Kesäpäiv(i)ä Kangasalla

 Alkukesään on mahtunut niin paljon kaikenlaista, ettei ole ehtinyt blogia pahemmin päivittämään. Touko-kesäkuun vaihde kului intensiivisesti tokon parissa, kun kisattiin 3 viikon aikana neljä tokon karsintakoetta Fisun kanssa. Fisu suoritti kaikki kokeet varsin tasaisella työskentelyllä, Tampereelta molempina päivinä pieniä virheitä (lauantaina paikkiksen maahanmenoon tuplakäsky, sunnuntaina kierrossa seisoi istumisen) mutta täsmälleen samat pisteet, eli 1-tulos 285p. Seinäjoella selvittiin ilman varsinaisia liikevirheitä ja pisteitä vähän enemmän, 294p. Vaikka en tykkää yhtään kisata näin tiheästi, eikä Fisullekaan tälläinen tahti oikein sovi, olen silti ihan tosi tyytyväinen siihen, miten pystyttiin selviämään kaikista kokeista enemmän tai vähemmän kunnialla. Tällä tulostasolla Fisu lunasti ansaitusti paikkansa kolmansiin MM-kisoihinsa, eli elokuussa lähdemme Sveitsiin!

Tokokisojen oheella käytiin kesälomareissulla pohjoisessa, eli Seinäjoen karsinnasta jatkoimme matkaa Oulun kautta Rovaniemelle, ja lomailimme siellä muutaman päivän. Mukana reissussa olivat vain Fisu ja Hukka, koska Stepille pitkät autossa istumiset ja päiväretket uusissa maisemissa olisivat olleet liian rankkoja. Step puolestaan lomaili äitini kanssa Ruokolahdella, ja sai nauttia järvessä uimisesta ja laiturilla hengailusta.

Step 13,5v

Kesälomareissun jälkeen päästiin muuttohommiin, eli muutettiin Kangasalan puolelle ihanaan taloon metsän laitaan, ja vihdoin ja viimein meillä on kunnollinen piha! Lähiviikot onkin sitten puuhattu enimmäkseen kotihommia, purettu tavaraa ja laitettu pihaa. Fisulle pidin parin viikon lepotauon tokosta ennen kuin aloitimme liikkeiden kokoamisen seuraavaa koitosta eli toko-SM:iä varten. 

Toko-SM:iä ajatellen olemme käyneet Fisun kanssa parit kehätreenit Tamskilaisten kanssa porukalla ja treenailleet muutenkin pääasiassa ulkona nurmella. Periaatteessa Fisulla on liikkeet ihan ok mallilla ja mielentila on ollut aika hyvä, mutta suurena ja todella ikävänä ongelmana lähes kaikissa treeneissä on olleet pörriäiset. Ulkona nurmikentillä niitä riittää, ja erityisesti rauhallisissa liikkeissä (kaukot, paikallaolot) pörräävät ampparit, kimalaiset ja paarmat häiritsevät Fisua todella paljon. Kyse ei ole mistään pienestä ärsytyksestä tai pörriäisten napsimisesta, vaan Fisu ihan oikeasti PELKÄÄ kaikkia pörrääviä hyönteisiä, eikä todellakaan pysty tekemään töitä jos sen ympärillä pörrää hyönteisiä. On siis jokseenkin todennäköistä, että jos SM-kisakentällä lentelee pörriäisiä, niin Fisu ei pysty tekemään kumpaakaan paikallaoloa eikä kaukoja. Tuntuu tosi kurjalta ylipäätään laittaa Fisua sellaiseen tilanteeseen, josta tiedän, että se ei selviä ja sitä ahdistaa kamalasti. Tällä viikolla olen yrittänyt kaikin keinoin järjestää Fisulle tilanteita, joissa päästään treenaamaan ulkona ilman, että sen tarvitsee ahdistua pörriäisistä. Olemmekin käyneet nyt kolmena aamuna todella aikaisin treenaamassa ennen kun pörriäiset heräävät. 

Hukkakin on saanut treenailla tokojuttuja äitikalan treenien ohella. Toissapäivänä testasin huvikseni sen kanssa tokon avoluokan liikkeet läpi, ja yllättävän hyvältä näytti! Hukalle voisi kyllä alkaa katselemaan vaikka syksylle kisapaikkaa, sen tekeminen on mennyt taas kovasti eteenpäin ja tuntuu, että se voisi selvitä jo kunnialla avosta läpi.

Tokon lisäksi ollaan treenattu ja vähän kisattukin aksaa. Viikko sitten maanantaina Tamsk järjesti snooker-kisat, joihin ilmoitin sekä Hukan että Fisun, Hukan maxeihin ja Fisun pikkumaxeihin. Itse tykkään hurjasti noista games-lajeista, vaikka kokemusta onkin vielä tosi vähän. Molemmille radoille olin miettinyt etukäteen monta hyvää vaihtoehtoa, mutta livenä kentällä estevälit olivatkin niin pitkät, että suurin osa suunnitelmistani olisi ollut liian pitkiä tarjolla olevaan aikaan nähden, joten jouduin miettimään sunnitelmat uusiksi. Sain kuitenkin molemmille radoille mielestäni ihan hyvät suunnitelmat tehtyä, ja pienissä luokissa niillä pääsikin sitten jo pitkälle!

Ekalle radalle suunnitelmani alkuosuudelle Fisun kanssa oli 7-7-7 siten, että A:n ja pituuden väliin jäävä punainen hyppy jätetään käyttämättä. Suunnitelma vaihtui kuitenkin lennossa, koska Fisu pudotti heti ensimmäisen punaisen hypyn riman, ja jouduin siirtymään suoraan seuraavalle punaiselle hypylle, eli maalin vieressä olevalle hypylle. Sain kuitenkin improvisoitua niin, että onnistuimme tekemään suunnitelman 7-7-7, kun tarjolla oli se yksi ylimääräinen punainen hyppy, jonka pystyin suorittamaan keppien jälkeen. Aikaankin olisimme varmaan ehtineet, mutta loppuosuuden 7A putkesta en saanut Fisua jarrutettua, vaan hyppäsi punaisen hypyn ja näin ollen vikat 7p jäi saamatta. Tuloksella 44p Fisu kuitenkin voitti pikkumaxit. 

Hukan alkuosuuden suunnitelma ekalle radalle oli 7-4-7, ja se onnistuikin hienosti. Loppuosuudella kuitenkin mokattiin sama kohta kuin Fisun kanssa, en saanut Hukkaakaan kääntymään tiukasti 7A putkesta ja kun yritin kalastaa sitä niin, ettei menisi samalle hypylle kuin Fisu, Hukka kääntyikin takaisin 7A putkeen keppien sijaan. Eli pisteitä 41, ja sillä maxien 2. sija. 

Tokalle radalle tuntui olevan vaikeampi keksiä hyvää suunnitelmaa johon aika riittäisi, mutta Fisun kanssa päädyin yrittämään 4-7-7. Tämä menikin aikalailla nappiin, ja myös loppuosuus onnistui tosi hienosti, aika riitti helposti ja tuloksella 48p Fisu voitti myös tämän radan.

Hukan kanssa arvelin, että sillä ei riitä alkuosuudessa aika tekemään keppejä kuin kerran, ja epäilin, että loppuosuuden keppikohtakin on sille liian vaikea, joten päädyin tarkoituksella suunnittelemaan sille alkuosuudelta mahdollisimman ison pistesaldon niin, että aika ei tarvitsisi riittääkään loppuosan kepeille asti. Tehtiin siis alkuosuudelta 4-5-6-7. Hukka ylitti tällä radalla kaikki odotukset ja selviytyi varsin haastavista kuvioista aivan superhienosti! Tiukka käännös aalta, 7A-hypyn ohitus ulkokautta ja kaikki keppikulmat onnistui superhienosti! Eikä jäänyt paljosta kiinni, etteikö aika olisi riittänyt jopa niihin loppuosuuden keppeihin jotka Hukka yllättäen osasikin. Hukalle 46 pistettä ja maxien voitto!

Pk-lajeja ollaan touhuiltu vähän vähemmän aktiivisesti. Kertaalleen kävin Hukan kanssa tekemässä vinoestettä Niihaman kentällä, ja siinä hirvi menee aika kivalla tekniikalla ihan luonnostaan. Ei näytä yhtään siltä, että aikoisi tappaa itsensä esteellä, mutta ei myöskään epäröi tai hidastele vaan menee aika rennosti. Tottiksen lisäksi Hukka on tehnyt nyt kaksi jälkeä! Hukkahan ei ole treenannut jälkeä lainkaan ihan pikkupentuaikojen jälkeen, silloin tehtiin muutamia keppi-ilmaisutreenejä. Rovaniemen reissulla ihan huvikseni kokeilin tallata Hukalle ehkä noin 100m pitkän suoran jäljen, johon laitoin 4 keppiä ja annoin vanheta jonkun 20min. En sanonut Hukalle mitään, vein sen vaan jäljen alkupaikkaan ja katsoin mitä tapahtuu. Hukka lähti heti jäljestämään, ekaan keppiin ei reagoinut mutta loput kolme keppiä nosti, ja pysytteli ihan kohtalaisen hyvin jäljellä koko matkan. Toisen jäljen tein eilen, noin 200m pitkä ympyrän muotoinen jälki, jossa taas 4 keppiä ja vanheni 45min. Jälleen Hukalla oli ihan selkä ajatus siitä, mitä jäljellä kuuluu tehdä, se lähti heti työstämään jälkeä, tarkasteli kyllä jonkun verran eikä ole mikään super tarkka, mutta taas nosti 3/4 keppiä ja selvitti jäljen itsenäisesti loppuun! Hukan kanssa mulla ei ole tarkoituksena varsinaisesti edes tähdätä jäljellä kisaamaan, mutta EK:ssa haluaisin sen kanssa kyllä startata joten tehdään jälkeä sen verran, että selviäisi EK-kokeen jälkiosuudesta. Näyttää siltä, että se ei tule olemaan kovin suuri haaste :) 

Uutena juttuna Hukka on päässyt nyt starttaamaan oikeat vepetreenit ihan oikeassa veperyhmässä! Eilen käytiin ekoissa treeneissä. Hukka teki kaksi veneestä hyppyä ja kolme köyden hakua lyhyillä matkoilla. Veneestä hypyssä ekalla epäröi ihan hetken ennen kun hyppäsi, tokalla ponkaisi suoraan reippaasti veteen. Köyden haussa myös alkuun epäröi ihan hiukan, mutta heti tokalla toistolla lähti ihan tosi reippaasti uimaan ja vikalla laitettiin jo ihan pikkuisen vastusta köyteen ja venettä soudettiin Hukan perässä sen tuodessa köyttä rantaan. Eiköhän ainakin nämä kaksi liikettä tule olemaan aika helppoja Hukalle :)

Terveysmurheita on ollut alkukesän aikana kaikkien koirien kanssa. Fisun tokon istumiset huononivat ihan ilmiselvästi Turun karsintojen jälkeen, en meinannut saada sitä treeneissä millään istumaan normaalin napakasti etenkään kierrossa, jäi ihan ihmeelliseen kyykkyasentoon seisomaan. Tampereen karsinnoissa kierron asentona oli sunnuntaina istuminen, ja ekaa kertaa ikinä Fisu jätti sen tekemättä. Varasin sille sitten ajan fyssarille, ja syykin istumishaluttomuuteen löytyi, Fisulla oli koko lantio tosi pahasti jumissa :( Jumeja saatiin onneksi auki, ja nyt istumiset ovat taas palautuneet normaaleiksi. Juhannusta edeltävänä torstaina vuorostaan Stepille puhkesi vestibulaarisyndrooma. Pahinta oireilua kesti kolmisen päivää, ja sen jälkeen tasapaino lähti palautumaan vähitellen. Edelleenkään Step ei ole täysin normaali, enkä tiedä palautuuko se edes normaaliksi, mutta nyt sentään pysyy jo paremmin pystyssä ja pääsee lenkeillä ihan hyvin liikkumaan.

Hukallakin on varmaan jokin paikka jumissa, kun se on alkanut raapimaan itseään molemmista kyljistä ja lantion alueelta. Ensin ajattelin, että sillä on uimisesta jäänyt iho jotenkin likaiseksi tai saanut järvestä jonkun kutisevan taudin, ja pesin sen shampoolla ja tutkin ihon. Kutina ei kuitenkaan helpottanut ja iho itsessään näyttää aivan täysin normaalilta, joten en mitenkään jaksa uskoa, että nyt on kyse mistään ihosairaudesta tai allergiasta, kutinan sijaintikin on tosi outo sellaista ajatellen. Varasin siis Hukallekin ajan ensi viikolle fyssarille, jospa silläkin on selkä jumissa ja oireilee sitä noin.

Tokotreenejä, mökillä, ontumaa ja T-leiriä

Toissaviikolla Hukka pääsi treenaamaan paimennusta. Tehtiin uudestaan flänkkitreenejä ja häkissä pyörimistä, flänkit olivat nyt ehkä aavistuksen parempia kuin edellisellä kerralla. Häkissä pyöriminen sujui taas tosi hyvin, siellä Hukka pysyi rauhallisena ja meni rohkeasti ahtaaseen rakoon irrottamaan lampaat seinästä. Toisella kierroksella oltiin isolla luonnonlaitumella ison lauman kanssa. Tehtiin ensin ajoa laidun ympäri ja sen jälkeen ihan vaistovaraista kuljetusta. Ajo meni aika hyvin, saatiin jo tosi pitkiä pätkiä kivaa rauhallista ajoa ja Hukka lähti jo selvästi kauemmas mun luota kuin mitä Fisu aloitellessaan ajotreenejä. Laitumen kasvillisuus ja maasto tosin haittasi treeniä, ja korkeassa heinikossa Hukka ei koko aikaa nähnyt lampaita, ja aika ajoin oli vähän kysymysmerkkinä että mihin ne oikein menivät. Vaistonvarainen kuljetus isolla laumalla olisi ehkä kannattanut esitellä Hukalle jo aiemmin, koska nyt se oli aivan hämmentynyt ison porukan kanssa. Ei pystynyt hallitsemaan kuin ehkä puolet laumasta kerralla ja lauman levähtäessä se ei osannut kasata reunoja mukaan, vaan lauma hajosi. Otin tiukan linjan ja korjasin sitä joka kerta kun se hajotti porukan, laitoin sen flänkeillä hakemaan puuttuvat yksilöt mukaan ennen kun pääsi jatkamaan. Oli selvästi todella vaikeaa eikä se kauheasti parantanut useamman epäonnistumisen myötä. Tässäkin toki maasto vaikeutti, en tiedä näkikö se aina tilanteita ja hahmottiko se, että osa porukasta erkaantui. Näitä ison lauman treenejä pitää ilman muuta jatkaa.

Fisu on viime viikkoina treenannut ahkerasti tokoa. Viime viikolla käytiin pariin kertaa tokoilemassa lähikentillä ja hallilla. Tehtiin aika perusjuttuja, ei mitään ihmeempää, lähinnä muistuteltiin tekniikkajuttuja ja liikkeiden alkuja. La 18.7. oli renkaan koulutuspäivä Lahdessa, Christa koutsina. Tehtiin alkuun kisamainen setti hieman haastavassa kehässä: ohjattu puskaan päin niin, että merkki oli noin 3m päässä ruudusta ja kapulat aivan heinikon rajalla, sitten luoksetulo, kiertonouto maastovärisellä kartiolla ja lopuksi ruutu, jossa eteenmenon takana viistossa oli kierron lähetyspaikkamerkki ja hypyt, ja ruudun vieressä kiertomerkki. Fisu teki lisäksi setin loppuun kaukot. Ohjatun merkki oli huono, oli vakuuttunut että merkin takana on nami ja jarrutti aika ajoissa ja jäi vinoon. Kapulalle lähti aavistuksen liian loivassa kulmassa, eikä meinannut löytää, ajautui heinikkoon ja etsi sielä. Löysi kuitenkin lopulta ilman korjauksia tai lisäkäskyjä. Luoksetulo oli hieno, molemmat stopit napakat vaikka oltiin nurmella. Kiertonouto oli myös hieno, asentona tein istumisen. Ei mitään ongelmaa bongata maastoväristä kartiota. Ruudun eteenmeno oli pikkuisen vino, jäi ihan rinkulan reunaan joten korjasin. Ruutuun löysi hyvin ja siellä tähtäsi hienosti taakse. Loppuosa ok. Kaukoja ei sitten pystynyt tekemään, meni sivulta väärin maahan. Korjauksella toki teki, mutta todella ärsyttävää että vanha virhe tulee aina vaan esiin. Lopuksi vielä paikkikset, Fisu oli pitkän rivin lopussa. Koska maahanmenossa on ollut ongelmia, pelasin varman päälle ja annoin liioitellun ison käsiavun ja käskyn tosi kovalla ja tiukalla äänellä. Hienosti meni maahan ja siitä kehut.

Omalla treenivuorolla katsottiin Fisun sivulletuloja ja tunnaria. Sivulletuloissa on helposti joko vinossa selän takana tai sitten peruuttelee sivulle niska edellä. Käsikosketuksen kautta tulee hyvin mutta helposti liiottelee, joten kokeiltiin siirtää käsikosketuspaikkaan hiukan edemmäs ja laittaa jalkojen taakse kartion avuksi, ettei heitä pyllyä liian pitkälle. Tunnariin pohdittiin, että millaisia treenejä kannattaisi tehdä, kun Fisu ei välttämättä haista yhtä hyvin kuin ennen. Päädyttiin, että tehdään nyt aika perustreenejä, helppoja tunnareita ja oman etsintää piilosta, jotta saa opetella käyttämään sitä hajuaistikapasiteettiaan, joka sillä nyt on käytettävissä.

Renkaan treeneissä oheisohjelmana Hukka pääsi tekemään yhden ryhmäpaikkiksen. Koska muut juniorikoirat treenasivat avon istumista, sai Hukkakin istua. Ei olla treenattu istumista varmaan viime syksyn jälkeen, tai ehkä kerran hallikaudella. Hienosti Hukka kuitenkin istui, ei liikuttanut kertaakaan tassuja ja oli hyvin keskittynyt.

Renkaan treeneistä suunnattiin suoraan Mikkeliin mökille pariksi yöksi rentoutumaan. Mökillä oli juuri niin ihanaa kuin aina - koirat peuhasivat pihalla, kyttäsivät laiturilla, polskivat järvessä ja söivät mustikoita. Etenkin Stepistä on tullut melkoinen vesipeto, ja nuorena laiturilla kiikkunut arkajalka oli nyt aina ensimmäisenä ja viimeisenä järvessä. Hukka teki uinnin ohella pieniä harjoituksia vepeä ajatellen. Hukka harjoitteli veneen luokse uimista rannasta, soudin itse soutuneneen lähelle rantaa ja kutsuin Hukkaa veneestä käsin syömään namia. Aluksi ihmetteli aika paljon ja sain tulla ihan tosi lähelle että uskalsi lähteä uimaan kummallisen kapistuksen luo, mutta muutaman toiston myötä hoksasi ja uikin sitten tosi reippaasi veneen lähellä, eikä välittänyt yhtään airoista. Toisena harjoituksena tehtiin "vientiä" eli siis esineen tuontia mulle veteen. Uiskentelin itse uimapatjan kanssa lähellä rantaa ja heittelin Hukalle palloa rantaan, ja se joutui palauttamaan sen mulle veteen. Tämä kuvio on ollut Hukalle täysin mahdoton käsittää, se ei ole millään tapaa kyennyt lähtemään uimaan lelu suussa, vaan joko se lähtee uimaan ilman lelua tai sitten jää leikkimään lelulla rannalle. Nyt Hukka kuitenkin tuntui hoksaavan idean ja toi uiden lelua mulle toiveissa saada vaihdossa parempi lelu tilalle jonka kanssa uida rantaan.

Maanantaina iltapäivällä oli ohjelmassa lisää tokoa, kun kuvattiin Sporttirakin teemaviikkojen videoita. Sekä Fisu että Hukka saivat aika pitkät treenit ja tekivät aikalailla kaikkia mahdollisia tokojuttuja, mitä vaan osaavat. Fisu oli vaan tyytyväinen, kun kerrankin oli riittävän pitkät treenit ja sai tehdä tarpeeksi. Treenin jälkeen tosin huomasin, että Hukka ontuu jompaa kumpaa etujalkaa. Ontuma oli niin lievää, etten tiedä, kumpaa jalkaa se ontui, mutta selkeästi oli epäpuhdas.  Ortopedisessa tutkimuksessa en saanut mitään reaktiota mistään, ei onneksi siis varmaankaan OC joka olisi alkanut nyt oireilemaan. Treenissä ei tapahtunut mitään erityistä, en sitten tiedä onko mökillä sählännyt jotain laiturilla juoksennellessaan ja kivikkoisessa rinteessä kaahatessa. Sitten oltiinkin muutama päivä levossa, jotta uskaltaisin T-leirillä tehdä Hukan kanssa.

Torstaina aamulla kävin Fisun kanssa aksaamassa hallilla pikaisesti, kun omat aksatreenit jäi välistä. Fisu tuntui ihanalta, sen kanssa on kyllä niin makeaa mennä <3 Tehtiin jotain hallilla valmiina olevaa rataa omin sovelluksin. Tässä pitkästä aikaa treenivideota kalasta

Samalla reissulla käytiin haukuttamassa Hukkaa. Otin ensin yhden haukun itse, ja sitten neljä haukkua Sennille ja Emmalle. Ensin lyhehkö haukku, noin 5-7 haukkua, sitten vähän pidempi, toinen vähän pidempi ja loppuun taas lyhyt. Kaikilla ilmaisuilla maalimies oli kokonaan pressun alla niin, että Hukka ei näe kasvoja. Haukut meni tosi hyvin, nyt Hukan ilmaisut tuntuvat taas edistyvän. Haukkuu hyvää ja vahvaa haukkua sopivalla rytmillä eikä väliin tule juurikaan murinoita eikä pätki.

Perjantaina iltapäivällä suunnattiin Jämille molempien kalojen kanssa. Iltapäivän ohjelmassa oli tokotreenit Hukalle ja Fisulle. Hukka aloitti, tehtiin ensin Oilin treenissä liikkeestä istumista ja maahanmenoa. Istumiset on olleet hitaita, tai siis isoilla avuilla ne on suht hyviä muta heti kun apuja yrittää vähentää, huononee istuminen. Tekniikka Hukalla on periaatteessa hyvä, se pysähtyy etujaloilla ja vetää takapään etujalkoihin kiinni, mutta silti se ei aina tee liikettä nopeasti. Kokeiltiin ottaa mukaan jännitettä, otin Hukan sivulle ja astuin oikealla jalalla askeleen eteen, valmistelin Hukkaa ja nopealla askeleella otin sille liikkeen eteenpäin ja samaan aikaan istu. Tämä toimi ihan yllättävän hyvin, enkä olisi kyllä näin hoksannut alkaa kokeilemaan. Maahanmenoon kokeiltiin samaa, eli otin jännitettä mukaan hengähtämällä nopeasti ennen maahan-käskyä, jotta Hukka ehtisi valmistautua liikkeeseen. Lisäksi testailtiin eroa nami- ja lelupalkan välillä. Lelun kanssa teki huomattavasti paremmin, eli jatketaan sillä. Toisella kierroksella jatkettiin iänikuista vauhtiteemaa, eli kuinka saada hirvimies juoksemaan. Kokeiltiin nyt niin, että Hukka juoksi lelulle, jota vedettiin pitkässä narussa karkuun. Ekalla toistolla Hukka oli vähän hämmentynyt eikä mennyt kovin kovaa, mutta toisella oli jo vähän parempi. Ongelma näissä vaan on, että avustaja olisi kiva ja niitä on harvoin käytettävissä.

Fisun kanssa tehtiin Christan treeneissä kaukoja. Testailtiin ensin sivulla sitä, että Fisulla on maassa apunami, jolla muutenkin sitä olen palkannut. Namin kanssa tekee hyvin, kun tiputan namin maahan aloituspaikalla. Kokeiltiin sitten niin, että Christa laittoi namin maahan ja itse tein vaan hämäystiputuksen. Tämä toimi hyvin, vapautuksesta Fisu tajusi heti lähteä etsimään namia. Vaihdettiin sitten vielä siihen, että nami oli maassa valmiina (Fisun tietemättä), tein valeheiton ja palkkasin maassa olevalle namille. Muutama meni pieleen, mutta enimmäkseen Fisu tuntui ostavan ajatuksen, että maassa voi olla nami vaikka en heitä sitä siihen selkeästi. Loppuun tehtiin pari lyhyttä kisamaista settiä, joihin sisältyi kaukot. Niissä pystyi nyt ilahduttavan hyvin tekemään kaukojen maahanmenon ja ekan vaihdon oikein! Uskon, että tällä saadaan kyllä kisaongelma taltutettua.

Lauantaina aamulla oli Hukan hakutreenit. Oltiin jännittävässä maastossa, keskilinja kulki syvän kanjonin pohjalla ja molemmat puolet nousivat ylös rinteeseen. Maasto olisi ollut hauska, jos olisi voinut testailla suoria pistoja ylös rinteeseen. Hukan treeni ei kuitenkaan tällä kertaa sisältänyt valmiita löytöjä 50 metrissä vaan uuden yrityksen "Leea-näkäreitä" yhdistettynä nyt tuulireagointiin. Eli tehtiin niin, että maalimies näyttäytyi noin 30m syvyydessä, käänsin Hukan pois ja sillä välin maalimies kiertä tuulen yläpuolelta piiloon, joka oli ehkä 20m syvyydessä. Sitten lähdettiin yhdessä Hukan kanssa hihnassa, ja kun se sai hajun, päästin sen irti. Ensimmäinen maalimies sujuikin juuri tämän kaavan mukaan. Toisella en oikein osannut tulkita, oliko Hukka saanut hajua vai ei. Kun päästin sen, se sinkosi sinne missä oli nähnyt maalimiehen, ja siitä suunnasta tullessa löysi maalimiehen silmillä. Kolmannen kohdalla ei tuullut enää ollenkaan, eikä Hukka oikein saanut hajua tästäkään. Kun päästin sen, se törmäsi maalimiehen jälkeen ja löysi jäljestämällä. Viimeisellä ei myöskään saanut hajua, ja kun päästin, Hukka juoksi sinne missä oli nähnyt maalimiehen. Kutsuin pois ja mentiin lähemmäs hakemaan hajua, mutta nyt näki maalimiehen ja löysi taas silmillä. Huoh. Treeni ei mennyt ollenkaan niinkuin piti, ja nämä silmillä löytämiset on ihan vihoviimeisiä, kun se vaan vahvistaa entisestään silmillä etsimistä.

Iltapäivällä oli vuorossa Fisun jälki, ja lisäksi tehtiin molempien kanssa esineet. Esineruutu oli samassa rinteessä kuin aamun hakurata, mutta kanjonin toisessa päässä. Hauska treenata välillä vähän erilaista ruutua, lähetyslinja vietty hyvin jyrkästi vasemmalle alamäkeen ja lisäksi ruudussa kulki hieman viistosti sen läpi pieni hiekkatie. Fisu teki ensin, kolme esinettä takareunalla joista kaksi oli tien ylityksen toisella puolella, ja vasemmalla reunassa yksi etuesine. Fisu oli aika loistava, sai kaukaa hajut eikä tien ylitys haitannut mitään. Yhdellä pistolla kävi ruudun ulkopuolella sen oikealla puolella, siellä tosin oli kävellyt porukkaa eli hajut levisivät sinne, sitten nosti kolme esinettä kolmella pistolla, ja vikaan vasemman kulman takaesinettä joutui hiukan työstämään ja ajautui hieman rinteen viettämänä vasemmalta ulos ruudusta. Hukka teki osittain samat esineiden paikat, mutta sille lisäksi laitettiin oikealle etuesine samalle linjalle takaesineen kanssa. Otettiin ensin oikean takakulman esineen näyttö ja lähetin sinne, matkalla onnistui saamaan hajun etuesineestä ja toi sen. Uudella lähetyksellä haki takaesineen. Sitten vasemman takakulman esinen näyttö, ja taas matkalla oli etuesine. Nyt juoksi etuesineestä ohi taakse ja etsi siellä hetken, mutta ei löytänyt. Kutsuin pois ja lähetin uudestaan, nyt löysi etuesineen joten lopetettiin siihen.

Fisun jälkikään ei mennyt kovin hyvin. Jälki oli noin kilometrin pitkä, 5 keppiä, metsäteiden ja polkujen kohdalla kulmia. Lähetin noin 3m päästä jäljeltä ja meni jäljestä reilusti yli ja pyöri aika pitkään ennen kun lähti jäljestämään. Jäljen alku oli varsin haparoivaa, pyöri ja tarkasteli paljon ja kulmista meni yli ja joutui tekemään tarkastuskierroksia. Loppua kohden ehkä hiukan rauhottui ja paransi, mutta silti yksi välikeppi jäi jonnekin.

Lauantaina illalla tehtiin Fisun kanssa vielä lyhyt kehätreeni tokoa ainoana tavoitteena päästä tekemään kaukojen alku nyt valmiina olevan namin kanssa. Tehtiin pohjalle ohjattu, tunnari ja ruutu ja siihen perään kaukot. Ohjattu ja ruutu eivät menneet kovin hyvin, ohjatussa lähti taas liian loivassa kulmassa ja tuli lenkki ennen kapulaa, ja ruudussa valahti maahan ennen käskyä ja korjasin ylös. Mutta kaukot onnistui! Meni sivulta etujalkatekniikalla maahan, tosin etujalat jäivät huonosti mutta palkkasin silti, koska nyt sillä oli asiasta oikea ajatus ja se oli tän treenin tavoite.

Sunnuntaina uudestaan Hukan kanssa hakumetsään. Jatkettiin Leea-näkäreillä sillä erolla, että nyt näyttäytyvä maalimies oli eri ihminen kuin piilossa oleva, ja näyttäytyjä tuli kokonaan pois metsästä Hukan nähden. Lisäksi maasto oli nyt suotuisampi tätä treeniä ajatellen, alueella oli useampi hieno maakuoppa joihin pääsi kunnolla piiloon. Nyt tuulikin oli otollinen, kevyt tuuli alueen etukulmista takakulmiin päin. Jos edellinen treeni meni vähintäänkin pieleen, niin tämä ei olisi paljoa parempaan saumaan tulla. Neljä pistoa, ja jokaisella Hukka lähti juoksemaan sinne, missä oli nähnyt näköavun, ja sai matkalla hajun ja löysi. Aivan huippuhieno fiilis, jospa se nyt vihdoin ymmärtäisi nenäkäytön idean!

Iltapäivällä taas sama setti eli esineet ja Fisun jälki. Esineissä Fisu oli taas ihan loistava, neljä pistoa ja neljä esinettä. Juoksi kovaa, mutta hyvin sillä oli nenä auki, sai hajun esineistä jo kaukaa. Hukalle tehtiin nyt niin, että sille näytettiin ensin kaksi takaesinettä ja sitten lähetin etsimään niitä vuorotellen, viimeisimmäksi näytetyn ekana. Lähetyksellä lähti suoraan ja löysi matkalta taas etuesineen. Seuraavalla lähetykellä lähti vähän viistosti, ja löysi ekana näytetyn etuesineen. Sen sijaan että olisin jäänyt pistottamaan tähän, päätettiin siirtyä maastossa eteenpäin ja näyttää sille vielä yksi takaesine. Lähetyksellä lähti taas suoraan, etuesineeseen ei reagoinut vaan haki näytetyn takaesineen. Lopetettiin siihen, kun teki hienoja suoria pistoja ja joka pistolla nosti esineen.

Fisun jälki sujui nyt myös hienosti. Jälki oli 620m pitkä, 7 kulmaa, kaksi noin 1h ikäistä harhaa, vanheni 2,5h. Lähetin noin 5m päästä jäljeltä, reagoi tosi hienosti jälkeen ja tarkasti pari metriä takajälkeä, ja valitsi oikean suunnan. Vähän matkaa tarkasteli ja pyöri aika paljon, mutta onneksi osui sitten kuitenkin ekalle kepille, joka oli ihan pian janan jälkeen. Ekan pätkän jäljestä tarkasteli taas aika paljon ja pyöri kulmissa. Tokan kepin jälkeen tarkensi selvästi ja jäljesti tosi hienosti. Harhoihin ei reagoinut oikeastaan ollenkaan. Jäljen lopussa alkoi jo vähän väsyä ja oli taas haparoivampi, mutta selvitti jäljen loppuun ja nosti kaikki 5 keppiä.

Hukka sai leirillä treenien ohessa tehdä kolme haukkutreeniä. Tehtiin ihan vaan helppoja lyhyitä haukkuja ilman etsintää, mutta kaikki maalimiehet oli vieraita. Ihan hyvin se haukkui, ei juurikaan tullut murinoita ja aloitti kaikki haukut hyvin. Kertaalleen kokeilin jo pientä häiriötä, eli Hukan lähtiessä haukkumaan jatkoin kävelyä sen perään ja pysähdyin vasta kun aloitti ilmaisun. Vilkuili hiukan mun suuntaan, mutta ei ollenkaan niin pahaa reaktiota kun aiemmin keväällä kun edellisen kerran yritettiin.

Juhannusta, aksaa ja uiskentelua

Viime viikolla Hukalla alkoi agilityn viikkotreenit. Ollaan mukavassa pikkuryhmässä, jossa on meidän lisäksi vain kaksi muuta koiraa, joten aikaa on ruhtinaallisesti ja pystytään helposti tekemään monta lyhyttä kierrosta. Ekalla treenikerralla tehtiin uusina juttuina takaaleikkausta mutkaputkeen ja hyppyä viistossa kulmassa. Putkella Hukka taisi pari kertaa kieltää, ja meni aika hitaasti, mutta ehkäpä sillä jotain oppimistakin tapahtui. Viistossa oleva hyppy oli vaikea, meni monta kertaa ohi ja koitti tarjota myös takaakiertoa, jota ei olla vielä tehty. Koska aikaa jäi hyvin, tehtiin myös puomitreeni namimaatin kanssa. Videota puomista ei tullut, mutta meni aika hyvin! Osui enimmäkseen, välillä etujaloilla mutta välillä tuli myös tosi hyviä takajalkaosumia.

Torstaina oli Hukan hakutreenit. Oltiin taas Koivumäessä, mutta eri kohdassa kuin aiemmilla kerroilla. Koska viimeksi Hukan nenänkäytössä oli toivomisen varaa, tehtiin nyt kahdelle ekalle maalimiehelle hajunhaut nenän avaamiseksi. Eka hajunhaku meni tosi hyvin, sai jo kaukaa hajun, mutta mentiin varmuuden vuoksi aika lähelle jotta saisi kunnolla tarkennettua. Hajun saatuaan vein Hukan takaisin keskilinjalle ja sieltä lähetys, meni hyvin. Tokalla maalimiehellä tehtiin sama, siinä tosin tuuli puhalsi hajua poispäin keskilinjalta ja Hukka taisi saada hajun tallausjäljestä eikä suoraan maalimiehestä. Kolmannella yritin valmiina olevaa maalimiestä ilman apuja, mutta ekaa kertaa ikinä Hukka ei löytänyt. Sai kyllä hajun ja pyöri pitkään etsiessään maalimiestä, mutta sillä ei vaan taidot riitä hajun paikantamiseen. Otin sitten Hukan kiinni ja käytiin yhdessä hakemassa haju - tosi lähelle jouduttiin menemään ennen kun hoksasi maalimiehen. Loput kolme pistoa sujui hyvin ilman apuja, tosin ainakin vikalla juoksi taas maalimiehestä läheltä ohi nenä kiinni ja löysi vasta paluumatkalla.

Juhannus vietettiin mukavasti mökillä Jennin ja Villen sekä Rho-bortsun kanssa. Pojat touhusivat pääasiassa laiturilla ja Hukka molskateli veteen vähän väliä. Muutamaan otteeseen poikakoirien piti vähän mittailla, kumpi heistä onkaan isompi poika, mutta enimmäkseen sujui aika kivasti. Sunnuntaina illalla käytiin vielä kotiinpaluun jälkeen Kaukajärvellä uimassa, kun mökillä ei aamulla viitsitty. Otin Hukalle rannalle damin ja narupallon mukaan, ja harjoiteltiin vedessä damin tuomista ja mun luokse uimista.

Maanantaina jatkettiin lomailua aksan merkeissä. Kävin aamupäivällä hallilla treenaamassa Hukan kanssa juoksaria ja hypyillä wrappeja sekä serpentiiniä. Juoksarit sujuivat vähän vaihtelevissa merkeissä. Aika paljon tuli taas joko vähän vajaita takajalkaosumia tai sitten etujalkaosumia, kun tehtiin namimaatilla. Lelun kanssa sujui huomattavasti paremmin ja teki useampia tosi hyviä takajalkaosumia. Käännöksiä tehtiin myös, kokeilin jättää pituuden kulmakeppiä pois. Käännökset menee kyllä maailman hitainta ravia ja oikoo heti, jos kulmakeppiä ei ole. Tätä tarvisi varmaan ihan vaan naksutella kädestä tulevan palkan kanssa, että tajuaisi.

Serpentiinissä tein ensin ihan pari toistoa hyppysuoralla, ja sitten lähdin muuttamaan hyppyjen kulmaa. Meni tosi hyvin, haki hienosti joka kerta hypyille vaikka oltiin jo aika jyrkässä kulmassa. Myöskään Hukan hyppääminen ei näissä suorissa hypyissä vauhdin kanssa näytä mitenkään kovin pahalta, joten uskalsin nostaa parilla toistolla rimat 50 senttiin. Ei tiputtanut yhtäkään. Wrapeissa tehtiin ekstensio-kokoamis -treeniä, eli kolme hyppyä, joista keskimmäisen meni suoraan ja reunimmaisilla wrapit. Kokeilin ottaa varovaista liikehäiriötä mukaan, mutta se oli kyllä kovin vaikeaa, tosi herkästi tulee pois. Wrapeissa tuli vähän vahingossa myös putkiansan ohitusta, kun toisen käännöshypyn takana oli putki. Kerran Hukka hairahtui putkeen, mutta yhdestä yrityksestä tajusi ettei sitä nyt haettu, ja jätti putken rauhaan.

Fisukin treenasi aata Hukan huilitauolla. Otettiin aalla sivuirtoamista, ja hitsi kun olikin vaikeaa! Tuli monta kertaa aasta ohi, ja sitten kun meni, niin ainakin yksi itsemurhaloikka tuli taas pitkästä aikaa. Tehtiin myös pientä erottelua, kun aan jälkeen putki oli hieman piilossa puomin takana ja lähempänä olisi ollut hyppy tarjolla, mutta tästä kala selviytyi hyvin.

Maanantaina illalla jatkettiin aktiivilomaa, kun kävin kouluttamassa Tavesin tottiskentällä. Koulutuksen jälkeen otin hyvin lyhyet hyppyjumpat Fisulle ja Hukalle. Fisun kanssa tein pari kentälle tuloa, ja sekä hypyn että esteen suorituspaikalla kontaktia ja kuuntelua. Hypyllä oli tosi hyvä, esteellä vähän nihkeämpi, mutta ei sentään yrittänyt karata eikä tarvinnut pyytää erikseen ottamaan kontaktia. Hyppyä tehtiin muutama toisto, 80-90-95-100cm ja yksi paluuhyppy metrisellä pallo suussa. Fisu hyppäsi aika kivasti, vaikka metriä ei olekaan tainnut vielä tänä vuonna mennä. Hukka kävi myös hyppäämässä muutaman kerran, noin 50-60-70-55cm esteellä. 70cm oli jo vissiin turhan vaikea, siinä kertaalleen vähän osui esteeseen, onneksi oli kevyt pressueste. Uusinnalla ponnisti huolellisemmin ja pääsi yli.

Tottisten jälkeen jatkettiin vielä venerantaan, jossa kävin katsomassa vepetreenejä sillä silmällä, josko Hukan kanssa aloitettaisiin tosissamme vepen treenaaminen. Hukkakin pääsi jo heti mukaan, se sai tehdä pari kertaa veneeseen menoa ja veneestä hypyn. Ekalla kerralla epäröi hieman, uusinnalla hyppäsi jo ihan reippaasti.

Tiistaina Hukalla oli lepopäivä, ja kalaäidillä aksapäivä. Illan valkkutreenissä tehtiin ihan mukavaa rataa, jossa oli paljon takaakiertoja ja jokunen luukutuspätkäkin. Takaakiertorimat aina vaan vaivaa meidän tekemistä, nytkin Fisu tiputti useamman kerran takaakierrossa. Muuten teki aivan superhyvin ja lopuksi tehtiin nolla 24 estettä pitkältä radalta.

Tänään oli Hukan aksavuoro ja Fisulla puolestaan lepopäivä. Hukan aksassa pääsin asentamaan kaksi aivan uutta juttua Hukkaan, nimittäin takaakierron sekä putkesta käännökset. Takaakiertoa ei olla tehty vielä ollenkaan, joten aloitin sen palkkaamalla muutaman kerran ihan vaan mua kohti hyppäämistä. Rima oli vain 30cm, jotta ei olisi ainakaan fyysisesti liian haastava. Sitten annoin pariin kertaan tarjota takaakiertoa ja kun ne sujui kohtalaisen hyvin, otettiin vauhti ja käsky mukaan. Tehtiin nyt ensin loivaa takaakiertoa jossa Hukka hyppää ristiin. Täytyy myöhemmin ottaa sitten tiukkoja kiertoja yhdistettynä wrappeihin. Putkelta käännökset Hukka tajusi myös hienosti. Ekalla syöksyi varmaan 3m suoraan ennen kun hoksasi mut ja lelun, tokalla valui ehkä metrin ja sen jälkeen alkoi kääntymään hienosti. Suunnitelmana mulla on putkilta käännöksiin opettaa suuntakäskyt oikea ja vasen samaan tapaan kuin puomilla, ja lisäksi putkijarruna käytän vaan Hukan nimeä kohdissa, joissa en halua tiukkaa käännöstä mutta haluan koiran huomion itseeni.

Koska uusien juttujen opettelulta jäi vielä hyvin aikaa, tehtiin lisää wrappeja, hypyt nyt hieman eri kulmassa kuin maanantaina. Koitin ottaa lisää omaa liikehäiriötä mukaan ja tein multiwrapit molemmilla käännöshypyillä ennen kun sai jatkaa suoraan. Ei kieltänyt kertaakaan, vaikka toki hidastuu kyllä aika selvästi jos mun oma liike hidastuu. Lopuksi tehtiin vielä keinua, ensin ihan matalalla, ja lopuksi pari toistoa keskikorkealla. 2on2off asento voisi olla vähän paremminkin hallussa, tätä täytyy ehkä vahvistaa vähän muissa yhteyksissä.

Aksan jälkeen jäähkälenkillä käveltiin vielä läheiselle järvelle uimaan. Uinnin ohella koitettiin vähän Hukan kanssa leikkiä lelun tuontia veteen vepen vientiä ajatellen, mutta tämä ranta oli nähtävästi liian vaikea vielä siihen. Ranta oli kallioinen, ja siitä piti noin ranteen korkuisesta vedestä hypätä uimaan. Vaikka olin itse ihan lähellä, vain parin metrin päässä, ei Hukka uskaltanut lelu suussa hypätä uimaan. Ilman lelua se hyppää varsin pontevasti, mutta uimaan lähteminen lelun kanssa on vaikeaa. Täytynee treenata tätä matalammalla rannalla, jossa Hukka pääsee kahlaamaan uintisyvyyteen asti.