Reilu viikko sitten keskiviikkona oli jännittävä päivä, kun vallitsevaa koronatilannetta uhmaten käväistiin Emman kanssa päiväreissulla Ruotsissa. Vallentunasta lähti mukaan reissun syy, eli pentu! Pikkutyyppi on nimeltään Manki, virallisesti Work-A-Lot Monkey, upean tokokoiran ja hallitsevan maailmanmestarin Vallhunden Peakin ja kivenkovaa paimensukua edustavan Pen-Y-Borough Jackin mustavalkoinen tyttöpentu. Manki on paperilla mun koira, mutta asuu Emmalla. Muutaman ensimmäisen tapaamisen perusteella pikkuapina vaikuttaa reippaalta, vilkkaalta ja vauhdikkaalta pennulta, josta toivottavasti kasvaa hieno ja terve harrastuskoira moneen käyttöön.
Mankin vanhemmat Jack ja Peak
Koska Ruotsinmatkailun vuoksi jouduin jäämään karanteeniin, ajoitimme sopivasti Antin kanssa syyslomareissun samaan saumaan, viime viikon perjantaina lähdimme Kuusamoon mökille. Viikko kului mukavasti Rukan lähialueilla retkeillessä. Mukana pohjoisen reissulla olivat Fisu ja Hukka, Step jäi äidille hoitoon kun tunturien valloitukset olisivat olleet jo liikaa sen kropalle. Fisu ja Hukka nauttivat täysin siemauksin luonnossa liikkumisesta ja omasta mökkipihasta, jossa touhuta. Pieni vaelluskipinä taisi iskeä koko porukkaan, retkeily tällä kokoonpanolla toimi tosi kivasti kaikin puolin. Maisemissakaan ei ollut valittamista, ja kätevästi saman viikon aikana nähtiin sekä ruska että talvi, tosin vähän väärässä järjestyksessä.
Loman alussa Rukalla oli täysi talvi
Näkymät Rukatunturin huipun tuntumasta
Pieni karhunkierros kierrettiin vielä lumisissa maisemissa
Kiutakönkään punaiset kalliot
Riisitunturilla
Riisitunturin maisemat olivat lähempänä syksyä kuin talvea
Konttaisen laella
Paluumatkalla pysähdyttiin vielä Syötteen kansallispuistoon
Karanteeni loppui lauantaina, joten sunnuntaina suunnattiin heti hallille treenaamaan. Fisu treenasi tamskin aksavalkun ison kentän treeneissä, rakennettiin Jari Suomalaisen vauhdikas agirata. Fisu tuntui tosi kivalta, testailin radalta kaikki eri ohjausvaihtoehdot ja oikeastaan kaikki toimi hyvin. Kertaalleen teki aalla yhden itsemurhaloikan, mutta sen jälkeen oli asiallisesti. Lopuksi tehtiin vielä koko rata läpi nollalla. Hukan kanssa jäätiin treenien jälkeen omatoimitreenaamaan, teemana ekaa kertaa Aa. Laskettiin galicanin Aa matalimmalle tasolle ja tehtiin siinä maton kanssa samanalaista treeniä, kuin mitä ollaan tehty puomilla alkuun. Odotin jossain määrin katastrofia, koska käytännössä kaikki uudet jutut on olleen Hukan kanssa aluksi tosi vaikeita ennen kuin se hoksaa, mistä on kyse. Hukka kuitenkin tajusi ihan heti, että tämä on sama juttu kuin puomilla ja teki oikein hyviä osumia. Siitä huolimatta täytyy muistaa edetä varovasti, ettei saa päähänsä mitään loikkimisajatuksia tai harjan yli liitelyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti