuta, että matto oli nyt kiinni puomissa, ja teki sillä jopa parempia osumia nyt kuin tavallisissa treeneissä pelkällä matolla.



Tokoa ollaan treenailtu nyt myös useampaan otteeseen Hukan ja Fisun kanssa. Hukan kanssa ollaan vähitellen otettu mukaan jo kokonaisia liikkeitä ja palkattomuutta. Hukan asenne treeneissä on tämän kevään aikana kehittynyt kovasti intensiivisempään suuntaan, osittain varmaan vauhdin mukaantulon ansiosta. Palasia on vähitellen loksahdellut yhteen ja sen kanssa on päästy jo kokoamaan palasista kokonaisia liikkeitä. Palkattomuutta olen aina silloin tällöin ottanut jo mukaan yksittäisissä treeneissä, ja Hukka vastaa sosiaaliseen palkkaan sen verran hyvin, etten usko palkattomuuden olevan sille varsinaisesti ongelma. Hukka on nyt pariin kertaan tehnyt tokon alokasluokan liikkeet läpi lähes kokeenomaisesti, ja vaikka pieniä virheitä ja epätarkkuuksia sillä toki tulee, niin keskittyminen on ollut yllättävän hyvää ja Hukka on tehnyt liikkeet iloisesti, vaikka on saanut vain sosiaalisen palkan. Vauhtiakin on tuntunut tulevan lisää ainakin noudon palautukseen ja eteenmenoon, ja ajoittain myös kiertoon. Luoksetulo on hieman vaihteleva, välillä tulee tosi kovaa ja välillä menee epävarmaksi ja tulee ravaten. Myös luoksetulon loppu on vaikea, sillä vaikka eteentuloa on treenattu paljon jo ihan pikkupennusta asti, Hukalla on edelleen siinä vaikeuksia. Hukalla jää herkästi toinen etujalka ilmaan sen istuessa eteen, ja niitä en ole hyväksynyt. Kun ei saa palkkaa, menee hieman epävarmaksi ja saattaa keksiä jotain outoja variaatioita, kuten suoraan sivulletulon tai mua vasten hyppäämisen eteentulon sijaan. Tänään käytiin aamulla Sennin ja Heidin kanssa tokoilemassa, ja Hukka sai tehdä pitkästä aikaa häiriötreeniä. Häiriöt on sille vaikeita, sen tekisi niin kovasti mieli vilkuilla ympärilleen ja keskittyminen herpaantuu tosi helposti. Hämmästyttävää kuitenkin on, että se kuuntelee siitä huolimatta, vaikka katselisi muualle, ja pystyy tekemään esim kaukojen vaihtoja vaikka ei keskity. Paikkista tehtiin myös, ja sitäkin ollaan kyllä harmillisen vähän päästy treenaamaan. Hukka on kiltti ja makaa kyllä paikoillaan, mutta keskittyminen tahtoo välillä herpaantua ja saattaa valahtaa lonkalle tai haistella.



Fisu on nyt vaihteeksi ollut taas hurjempana tokossa. Tuntuu vähän liian kiihkeältä eikä oikein kuuntele. Ääniä ei pahemmin ole kyllä nyt tullut, mutta fiilis on vähän turhan katossa kalarouvalla. Ollaan vähitellen alettu työstämään uutta ohjattua Fisun kanssa. Ajatuksena on opettaa Fisu juoksemaan keskikapulalle ihan normaalilla pk-tottiksen tasamaanouto-käskyllä "tuo". Sillä Fisu osaa jo nyt juosta suoraan edessä olevalle kapulalle, ja sivuilla olevat kapulat eivät sitä hirveästi vedä puoleensa. Kun keskikapulalle tähtääminen toimii, aikeenani on pysäyttää se aika lähelle keskikapulaa ja siitä joko nostattaa keskikapula ihan vain tavallisella "nosta" käskyllä, tai ohjata se oikealle tai vasemmalle käsimerkkien kera. Muutamia kertoja ollaan jo kokeiltu ottaa stoppia mukaan, ja siitä keskikapulan nostoa, ja tuntuu ihan lupaavalta. Tänään kokeilin ekaa kertaa kiertoa kolmella kartiolla, ja siinä Fisu ei nähnyt mitään eroa aiempaan nähden, kiersi hetkeäkään epäröimättä kaikki kartiot. Muutoin ollaan tehty tunnaria, kaukoja, jääviä, ruutua ja eteenmenoa. Tunnarissa on hätäinen haistelussa mutta ei ole varsinaisesti tehnyt virheitä. Kaukot ei taas nyt oikein rullaa, sivulla ennakoi hirveästi maahanmenoa ja on vaikeaa saada se asettelemaan tassut hyvin. Jäävät sujuu normaalisti, eli ei ole sekoittanut aikoihin yhtään asentoa. Ruudussa olen pitänyt lelua valmiina takanauhalla, mutta jostain syystä Fisu ei oikein muista sitä ja pysähtyy omia aikojaan eikä meinaa edes löytää koko palkkaa. Eteenmenoissa sama vika kun ruudussa, olen pitänyt palkkaa valmiina edessä mutta Fisu ei tunnu löytävän lelua ruohosta.

Torstaina Hukalla oli aktiivipäivä, kun käytiin ensin päivällä paimentamassa Sabinan luona ja illalla hakutreeneissä. Paimennuksessa jatkettiin flänkkejä samaan tapaan kuin edellisillä kahdella kerralla. Linjan leikkauksesta Hukka ymmärtää lähteä flänkille, mutta se on melkoisen ahdas. Koitin nyt laittaa vähän painetta siihen ennen lähetystä flänkille, mutta se ei ainakaan toistaiseksi tuottanut haluttua tulosta. Hukka ottaa kyllä paineen, mutta se ei silti tee yhtään laajempaa kaarta, vaan lähinnä menee epävarmaksi ja menee hitaammin. Muutaman kerran lampaiden valahtaessa vähän kauemmaksi joutui tekemään vähän pidemmän kaaren saadakseen lauman luokseni, ja näissä teki luonnostaan paremman flänkin. Ehkäpä Hukalle toimisi sama kuin aikanaan Fisulle flänkkien opetuksessa, eli tilanteet, joissa liian ahdas flänkki aiheuttaa sen, että koira menettää lampaat. Hukka tuntee vahvasti lampaiden vedot, sillä on paljon enemmän eläinfiilistä kuin äidillään ja se haluaa pitää lauman koossa, joten sinänsä lampaiden käytöksen avulla sopivien tilanteiden järjestäminen voisi olla sille hyvinkin opettavaista.

Viime sunnuntaina ja torstai-illan hakutreeneissä Hukka jatkoi risteilyä. Sunnuntain treeni oli sinänsä huono, koska maasto ei oikein sopinut risteilyyn vaan oli vasemmalla puolella liian tiheää eikä kunnollista näkyvyyttä ollut. Ensimmäiset pistot meni hyvin, mutta sen jälkeen Hukka ei enää nähnyt vasemman puoleista maalimiestä ja joutui ehkä tässä vaiheessa liian vaikeaan tilanteeseen lähtiessään ns. valmiina piilossa olevalle ukolle ilman apuja. Ilahduttavaa oli toki huomata, että Hukka ylipäätään lähti ja löysi maalimiehen joka pistolla, vaikkakaan ei kauniisti suoraan edeten. Lisäksi uutena juttuna otin treeneissä mukaan keskilinjalla haltuunotot. Ekassa treenissä haltuunotoista Hukka meinasi pari kertaa karata, mutta tuli kyllä kiltisti takaisin pyydettäessä. Torstaina jatkettiin haltuunottoja ja yritettiin saada parempi näkyvyys maalimiehille. Nyt kaikki pistot ja haltuunotot olivatkin oikein hyviä, joskin edelleen Hukka juoksee maalimieheltä takaisin keskilinjalle omia jälkiään.

Treenien lisäksi terveysrintamalla on ollut nyt kaikenlaista. Hukan tassut ovat taas aika karsean näköiset, ne ovat rutikuivat ja niissä on syviä halkeamia, ja oikean etujalan yläantura on lähes halki, kun sen keskellä on yksi niin syvä uurre. Tassut eivät tunnu haittaavan Hukkaa mitenkään eikä niistä nyt ole enää tullut verta vaikka halkeamat näyttävätkin pahoilta, mutta aloitin sille nyt uudestaan sinkkivoiteen. Biotiini-sinkki ravintolisä ja Nutrolinin iho&turkki öljy on olleet käytössä jo helmikuusta asti jatkuvasti, mutta ei tassut näytä kyllä sen paremmilta. Hetkellisesti tassut olivat jo keväällä paljon pehmeämmät, mutta se taisi olla ahkeran rasvailun ansiota, ja kun jätin rasvaukset pois, tilanne huononi uudestaan.

Fisulla on ollut viime syksystä asti aivastelua ja reverse sneezing -oireilua. Vaikka oireilu ei sinänsä vaikuta hirveästi haittaavan Fisua eikä sillä ollut mitään muuta oiretta, kuin noin kerran päivässä esiintyvä reverse sneezing-kohtaus, niin Fisun nenä tähystettiin ja CT-kuvattiin ja siltä katsottiin laajat veriarvot syksyllä sterkan yhteydessä. Tähystyksessä löytyi minimaalisen pieni vierasesine nenäontelosta. Nenäkuorikot ja limakalvot olivat täysin normaalit ja rauhalliset, joten koepaloja ei päädytty ottamaan ja ajateltiin, että oireilu johtui vierasesineestä. Oireilu kuitenkin jatkui tähystyksen jälkeen, ja marraskuun kisatauon aikana kokeilin Fisulle inhaloitavaa kortisonia. Lääkityksestä ei ollut mitään hyötyä, joten lopetin kokeilun. Oireilu kuitenkin väheni loppuvuotta kohti ja loppui kokonaan, kun muutimme uuteen kotiin. Ajattelin, että oliko oireilussa jotain osuutta mahdollisella sisäilmaongelmalla edellisessä kodissani. Alkuvuodesta Fisu oli täysin oireeton, kunnes nyt keväällä se on alkanut uudestaan pärskimään, ensin silloin tällöin, ja nyt säännöllisemmin. Lisäksi sillä tulee hyvin pieni määrä kirkasta sierainvuotoa, enemmän oikeasta sieraimesta mutta välillä myös vasemmasta. Viime viikolla pärskimistä alkoi olla jo useamman kerran päivässä, joten päätin, että nyt on pakko yrittää tehdä jotain asialle. Mitään virallista diagnoosia Fisulla ei ole, mutta ehkä todennäköisimpänä vaihtoehtona pidän kroonista lymfoplasmasytääristä riniittiä. Sairaudesta käytetään myös nimeä idiopaattinen lymfoplasmasytäärinen riniitti, eli nimensä mukaan kyseessä on nenäontelon tulehdus, jonka taustasyytä ei tiedetä. Diagnoosi edellyttäisi koepaloja, mutta ainakaan tässä kohtaa en halua Fisulle uutta tähystystä, ehkä sitten jos sitä tulee tarvetta nukuttaa muusta syystä. Mitään parantavaa hoitoa ei ole, mutta on paljon erilaisia hoitovaihtoehtoja, joilla oireilua voidaan koittaa helpottaa. Päätin aloittaa Fisulle melkolailla kaikki mahdolliset hoidot, jotta oireilun saisi kuriin ja mahdollisen tulehduksen rauhoittumaan. Mietin, onko hiukan ylitseampuvaa aloittaa hirveä lääkearsenaali koiralle, joka aivastelee muutaman kerran päivässä ja on kaikin puolin muutoin elämänsä kunnossa, mutta toisaalta, hoitamattomana tulehdus ei varmasti tee hyvää limakalvoille tai hajuaistille, joten mielummin hoidan turhaan kuin jätän hoitamatta. Aloitin siis viime maanantaina Fisulle doksisykliinin (antibiootti), meloksikaamin (tulehduskipulääke), setiritsiinin (antihistamiini), flixotiden (inhaloitava kortisoni) sekä natriumkloridi-nenätipat. Fisun mielestä "sairaana" oleminen on hienointa ikinä, koska se tarkoittaa, että Fisu saa aamupalaa, eikä mitä tahansa aamupalaa, vaan peräti kissanruokaa, jonka kanssa se ottaa lääkkeet niin, ettei edes huomaa pillereitä. Myös astmamaskin käyttö on äärimmäisen helppoa ja Fisu tulee mielellään lääkittäväksi, kun saa siitäkin palkkaa. Toistaiseksi en ole mitään suurta muutosta huomannut, kyllä Fisulla on ollut edelleen reverse sneezingiä ainakin lähes päivittäin, mutta toki en alle viikossa odotakaan vielä muutosta tapahtuvan, vaikka vastaisikin hoitoon. Tarkoituksena on nyt hoitaa tällä kombolla pari viikkoa, ja sitten jätän tujummat lääkkeet (antibiootti, tulehduskipulääke) pois ja koitan jatkaa hieman pidempään vielä muilla lääkityksillä.

Jotta Fisu ei olisi ainoana lääkittävänä, niin myös itselläni on ollut ongelmia käden kanssa. Oikean käden ranne on ollut reilun viikon kipeä, ja taustalla todennäköisesti rasitusvamma töistä. Koirien treenaaminen on ollut tavanomaista haastavampaa, kun olen pitänyt jäykkää rannetukea ja yrittänyt palkata mahdollisimman paljon vasemmalla kädellä.

Tässä mun ja Fisun yhteinen lääkearsenaali :D