Repovedellä ja silmävaivaa

Viime keskiviikkona Hukalla alkoi oikea silmä rähmimään. Puhdistelin silmää keittosuolaliuoksella muutaman kerran päivässä, mutta perjantaina silmä oli jo aika punoittava, Hukka siristi sitä ja koitti tassulla raapia. Käytiin meillä töissä sitten tsekkaamassa silmä lampun kanssa ja värjäsin sarveiskalvon. Haavoja ei näkynyt, mutta sidekalvot oli punoittavat ja vilkkuluomen reunassa näkyi pieniä rakkuloita, eli follikulaarinen konjunktiviitti paljastui silmävaivan syyksi. Aloitin Hukalle heti silmätipat, ja jo parin lääkityskerran jälkeen silmä oli huomattavasti parempi. Nyt kolmen päivän lääkinnän jälkeen silmä on jo täysin rauhallinen. Hukka on selvästi samaa sarjaa aikuisten koirieni kanssa, se on äärettömän helppo lääkitä ja kaikki käsittelytoimet sujuvat vaivattomasti.

Viime viikolla ollaan treenailtu tokoa, aksaa ja Hukan kanssa jälkeä. Tokoa ollaan tehty melkeinpä joka päivä edes jollain tasolla, sunnuntai oli ainoa täysin toko-vapaa päivä. Ollaan tehty pääasiassa hyvin perustreeniä, muistuteltu vaan liikkeitä ja haettu oikeaa mielentilaa. Torstaina treenasin tokoa aksa-kentällä Ojangossa, kun halusin hyväksikäyttää hyppyjä kiertonoudossa. Merkin kierto yllättäen tuottikin ongelmia aksaesteiden seassa, Fisu koitti selvästi vihjailla, että tokon sijaan voitaisiin treenata aksaa ja kävi kierron yhteydessä tekemässä vähän keppejä paluumatkalla. Perjantaina käytiin Fisun kanssa Heurekalla kehätreeneissä T-porukalla. Fisu selviytyi kehistä yllättävän hyvin, kaikki kohteet löytyi ja liikkeet toimivat, mitä nyt ohjatussa pysähtyi naapurikehän "seis" käskyllä seisomaan juuri, kun oli menossa kapulalle. Hukka on tokossa tehnyt kiertomerkille hakeutumista lelun kanssa, eli ollaan viety yhdessä lelu merkille ja olen päästänyt sitten kauempaa lelulle. Tämä tuntuu olevan ainoa keino saada Hukka juoksemaan merkille, naksuttelun kautta opetettuna kiertää kyllä mutta tekee sen todella rauhallisessa mielentilassa kävellen. Lisäksi sivulletuloon ollaan nyt yhdistetty etujalkatargetin avulla opetettua takapään käyttöä, eli vasemmalle käännöksiä paikalla. Nyt Hukka pystyy siis jo tekemään paikalla-käännökset vasempaan ilman targettia.

Aksassa Fisu joutui torstaina opettelemaan uutta, kun päätin kokeilla, saisinko sen 2on-2off käskyllä pysäytettyä Aalle. Fisulla on kevään ja kesän aikana tullut nyt useampi kontaktivirhe Aalta kisoissa ja pari kertaa hasardiloikka myös treeneissä. SM:ssä etenkin joukkueradalla virheitä ei saisi tulla, mutta jos Aalta käännytään, on aika todennäköistä, että juoksemalla Fisu ei tule osumaan kontaktiin. Olisi hyvä, jos tarpeen tullen voisin radalla karjua sen tekemään 2on-2offin ja sillä pelastettua tilanteen. Toki jos Aa on radalla helpossa kohdassa, voisi Fisu juosta normaaliin tapaan, suoralla se on osunut ihan hyvin. Kokeilin siis ensin pelkällä alastulolla, tajuaako yleistää 2on-2offin Aalle, no se sujui helposti. Sitten pyysin kiipeämään Aan harjalle ja sieltä tekemään kontaktin. Sekin sujui helposti, joten lopuksi kokeiltiin kokonaista. Pari kertaa tuli läpi ja pysähtyi vasta maassa, mutta sitten alkoi jarrut pelaamaan ja teki ihan hienoja 2on-2off kontakteja. Uskoisin, että tämä voisi hyvinkin ajaa asiansa. Loppuun tehtiin vielä etupalkan kanssa pari juoksukontaktia, ettei nyt aivan ala hidastelemaan.

Torstaina Hukka pääsi kokeilemaan myös ekaa oikeaa jälkeä. Jälki oli noin 60-70m pitkä, puoliympyrän muotoinen ja kulki melko tiheässä varvikossa. Keppejä laitoin 8kpl ja kepit olivat tiheillä väleillä, jotta Hukka löytäisi edes jotain. Jälki vanheni reilun tunnin. Toin Hukan valjaissa siihen, mistä olin lähtenyt jäljelle, ja odottelin mitä tapahtuu. Hukka oli alkuun aika pihalla, haahuili eikä ihan hoksannut jälkeä. Ekalle kepille tullessa sai siitä kuitenkin hajun ja löysi kepin, ja sai siitä palkan. Tokalle kepille meni vähän paremmin, välillä näytti jo reagoivan jälkeen ja seuraavan sitä. Tokankin kepin löysi. Kolmannelle kepille matka meni tosi hienosti, näytti jo jäljestävän selvästi. Sitten tuli vaikeampi osuus, kun jälki kaarsi loivaa alamäkeä pitkin, tässä kohtaa Hukka nosteli nenää ja koitti edetä ilmavainulla, eikä menty ihan jäljen päällä. Tässä kohtaa jäi muutama keppi. Mäen alla Hukka sai taas hajua ja koitti lähteä jälkeä väärään suuntaan, ja löysikin siitä kepin. Sen jälkeen oli taas haparoivaa ja näytti saavan loppumerkistä hajua ilmavainulla, nosteli nenää korkealle. Juuri ennen vikaa keppiä onneksi bongasi taas jäljen ja vikan kepin löysi taas maavainulla. Saldona siis 5/8 keppiä ja paikoitellen ihan jäljestyksen näköistä menoa.

Lauantaina tein Hukalle seuraavan pienen jäljen uimareissun yhtyedessä. Jälki oli hyvin samankaltainen kuin ensimmäinen, mutta loivempi kaari ja keppejä oli 7. Taas jäljelle sattui pieni rinne, kun tasaista maastoa jossa ei olisi harhoja, on vaikea löytää. Hukka lähti taas varsin pätevästi jäljestämään, välillä toki tarkastelee ja pyörii, mutta enimmäkseen pysyi jäljen päällä. Kolme ekaa keppiä nousi taas tosi hienosti. Sitten jäljelle tuli mörkö, Hukka alkoi nimittäin haukkumaan hieman jäljen sivussa olevalle isolle kivelle. Ei päässyt yli möröstä, joten käytiin yhdessä katsomassa kiveä. Kun se oli todettu vaarattomaksi, jatkettiin jälkeä, mutta tähän väliin jäi yksi keppi. Seuraavan kepin Hukka löysi taas hienosti, mutta sen jälkeen tuli rinne, ja taas sama homma, siinä kohdassa Hukka alkoi nostamaan nenää ja kadotti jäljen. Rinteen alapäässä löydettiin jälki uudestaan, mutta rinteeseen jäi keppi. Kaksi vikaa keppiä Hukka löysi, vikan tosin ehkä ilmavainulla. Näköjään jäljelle ei voi laittaa kreppejä, niiden kohdalla Hukka selvästi nostelee enemmän nenää ja saa niistä ilmavainulla hajua. Saldona tällä kertaa 5/7 keppiä, ja kun lähdettiin takaisin polulle (Hukka jo vapaana), niin bongasi vielä matkalla rinteeseen jääneen kepin, eli 6/7 keppiä löytyi.

Sunnuntaina vietettiin koko päivä metsässä, kun käytiin koirien ja Antin kanssa Repoveden kansallispuistossa retkeilemässä. Kuljettiin noin 15km mittainen reitti, joka sisälsi muutamia extreme-osioita, kun yksi kapea salmi ylitettiin uiden ja yksi korkea vuori kierrettiin rantaa pitkin suurten kivenlohkareiden yli kiipeillen. Ilma oli tosi lämmin, mutta pidettiin kävelytahti rauhallisena ja pysähdeltiin vähän väliä pitkämään lepotaukoja ja uimaan. Hukkakin joutui uimaan jo retken alkutaipaleella tilenteen pakosta, kun veden yli oli päästävä ettei tarvitse kiertää yli kilometrin matkaa ja odotella venekuljetusta. Nappasin Hukan valjaista mukaan ja uitiin yhdessä. Eipä näyttänyt traumoja saavan, koska seuraavilla uimapysähdyksillä tuli ihan itsenäisesti uimaan. Tekniikka sillä on enimmäkseen hyvä, se ui nopeasti ja pinnan suuntaisesti, ainoastaan veteen meno hiukan hirvittää ja siinä aluksi polskuttelee etutassuille liioitellusti. Step on nyt vanhemmalla iällä löytänyt uimisen riemun, se menee itsenäisesti uimaan ja lilluu vedessä vaikka muut eivät uisi, ja tulee ihmisten kanssa yhdessä uimaan pitkiäkin matkoja.

T-leirillä ja Hukka 5 kuukautta

Perjantaina suoraan töiden jälkeen pakattiin autoon Fisu, Hukka ja Fisun serkku Jana, ja suunnattiin kohti Jämijärveä ja kesän Tending-leiriä. Perjantaina illalla oli ohjelmassa jo heti tokon kehätreenit. Tokoa ollaan treenattu hävyttömän vähän, joten mitään isoja odotuksia ei ollut, tehtiin vaan Fisun kanssa koko evl läpi sillä ajatuksella, että katsotaan mitä pitää vielä treenata. Paikkiksissa istui hyvin, mutta maahanmenossa ekalla käskyllä jäi kyynärpäät ilmaan. Luoksetulosta otin käsikosketukseen. Ekassa kehässä tehtiin kaukot ja kiertonouto. Takajalkakaukoja ei olla treenattu ollenkaan viime syksyn jälkeen ja etujalkakaukot puolestaan ei ole vielä valmiit kisatilanteeseen, joten sanomattakin selvää että tekniikka ei todellakaan nyt ole aivan puhdas, mutta takajalkakaukoilla mennään nyt vielä nämä SM-kisat. Kaikki vaihdot teki oikein, mutta jalat liikkui ja istumiset oli huonoja. Kiertonouto oli kokonaisuudessaan hyvä, kierto oli ehkä aavistuksen laaja mutta eipähän ainakaan kaada merkkiä. Tokassa kehässä tehtiin luoksetulo ja tunnari. Luoksarissa molemmat stopit oli ehkä hieman löysiä, on tehnyt parempiakin mutta ei nyt mitään erityisen huonoja. Sivulletulo oli tosi nopea, sitä ollaankin vahvistettu. Tunnarissa oli epävarma, merkkasi heti oman mutta meni vielä tarkastamaan muut kapulat ennen kun toi. Kolmannessa kehässä tehtiin zeta ja ohjattu. Zeta oli kai ihan ok, teki oikein asennot ja seuraaminen tuntui siistiltä. Ohjattu oli tosi hieno, nopea merkki ja löysi vasemman kapulan, hienosti kiihdytti palautuksessa. Vikassa kehässä tehtiin seuruu ja ruutu. Ruudun eteenmenon kävin näyttämässä, kun ruutu oli diagonaalissa ja eteenmenon lähellä oli yksi häiriömerkki, ajattelin tilanteen olevan liian vaikea Fisun treenimäärään nähden. Seuruu oli aika levotonta, mutta ei nyt mitään oikeasti isoja virheita tehnyt. Vähän puskee ja pyrkii eteen/ylös. Eteenmeno oli tosi hieno ja suora, ruutuun juoksi kyllä vauhdilla mutta ei sitten kuitenkaan hahmottanut diagonaaliruutua, kun juoksi ehkä 3m ruudun viereen, eikä osannut edes korjata siitä.

Lauantaina aamulla oli jälkitreenit ja Hukan tapauksessa myös pieni hakutreeni. Fisun jäljellä teemana oli keppijekut, koska Fisu on ollut hiukan huolimaton keppien kanssa koko kesän. Jälki oli kilometrin pitkä, vanheni kaksi tuntia, muutama kulma ja 10 keppiä, joista vain viimeinen oli normaalisti esillä, muut eri tavoin piilotettuja. Jana oli ehkä 3m ja lähti oikealle. Eka keppi olisi ollut kaatuneen puunrungon takana, siitä meni reagoimatta yli. Toka keppi oli hiukan kasvillisuuden alla, ja siitä sai hajun, mutta yritti jatkaa matkaa jäämättä tarkentamaan. Siinä kohtaa kiskaisin liinasta takaisinpäin ja laitoin nostamaan kepin, ja kyllähän se sieltä löytyi. Sen jälkeen tsemppasi selvästi ja nosti kaikki loput kepit. Jäljesti aika rauhallisesti ja kulmat selvitti nätisti. Jopa tienylityksessä meni tarkasti ja keskittyneesti, tienylitys-jekut on selvästi auttaneet.

Hukka ei tehnyt varsinaista jälkeä, vaan keppiruudun. Ruutu oli noin 3x3m kokoinen, vanheni tunnin, 7 keppiä joista nostettiin 5. Ihan hyvin tuntuu hoksaavan näiden treenien idean, kohta voisi varmaankin testata jo jälkeä.

Hukka aloitti jälkitreenin lisäksi haun risteilytreenit. Tehtiin treeni helpossa ja selkeässä maastossa, jossa näkyvyyttä oli ainakin 50-70m asti. Keskilinjana oli metsäautotie. Molemmilla puolilla oli yksi siirtyvä maalimies, maalimiehet lähtivät keskilinjalta yhtä aikaa ja näyttivät Hukalle namirasiaa. Maalimiehet kävelivät noin 10m päähän metsän puolelle ja menivät kyykkyyn. Lähetin ensin oikealle puolelle, sinne Hukka irtosi innokkaasti ja vauhdikkaasti. Namit syötyään kutsuin sen keskilinjalle ja käännyin rintamasuunta kohti seuraavaa maalimiestä. Tässä kohtaa Hukka pysähtyi ihmettelemään, ei heti bongannut kyykyssä olevaa maalimiestä. En auttanut sen kummemmin kuin otin vain yhden asekeleen kohti maalimiestä. Silloin Hukka bongasikin maailimiehen ja irtosi sinne. Seuraavalle maalimiehelle se irtosi jo selvästi reippaammin ja itsevarmemmin, hoksasi treenin idean. Maalimiehet siirtyivät joka pistolla hiukan syvemmälle, vasemmalla ehkä alkuun vähän turhankin nopeasti, jonnekin 25-30 metriin. Hukka irtosi vasemmalle hieman epävarmemmin, joten pyysin viimeisille pistoille maalimiehen lähemmäs. Otin 5 pistoa molemmille puolille, enkä pysäyttänyt Hukkaa keskilinjalla, annoin juosta vaan ohitseni suoraan maalimiehelle. Maalimiehillä oli palkkana naturis-pötköstä pilkottuja nameja purkeissa, ja vikalla oli Hukan päiväruoka. Treeni sujui paremmin kuin olin odottanut, tuota kakkospiston pientä tuumaustaukoa lukuunottamatta Hukka risteili hienosti ja reippaasti koko treenin ajan.

Jälki/hakujen jälkeen käytiin pienellä kävelyllä yhdessä Hukan sisarusten ja samanikäisen ruotsintuontipennun Koskan kanssa. Hauskaa oli nähdä myös Hukan veljeä Visaa, joka ei päässyt viime viikon pentutreffeille. Visa oli vain hiukan Hukkaa pienempi, selkeästi lähimpänä Hukan kokoluokkaa. Tässä pari pentupainikuvaa viime viikon pentutreffeiltä, (c) Anna Silvan

Lauantaina iltapäivällä treenattiin tottista. Tein Fisun kanssa ilmottautumisen, ja seuraamista kokeenomaisesti toiseen 90 asteen kulmaan asti, siinä palkkasin kun tuntui ihan kivalta. Liikkeestä istuminen oli ok, mutta maahanmenossa jouduttiinkin yllättäen vääntämään aivan uudenlaisesta asiasta, Fisu ei nimittäin pitänyt päätä maassa kun juoksin pois. Tästä väännettiin vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei, ei sitten millään. Oli kuuma ja Fisu läähätti, se selkeästi vaikeutti hommaa. Luoksetulot otin eteen, ekassa muistutin uudella käskyllä eteentulosta just ennen kun oli kohdalla, tokan otin kokonaisena, hyvin tuli. Seisominen oli ok. Hyppynoutoa otettiin nyt ekaa kertaa mammaloman jälkeen. Aloitin noin 80cm esteellä, sen hyppäsi tosi rennosti ja helposti. Seuraavaksi 90cm, sekin meni hyvin. Sitten metri, senkin meni mutta aavistuksen varoi ponnistuksessa ja hidasti ennen estettä, eli kyllä hyppytekniikassa näkyy melkein vuoden tauko ja iso fyysinen muutos kropassa. Otin muutaman hypyn pelkän pallon kanssa ja yhden pelkän kapulan tuonnin, ja sitten kokonaisen. Kokonaisessa menohyppy hyvä, mutta kapulan nostossa onnistui kauhaisemaan hiekkaa korviin ja paluussa ravisti päätä juuri ponnistuskohtaan tullessa ja pudotti kapulan, hyppäsi ilman kapulaa. Uusinnalla oli ok. Sitten estenoutoa, ja tässäkin aivan ihmeellistä säätöä! Kiersi nimittäin paluussa esteen ja tuli metrisen kautta, monta kertaa! En tiedä mikä tässä oli, olisko sitten pitänyt metristä tärkeämpänä kun tehtiin sitä ensin ja sai siitä useamman kerran palkkaa. Eteenmeno oli hieno, käskin maahan ja totteli heti, vapautin maahanmenosta kentän laidalla olevalle pallolle. Paikkiksessa kävin pari kertaa palkkaamassa ja palkkasin myös sivulle nousun.

Hukka kuunteli tottiskentällä pari paukkua sivulla namia syöden. Ekan kohdalla säpsähti hieman, kun ei selvästikään odottanut kuulevansa laukauksia. Tokaan ei reagoinut ollenkaan. Leikittiin myös hieman kahden lelun leikkiä, tehtiin pari vauhtinoutoa ja sivulletuloja. Hukka tuntui aika löysältä, siihen selvästi vaikuttaa kuumuus.

Tottiksen jälkeen otettiin esineruutu Fisun kanssa. Oltiin tallottu kaksi kaistaletta, joissa molemmissa tuplaesineet edessä ja takana, jotta varmasti saisi ainakin jostain hajun. Treeni oli varsin onnistunut, nyt oli hyvin nenä auki ja molemmilla pistoilla löysi ensin etuesieneen ja sitten vasta takaesineen. Juoksi myös kivasti suoraan, kerran jouduin lähettämään uudestaan kun meinasi juosta viistosti väärälle kaistaleelle.

Sunnuntaina aamussa oli ohjelmassa paimennustreenit. Fisun kanssa jatkettiin pillikäskyteemaa, ja saatiinkin molemmilla kierroksilla ihan tosi hyvät treenit. Lampailla oli kova veto toiselle laitumelle muiden luo, ja Fisu joutui flänkkäilemään peittääkseen vetoa. Viheltelin sopivilla hetkillä käskyjä kun näin Fisun haluavan jo muutenkin flänkille, ja saatiin monta onnistunutta ja hyvin ajoitettua flänkkiä pelkällä pillikäskyllä. Fisu oli aika vauhdikkaalla päällä liukkaiden lampaiden kanssa, ja maahanmeno tuntui olevan ainoa pillikäsky, jota ei meinannut totella. Etenkin jälkimmäisellä kierroksella lampaat olivat melkoisen sinkoilevia, ja koittivat kertaalleen juosta Fisusta läpi. Onneksi Fisu piti päänsä ja juuri oikealla hetkellä komensi etunenässä pakoyritystä johtavaa uuhta nappaamalla pienesti. Sen jälkeen lampaat rauhottuivat eivätkä enää yrittäneet tulla päälle, tyytyivät polkemaan jalkaa. Hukan kanssa tehtiin molemmat kierrokset liinassa, vapaaksi en uskaltanut päästää noin liukkailla lampailla, vaikka flänkeille se edelleen yritti. Nyt Hukalla näkyi hetkellisesti aivan pieniä pätkiä rauhallista kävelyä lampaita kohti. Maahanmenoa se tarjoaa myös välillä, mutta enimmäkseen kyllä pyrkii lampaiden luo täyttä höyryä.

Sunnuntaina iltapäivällä jatkettiin haun risteilytreeniä samanlaisella harjoituksella kuin lauanataina. Taas 5 pistoa molemmin puolin, maalimiehet noin 15m päässä keskilinjasta, aloitin vasemmalta. Hukka sai risteillä itsenäisesti ilman, että puutuin siihen. Hukka oli selvästi sulatellut uutta juttua yön aikana ja nyt oli joku turbovaihde päällä. Se juoksi tosi vauhdikkaasti ja itsenäisesti, ei tuntunut edes näkevän mua, maalimiehet oli sille hienoin juttu maailmassa. Palkat se ahmaisi niin nopeasti, että palkkaukseen on kehitettävä joku järkevämpi systeemi, jotta maalimiehet ehtivät siirtymään seuraavaan piiloon. Maalimiehet voivat jatkossa olla varmasti paljon kauempanakin, irtoaminen ei vaikuta olevan mikään ongelma.

Maanantaina Hukka täyttin 5 kuukautta. Ulkoisesti se alkaa olla jo Fisun kokoinen, mutta liikkeiltään ja käytökseltään vielä aikan kakara. Rakenteeltaan se ei tällä hetkellä ole kyllä kauneimmillaan, sillä on pitkät jalat, olematon rintakehä, lyhyt selkä, hieman ylitaipuvat ranteet ja se on takakorkea. Hampaat sillä on vaihtunut kaikki muut paitsi yläkulmurit ja yksi pieni väliposkihammas. Jalan nostamista Hukka on harjoitellut kovasti, ja nyt se nostaa jo jalkaa puskia vasten lähes joka lenkillä. Mörköikä näkyy myös alkaneen nyt toden teolla, Hukka pelkää etenkin iltaisin milloin mitäkin. Hukan reaktiot ovat onneksi mukavampia kuin Fisulla vastaavassa iässä, sillä Hukka useinmiten vain väistää ja kiertelee jännittävää kohdetta Fisun haukkuessa niskakarvat pystyssä ja juostessa kohti.

Hukka 5kk, 13,2kg 50,5cm

Aksaa ja kalanpoikasia

Viikonloppuna kisattiin Fisun kanssa Vierumäellä agilityn games-SM:ien oheiskisoissa viimeisten SM-nollien toivossa. Lauantaina Fisulla oli kaksi agilityrataa. Eka rata oli ihan superhelppo, ei siis todellakaan mitään hankalaa kohtaa. Ohjauksellisesti menikin oikein nätisti, mutta harmillisesti aalla Fisu ei venyttänyt käännöksessä riittävästi laukkaa ja vaikka tuli alasmenon kahdella osumalla niin siltikään ei osunut kontaktiin. Olisi meille todellakin se nollakin kelvannut, etenkin kun muuten rata tuntui niin hyvältä. Toka rata oli selvästi vaikeampi, etenkin kepeille viennissä tuli paljon ongelmia kun koirat eivät lähteneet kunnolla etenemään vaan jäivät pyörimään suoran putken jälkeen. Ja taas aalta käännös, ei ollut järin luottavainen olo sen suhteen. Kepeille Fisu kuitenkin irtosi aika hienosti, ei paljoa taakseen katsellut. Aa oli aika ruma, mutta juuri ja juuri osui. Aan jälkeen tajusin, että nyt tai ei koskaan se nolla on väännettävä, ja kauhealla varmistelulla loppurata. Puomi-putki -erottelussa vedin niin pitkälle putken ohi että tuli melkein puomistakin ohi, sitten olinkin jo totaalisen myöhässä puomin jälkeisestä takaakierrosta. Karjaisin niin miehekkään "ODOTA!!!!!!!" huudon puomin kontaktilla, että Fisu nökötti siellä varsin hämmästyneen näköisenä kun kipitin sen kiinni ja otin kunnolla etumatkaa takaakiertoon. Varmistelu kuitenkin kannatti, nolla sijalla 3. ja SM-nollat kasassa! Huh, jäipä aika viime tippaan mutta onneksi kultakala hoiteli hommat kotiin :) Bonuksena saatiin pääsylippu sunnuntain avoimen SM-kisan finaaliin.

Sunnuntaina suunnattiin sitten uudestaan Vierumäelle epäviralliselle finaaliradalle. Rata oli aika helppo, ei mitään kovin ihmeellistä, muutama potentiaalinen takaakiertoriman pudotuspaikka ja aalta taas käännös. Fisu tuntui radalla aika kivalta, oli jotenkin tosi kiltin ja kuuliaisen oloinen. Aalla ratkaisin liian lyhyeen laukkaan ja käännöksiin liittyvän ongelman niin, että huusin "eteen" juuri kun oli menossa aalle, että pidentäisi askelta, ja kun oli mennyt aan, kalastelin sen mukaan käännökseen. Toimi, teki paremman aan kuin lauantain radoilla ja sain kuitenkin vielä kalastettua Fisun oikein seuraavalle esteelle. Nollalla maaliin :) Fisu teki radan nopeimman nollan, mutta sääntöjen puitteissa 1- ja 2-luokkalaisilla oli eri ihanneaika kuin 3-luokkalaisilla, joten lopputuloksissa Fisu oli avointen SM-kisojen kolmas!

Vauhdikas Fisukalanen Sporttirakin Heidin nappaamassa kuvassa <3

Maanantaina oli kovasti odotettu päivä, eli Fisun pentujen pentutreffit. Paikalle pääsi 4/5 pennuista, Visan treffaan sitten ensi viikonloppuna leirillä. Aloitettiin pentutreenit paimennuksella. Hukka pääsi ensin pienemmällä laitumella katsomaan muutaman liukkaasti liikkuvan lampaan laumaa liinassa. Oli hirveä höyry ja veto päällä, yritti lähteä flänkeille ja välillä poukkoili myös kohti. Lampaiden tullessa nurkkaan, rauhottui hieman ja välillä kävi itse maahan. Toinen kierros tehtiin isolla laumalla avoimella pellolla, edelleen liinassa. Isolla laumalla Hukka oli ehkä aavistuksen rauhallisempi, mutta melkoista höyryämistä sen meno silti oli. Muiden vuorojen aikana Hukka odotteli pellon reunalla, ja osasi olla ihan yllättävänkin nätisti. Seurasi hyvin tarkasti lampaiden liikkeitä, mutta ei mitenkään kiihtynyt tai alkanut riehumaan. Hauskaa oli nähdä myös sisarusten reaktioita lampaisiin, Trendi, Lina ja Monni olivat nyt kaikki ensimmäistä kertaa lampailla. Kaikki olivat kovin kiinnostuneita lampaista, Trendi oli Hukan tapaan alusta asti hyvin rohkea ja intensiivinen, Lina ja Monni hiukan jännittivät ja haukkuivat lampaille.

Paimennusten jälkeen käytiin syömässä, ja sitten treenattiin tokoa/tottista. Hukka esitti melkeinpä kaikki temput mitä se toistaiseksi osaa. Oli aika reipas ja teki kivasti, ei yhtään painanut väsymys paimennuksesta. Fisun pennut ovat kaikki aika samantyyppisiä keskenään, pieniä vivahde-eroja lähinnä pentujen välillä. Järkeviä, tasapainoisia, keskittymiskykyisiä ja tytöt tosi ihanan ketteriä ja vauhdikkaita. Ehkä Hukkakin joskus oppii hallitsemaan pitkät säärensä :D

Kuva (c) Anna Silvan

Eilen käytiin Hukan kanssa hakutreeneissä. Jatkettiin vielä tuulihakuja, kun oli sopivan peitteistä maastoa ja tuuli hyvin. Otin kaksi maalimiestä molemmille puolille, eka oli ehkä 20m keskilinjalta, muut 30-40m. Ekat kaksi meni ihan tosi hyvin, sai kaukaa hajun ja paikallisti sen tosi hienosti, otin jo lähetykset molemmille ukoille jostain 10m päästä. Kolmas oli vaikea, maalimies oli hyvin tiheän pusikon takalaidalla, ja Hukka sai hajun maalimiehen kulkemista jäljistä. Kutsuin pois, ja mentiin sitten lähemmäs remmissä, ettei löytäisi jäljestämällä. Tässä en ottanut lähetystä, vaan pääsin heti kun sai ilmavainulla hajun. Vikalla sai taas ihan tosi kaukaa hajun, hauskasti se oikein nostaa nenää kun aktiivisesti koittaa etsiä ilmasta hajua. Tässä itse sitten puolestaan mokasin, eli päästin ehkä vähän liiankin kaukaa kun näytti saaneen niin hyvin jo hajun. Ei sitten kuitenkaan mennyt ihan suoraan maalimiehelle hajun perusteella vaan hakeutui taas maalimiehen tallausjäljille ja sitä kautta löysi piilolle. Näitä pitäisi koittaa välttää, ettei turhaan opi jäljestämään.

Haun jälkeen otin Fisulle esineet hakualueella. Kuvittelin esineruudun olevan helppo, kun tuuli sopivasti ja laitoin helpot esineet hieman korotettuna irti maasta. Fisu sen sijaan yllätti ja oli kertakaikkisen huono! Molemmista etuesineistä juoksi noin miljoona kertaa ohi, kertaalleen kiven päällä olevasta esineestä sai jopa hajun mutta ei vaivautunut tarkentamaan. Vain yksi takaesine löytyi helposti, kaikkia muita etsittiin pitkään ja hartaasti, tai oikeastaan Fisu ei edes etsinyt, vaan juoksi. Huoh, luulin että esineruutu alkoi jo olla hyvällä mallilla, mutta näköjään ei. Tehtiin sitten vielä kaksi ekstra-esinettä, kun en halunnut palkata noin epäonnistuneesta yrityksestä. Ekasta käytiin hakemassa haju, jotta oikeasti saisin Fisun nenän auki. Hajunhaussa käyttää tosi hyvin nenää ja siinä kyllä haistoi esineen jo kaukaa. Toinen esine ei kyllä taaskaan löytynyt mitenkään ihan helposti, juoksi pariin kertaan läheltä ohi. Ilmeisesti kaistaletreenejä tarvitaan taas että saataisi nenää auki.

Hukka 20 viikkoa

Tällä viikolla ei olla puuhailtu mitään kovin erikoista. Tokoa ollaan treenailtu pariin otteeseen, Fisu on saanut muistutella vähän tunnaria, kiertonoutoa, ruutua, ohjattua ja seuraamista. Tunnari on ihan hajalla, kuten aina tauon jälkeen. Haistelussa on hätäinen, tuonnissa alkaa kääntymään sivulle jo monta metriä ennen kun on perillä. Kiertonouto on tosi hyvällä mallilla, kierto on siisti ja tiivis, nostot hyvät ja sivulletulotkin ihan kelvolliset. Ruudussa jää turhan eteen (kuten aina tauon jälkeen), mutta bongaa ruudun hyvin ja menee kovaa. Ohjatussa ollaan taas muistuteltu merkkiä, kun siinä jää helposti vinoon. Lelun kanssa menee hyvin ja kunnon draivilla merkille, ilman lelua vaihtelevasti. Kapulannostoissa vähän arpoo suuntaa, kummalta puolelta tarttuisi kapulaan. Seuraaminen on aika kauheaa, pompottaa jalkoja ja puskee eteen ja ylös, ja on tosi tiivis.

Hukan kanssa ollaan tokon/tottiksen suhteen harjoiteltu maahanmenoa ja sivulletuloa. Maahanmenon opetan kurre-tempun avulla, eli ohjaan namilla heittäytymään eteenpäin. On tajunnut idean jo aika hyvin ja tarjoaa kivoja vauhdikkaita maahanmenoja. Sivulletuloa ja seuraamisen ensiaskeleita ollaan tehty enimmäkseen kotona. Sivulletuloa olen työstänyt yhtä aikaa kahdella eri tavalla. Ollaan tehty edestä ja eri suunnista sivulle hakeutumista käsiavulla namin kanssa. Sen lisäksi ollaan takapäänkäyttöharhoituksena tehty rahin ympäri takajaloilla pyörimistä, ja siinä olen palkannut niin, että Hukka pyörii niin pitkälle myötäpäivään, että tulee viereeni. Tällä viikolla ollaan vaihdettu rahi pienempään tasapainotyynyyn, ja sillä harjoiteltu seuraamisen sivuaskeleissa ja käännöksissä vaadittavaa takapään käyttöä. Molemmat harjoitukset sujuvat hyvin, eiköhän tästä sivulletulo saada. Ollaan tehty myös ensimmäisiä askeleita seuraamista ilman apuja, sivulletulosta seuraavaan sivulletuloon. Tämänkin Hukka on tajunnut jopa vähän liian hyvin, meinaa nimittäin hakeutua sivulla liian eteen, kun ennakoi liikkeelle lähtöä. Seuraamisen suhteen en aio pitää mitään kiirettä, opetellaan rauhassa kunnon sivulletulo ja käännökset ja sitten vasta lähdetään liikkumaan eteenpäin.

Sunnuntaina ja tiistaina piipahdettiin Ojangossa lyhyesti treenaamassa aksaa. Fisun kanssa ollaan muistuteltu nyt takaakiertoja, kun rimoja viime kisoissa tippui ropisemalla nimenomaan tyypillisissä rimanpudotuskohdissa. Fisun aiempi ongelma takaakierroissa ei todellakaan ole ratkennut koskaan aiemminkaan treenillä täysin, mutta nyt epäilen, että rimanpudotukset johtuvat ennen kaikkea ponnistusvoiman puutteesta ja liiasta hätäilystä ponnistuksessa. Ollaan tehty nyt taas multiwrappeja matalammilla rimoilla (50cm menee vielä hyvin, sen jälkeen alkaa olla vaikeaa) niitä hitaasti nostaen, ja saksalaisia, joista pyydänkin tekemään 1-2 wrappia jälkimmäisen siivekkeen ympäri. Lisäksi ollaan muistuteltu aan kontaktia. Tiistaina Fisu teki pitkästä aikaa yhden itsemurhaloikan... Aalta käännöksissä helposti tulee huonoja osumia tai ei osu ollenkaan, lyhentää laukkaa niin paljon. Treenattiin näitä sitten ihan erillisenä treeninä, palkkasin vain hyvistä. Suoralla on tehnyt melko hyvin. Tiistaina tehtiin myös hyppytekniikkatreenissä korkeuden arviointia muurin kanssa, 60cm alkaen jonnekin 90cm asti. Näissä hyppäsi tosi hyvin ja rennosti, varmaan pk-hyppyä voisi jo alkaa ottamaan. Fisu ei ole mammaloman jälkeen hypännyt vielä kertaakaan metristä, olen halunnut odottaa lihaskunnon palautumista ennen kun lähdetään revittelemään sen kanssa.

Hukka on touhunnut aksakentällä myös kaikenlaista. Olen naksutellut sille hypyn tarjoamista ihan nameilla ja 15cm korkealla yksittäisellä hypyllä. Tämän tajusi aika helposti ja nyt lähtee hakemaan hypylle jo muutaman metrin päästä. Tiistaina kokeilin hypyn kanssa vaihtaa palkan namista leluun, ja sillä tulikin kivasti lisää vauhtia. Putkea olen myös naksutellut, menee kyllä putkeen reippaasti sisään mutta herkästi putken sisällä kääntyy ympäri ja tulee samasta päästä ulos. Treenaan yksin, niin sellaista treeniä en saa tehtyä, että joku pitäisi Hukkaa ja kutsuisin putken läpi. Lelun perässä juoksee putken läpi kyllä, mutta tarjoamalla en saa sitä menemään kokonaista putkea. Madalletulla pentupuomilla ollaan pari kertaa käyty ihan vaan syömässä namia ja kävelemässä puomi läpi, ja siitä Hukka on selvästi innostunut. Kertaalleen karkasi vahingossa täyskorkealle puomille ja siellä se keikkui ennen kuin mitään ehdin tekemään... Onneksi ei tippunut ja nyt osaan itse olla tarkkana, ettei lähde omatoimisesti puomille. Tiistaina tehtiin Hukan elämän toinen hyppytekniikkatreeni. Tehtiin perussarja neljällä hypyllä, välit 6 jalkaa ja rimat 15cm. Tehtiin eka niin, että vein kahden keskimmäisen hypyn väliin ja lähetin siitä vain kaksi hyppyä, että tajuaa/muistaa homman. Tajusi hyvin, joten sitten tehtiin koko sarja kolme kertaa. Nyt meni selvästi kovempaa kuin viimeksi, ja hyvällä asenteella meni kuolleelle lelulle. Kuuden jalan väli tuntui ihan sopivalta nyt, viimeksi se olisi ollut varmaan liikaa kun vauhtia oli vähemmän.

Hukka on nostanut nyt pariin kertaan jalkaa pissatessa. Ekan kerran teki sen viime lauantaina, eli aika tarkalleen 4,5kk iässä. Sen jälkeen on nostanut yksittäisiä kertoja, eli ei ehkä ihan vielä tajua jutun juonta mutta kokeilee jo välillä. Korvat seilaavat nyt ihan koko ajan, vaihtavat asentoa monta kertaa päivässä. Enimmäkseen lerpattavat sivuilla, välillä nousevat lupaavasti pystyyn, ja useinmiten ovat eriparia. Kasvu on ollut hurjan tasaista koko ajan, aika tarkkaan sentti per viikko on kasvanut korkeutta ja 0,5kg painoa.

Hukka 20 viikkoa, 49,5cm ja 12,5kg

Tässä Hukan treenejä tältä viikolta

Veneilyä, lampaita ja Hukka 19 viikkoa

Hukka on päässyt viimeaikoina harjoittelemaan veneilyä pariinkin otteeseen.  Juhannuksena Hukka oli soutuveneen kyydissä järvellä, osasi olla oikein nätisti ja rauhassa. Viime sunnuntaina kävimme Jennin ja Villen moottoriveneellä retkellä, Hukka ja Rho-bc mukana matkassa. Tällä kertaa merenkäynti oli aika paljon kovempaa kuin soutuveneellä, kun moottorivene liikkui huomattavasti kovempaa ja aallot merellä olivat isompia. Olin aivan superylpeä reippaasta Hukasta, sitä ei jännittänyt tippakaan ja se käyttäytyi koko venematkan todella järkevästi ja rennosti, katseli tyytyväisenä maisemia, osasi kiivetä laiturilta itse veneestä pois ja takaisin veneeseen, ja paluumatkalla nukkui kerällä veneen lattialla aaltojen jyskytyksestä ja pompuista huolimatta. Tiistaina käytiin puolestaan Liuskaluodolla syömässä, ja sinnekin mentiin taas erilaisella veneellä. Jälleen kerran Hukka käyttäytyi tosi järkevästi ja rennosti, mitä nyt saaressa olisi halunnut paimentaa lokkeja ja hanhia.

Kapteeni Hukka

Tiistaina aamulla tein Fisun kanssa peltojälkeä. Läheisiltä pelloilta on juuri korjattu rehua ja ne ovat nyt sänkipeltoja. Talloin 500m pitkän jäljen, jossa oli 4 kulmaa, 4 keppiä, muutama namikasa ja vanheni noin 1,5h. Pellolla tuuli tosi kovaa, ja se vaikeuttaa Fisulla jäljestystä tosi merkittävästi. Alku jäljestä meni tosi hienosti, otti heti jäljen oikeaan suuntaan ja lähti ajamaan ihan rauhassa. Ekan kulman selvitti nätisti, mutta tokassa selvästi kova sivutuuli häiritsi ja pyöri siinä, ja samoin tokan kulman jälkeinen suora oli vaikeaa, tuuli painoi hajua jäljen sivuun. Kepit se kuitenkin nosti. Kolmas kulma meni taas vähän paremmin, hieman kyllä pyöri ja kulman jälkeen ei taas ollut aivan jäljen päällä, mutta namikasalla sai taas kiinni jäljestä ja jatkoi paremmin. Viimeinen kulma sujui superhyvin ja kulman jälkeinen keppikin nousi. Vika suora oli selvästi helpompaa kun tuuli tuli takaapäin, mutta ilmeisesti pitkä ja helppo suora aiheutti keskittymättömyyttä kun viimeisesti kepistä meni reagoimatta yli, vaikka oli mielestäni aika hyvin jäljellä. Mentiin sitten vähän takaisinpäin ja laitoin Fisun nostamaan jäljen uudestaan. Nostikin sen oikein ja jatkoi jäljestystä, ja nyt nousi keppikin.

Torstaina käytiin Fisun ja Hukan kanssa Pukkilassa paimentamassa. Tein Fisun kanssa nyt pitkästä aikaa hakuja isolla laumalla, kun koko kevät ollaan oikeastaan väännetty vain pillikäskyjä. Ekalla haulla (ehkä 250m) yritti leikata ehkä puolivälissä! Eipä olekaan tuota tehnyt ihan tosi pitkään aikaan! Huusin maahan ja kutsuin pois. Laitoin uudestaan samaan suuntaan eli oikealle, nyt haki ihan hyvin ja teki ihan siistin kaaren ja totteli pillillä maahanmenoa. Lähti tuomaan ja tuonnissa otti ekan korjauksen (vasen) pillillä, mutta sen jälkeen kun yritin viheltää maahan, kadotti täysin korvat ja toi vaan hirveällä vauhdilla lampaat seilaten lauman takana vaistonvaraisen kuljetuksen tyylillä ihan liian lähellä puskien. Hyi yök. Tehtiin sitten uusi haku taas pitkällä matkalla mutta niin, että seisoin itse ehkä puolivälissä ja kävelin lähemmäs, ja vaadin ottamaan käskyt nostossa. Itse kaari (vasen) oli ehkä hieman ahtaampi kuin oikea, mutta nyt kuunteli superpaljon paremmin nostossa ja otti käskyt. Laitoin lopuksi vielä yhden lyhyemmän, ehkä 100m haun vasemmalta niin, että laitoin enemmän painetta ja vaadin avaamaan kunnolla, ja tekikin heti paremmin. Toinen kierros tehtiin poispäinajoa. Tarkoitus oli treenata ajoa niin, että yritän jättäytyä itse kauemmas, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Meille sattui jaossa porukkaan karitsoita, jotka eivät vielä oikein tajua koiraa eivätkä meinaa liikkua sitten millään. Fisu sai ihan oikeasti käydä melkein työntämässä villoista, eivätkä silti liikkuneet. Fisulla oli henkisesti rankkaa, se ei muutenkaan ole kovin luontaisesti ajava koira ja tälläisillä tahmeasti liikkuvilla lampailla se menee epävarmaksi. Pysyttelin siis itse lähellä ja koitin auttaa sitä, mutta vaikeaa oli.

Hukka pääsi nyt myös ohjatusti paimentamaan. Päästettiin se nyt ekaa kertaa irti lampailla, aiemmin en ole vielä uskaltanut kun olen pelännyt sen jäävän jalkoihin. Nyt se on jo melkein Fisun kokoinen, niin tuskin enää tulee tallotuksi. Alkuun hieman hirvitti sen meno, se syöksähteli vähän kohti ja pariin kertaan hajotti lauman, tai valitsi yksittäisen uuhen ja koitti jahdata. Se ei pure (ja vaikka purisi niin ei saa kyllä mitään vahinkoa aikaan kun hampaat heiluvat/puuttuvat), mutta toki se ei ole kovin hyvää kokemusta jos menee saalisvietin puolelle. Kristiina onnistui parissa jahtaus-yrityksessä napauttamaan nätisti kepin kanssa ja Hukka otti heti onkeensa siitä, ei todellakaan ahdistunut tai säikähtänyt, vaan otti pienen paineen juuri oikealla tavalla ja lopetti jahtaamisen. Todella nopeasti se rauhottui ja lähti kiertämään ja kokoamaan laumaa. Ekalla kierroksella tehtiin niin, että Hukka toi lampaita Kristiinalle ja itse koitin vaan pysytellä mukana. Alkuun Hukka kiersi laumaa vain oikealle eikä vaihtanut suuntaa tai jäänyt tasapainoon. Päiden puolella se välillä pysähtyi ja halusi selvästi pysäyttää ja kohdata tuijottavat lampaat. Toisella kierroksella vaihdettiin niin että liikuin itse lauman kanssa. Nyt Hukka tajusi myös toisen suunnan ja pysähtyi tasapainoon, pystyttiin tekemään jo peruskuljetusta ja kääntämään laumaa molempiin suuntiin. Hukka on selvästi intensiivisempi kuin äitinsä samassa iässä, se ei näe eikä kuule mitään muuta kuin lampaat, ei ole tippaakaan kiinnostunut lampaiden kakasta, muista koirista, ihmisistä tai edes musta. Se on rohkea lampaiden kanssa, sitä ei jännitä olla lähellä ja se hakeutuu itse päiden puolelle ja vastaa lampaiden tuijotukseen tiukalla katseella ja vaanimalla. Lampailta poistuminen olikin ehkä treenin vaikein osuus nyt, kun Hukka tajusi tasapainon, ja kun yritän lähestyä sitä, se siirtyy tasapainottamaan laumaa vastakkaiselle puolelle.

Treenirintamalla Hukka on opetellut nyt kohteille juoksemista. Sille ei ole kovin luontaista juosta poispäin mun luota minkään kohteen luo, joten se pitää nyt selvästi sille opettaa. Ollaan tehty muutamana iltana ihan kotipihassa ruokakupille juoksemista. Sen Hukka tajusi hyvin nopeasti ja juoksee tosi kovaa kupille. Kuolleelle lelulle juoksua ollaan tehty myös, ja keskiviikkona esittelin sille ekaa kertaa tokotreenien yhteydessä kohteille juoksemisen, eli kiertomerkin ja ruudun. Ruutuun laitoin lelun ja sai juosta sinne pari kertaa, kiertomerkin takana puolestaan oli namikuppi. Kuolleelle lelulle juoksi huomattavasti paremmin kuin namikupille, eli namikuppi vaatii kyllä lisää vahvistamista treenitilanteessa.

Hukka 19 viikkoa, 12kg ja 48,5cm