Viime viikon perjantaina tokotreenien jälkeen lenkillä huomasin, että Fisu ontuu lievästi jompaa kumpaa etujalkaa, ontuma oli sen verran lievä etten ollut varma kumpaa. Kävin sisällä sitten molemmat etujalat läpi ja ainoa aristus löytyi oikean etujalan 2. varpaan taivutuksista. Mitään muuta epänormaalia jalassa ei tuntunut, eikä varpaassakaan tunnu turvotusta tai krepitaatiota, eli oletettavasti jokin venähdys tms. Siitä eteenpäin Fisu onkin ollut sitten mahdollisuuksien mukaan levossa. Ontumaa en ole enää huomannut, mutta sisällä sohvalta alas hypätessä ottaa ensin vastaan vasemmalla etujalalla ja ehkä käännöksissä ulkona siirtää nopeammin painon pois oikealta. En tosin aiemmin ole kiinnittänyt huomiota siihen, kumpi "tassuinen" Fisu on, voi olla että suosii muutenkin enemmän vasenta. Olen tunnustellut varpaat läpi päivittäin, ja tilannetta on sen perusteella vaikea arvoida. Aluksi aristus oli selkeää, sen jälkeen ei oikeastaan enää aristanut ollenkaan. Tiistaina kun arvoin, uskallanko viedä Fisun aksatreeneihin, taivuttelin varpaita ehkä vähän voimakkaammin ja siinä jälleen aristi, ja nyt kun olen taivutellut, niin tuntuu aristavan kaikkia varpaita ja nykii tassua pois :/ En usko, että venähdys on levinnyt muihin varpaisiin, vaan enemmänkin muistaa sen että taivuttelu sattui, ja varoo jo valmiiksi. Peruin kuitenkin huomiset agilitykisat ja otetaan nyt vielä ainakin viikonloppu varovasti.
Koska Fisu on saikulla, Hukka pääsi/joutui tuuraamaan sitä viime lauantaina Tamskin järkkäämään Vendula Hausnerovan agilitykoulutukseen. Mietin, että noinkohan hirvimiehen kanssa hyödytään mitään tälläisestä koulutuksesta kun osataan vielä niin vähän, mutta Hukka yllätti ja oli ihan tosi pätevä! Tehtiin 30 esteen rata läpi kolmessa kierroksessa pieninä pätkinä, päästiin kokeilemaan eri ohjausvaihtoehtoja ja oikeastaan kaikki toimi! Meille kokonaan uutena juttuna testattiin vippausta parissakin eri kohdassa, ja se toimi yllättävän hyvin. Käskytyksestä en ole vielä ihan varma, että miten se kannattaisi toteuttaa, nyt käskytin vaan "siksik" eli wrappikäskyä. Toinen kokonaan uusi juttu oli putki-kepit erottelu, jota Hukka ei ole tehnyt ikinä. Lähemmälle vaihtoehdolle eli kepeille haki hyvin, putki keppien takana oli vaikeampi. Ohjauksesta ja Hukalle opetetuista pohjista sain kehuja, ja hyvää muistutusta siitä, että jos olen nähnyt vaivaa suullisten käskyjen opettamiseen, niin voisin niitä käyttää eli aloittaa käskyttämään selvästi aikaisemmin esim. kepit, takaakierrot ja putket. Ja treenitilanteessa ohjata kauempaa ja antaa enemmän koiralle vastuuta, hyvin liikkuvana ohjaajana tuppaan ehkä ottamaan vastuuta liikaa ja autan koiraa silloinkin kun voisin antaa sen itsenäisesti tehdä tehtävät ja kuunnella erotteluita. Oikein kiva ja hyödyllinen koulutus, ja todennäköisesti jopa parempi Hukan kanssa kuin mitä olisin paljon osaavamman Fisun kanssa saanut siitä irti.
Maanantaille olin sopinut tokon kehätreenit Fisulle, ja osallistuttiin niihin sillä tasolla, mitä uskalsin saikkulaisen kanssa, eli ei tehty vauhtiliikkeitä vaan keskityttiin kuunteluun ja mielentilaan. Fisu tuntui aika kuumalta, eikä mikään ihmekään, kun ei ole päässyt purkamaan höyryjä. Zetan seuruu oli kamalaa, pompotti ja laahasi takapäätä ja yritti ennakoida asentoja. Ei sitten pahemmin edes tehty asentoja vaan pelkkää seuraamista. Myös ihan seuraamisliikkeenä seuraaminen oli kamalaa, levotonta ja ylivireistä, erityisesti hidas käynti ja sivuaskeleet, joissa ei malttanut istua. Toki treeneissä oli hyvääkin, eli ruudun loppuosassa sain vihdoin Fisun kiinni tyypillisestä kisavirheestä, eli maahanmenon jälkeen yrittää vilkuilla, nyt pääsin siitä sanomaan ja otti hyvin onkeensa. Kaukot oli aika hyvät, tunnari myös hyvä. Ja liikkeiden alut (kierto, ohjattu) oli aika hyviä, piti hyvin kontaktia eikä ollut yhtään sen näköinen, että olisi mihinkään karkaamassa. Paikkikset tehtiin myös, siinäkin Fisu oli hyvä.
Maanantaina tokotreenien jälkeen jäin Hukan kanssa tekemään aata, tehtiin uudestaan vielä samalla madalletulla, matalimmalla tasolla. Jatkettiin siitä mihin ekassa treenissä jäätiin, eli ketjutin taaksepäin aata niin, että lopulta tehtiin jo kokonainen este ilman vauhtia. Treeni sujui kaiken kaikkiaan tosi hyvin, Hukka osui joka toistolla ja sen suoritukset oli järkeviä ja hallittuja. Pääasiassa se näyttää yrittävän etujalkaosumia, mutta jotenkin uskoisin, että kun este nousee täyskorkeaksi, etujalkaosumat jäävät pois.
Torstaina käytiin aamusta Fisun kanssa hallilla tokoilemassa. Koitin pelata varman päälle varpaan suhteen ja laitoin siihen tassusiteen tueksi ettei varpaat vääntyisi jos Fisu tekee vauhdikkaampia käännöksiä. Mitään vauhtijuttuja ei tehty vieläkään, vaan edelleen teemana kaukot, tunnari, seuruu, zeta ja eteenmenon korjaukset. Zetan seuruu oli nyt paljon parempaa ja perusseuruukin ehkä vähän rauhallisempaa. Tunnari oli taas hyvä, ei mitään epävarmuutta haistelussa. Kaukoissa kääntyy vinoon aina vaan, mutta muuten tekee hyvin. Eteenmenon korjaukset oli hyvin muistissa.
Torstaina iltapäivällä käytiin Hukan kanssa Sabinan luona paimentamassa. Manki oli myös mukana katsomassa lampaita, mutta ei vielä toistaiseksi niistä mitään ymmärtänyt. Hukan kanssa ollaan jatkettu ikuisuusteemaa flänkkien avaamisesta oikeastaan kaksiosaisella treenillä. Lähetän Hukan viereltä hakukaarelle, mutta en anna sen tehdä nostoa vaan laitan maahan ja siitä laitan takaisin flänkille jompaan kumpaan suuntaan eli pois tasapainosta, ja autan siinä ristiinkävelyllä. Ajatuksena tässä se, että jos ei saa tuoda lampaita, niin saattaisi tajuta laajentaa kaarta kun ei imeydy sisään tuontia ajatellessaan. Kuviona tämä periaatteessa toimii, mutta flänkit ovat kyllä edelleen ihan yhtä ahtaita kuin ennnekin, ellen ristiinkävelyssä omalla sijoittumisellani "pakota" sitä kauemmas. Ollaan otettu apuvälineeksi piiska, sillä tuntuu ehkä vähän paremmin ottavan etäisyyttä. Nyt treenissä tuli uusi, pienoinen valonpilkahdus flänkkien suhteen, kun aitauksessa oli keskellä häkki, jota Hukka joutui flänkille juostessaan väistämään ja sen myötä sen oli pakko tehdä vähän laajempi kaari, ja saatiin onnistuneita ja hyviä flänkkejä. Voi kumpa Hukka itsekin tajuaisi, että asiat olisi paljon helpompi hoitaa kun vaan pysyttelisi kauempana lampaista.
Torstaina illalla jatkettiin Hukan aksaryhmän treeneissä perusohjausten harjoittelua. Ohjelmassa uutena juttuna takaakierto-persjättö, jota ei olla koskaan tehty radalla. Aluksi olikin vaikeaa, tuli useamman kerran ohi hypystä. Muutaman kerran kun sain oikein rautalangasta vääntämällä yliohjattua Hukan tulemaan hypyn kautta, taisi tajuta ja sujui paremmin. Lisäksi testattiin samaa kohtaa toiselta puolelta in-in ohjauksella radan osana, ja se sujui myös hyvin. Toisella kierroksella kokeiltiin päällejuoksua, sitä ollaan tehty joskus kesällä ehkä kerran mutta ei siis missään nimessä voi sanoa, että Hukka sitä osaisi. Alkuun tämäkin oli vaikeaa, tuli pari kertaa ohi hypystä, mutta muutamalla palkkauksella tajusi ja tuli ihan hyvin ohjaukseen.
Tänään aamulla käytiin taas hallilla Hukan ja Fisun kanssa. Hukka treenasi ensin aata, kokeiltiin nyt seuraavaa tasoa madalletusta aasta, eli hiukan edellistä kertaa korkeammalla. Nyt Hukalla oli jo selvästi enemmän vauhtia, kun tehtävä alkoi olla sille tuttu, ja valitettavasti nähtiin myös ensimmäiset liitoyritykset. Ensimmäinen harjan yli lento taisi olla puhtaasti vahinko, mutta sen jälkeen pari muuta ehkä jo tarkoituksellisia. Vaikka muuten olen Hukkaa kouluttanut hyvin puhtaasti positiivisella vahvistamisella, ja jättänyt huonot huomioimatta, niin tästä aion olla tiukkana ja kieltää lentämisestä, niitä en kertakaikkiaan halua sen tekevän. Onneksi tuntui ottavan ihan hyvin palautteen vastaan ja seuraavat toistot oli hallitumpia. Edelleen Hukka näkyy yrittävän etujalkaosumia, mutta niihin en toistaiseksi puutu, osukoot sillä tyylillä jonka itselleen parhaaksi katsoo, kunhan se ei sisällä lentämistä harjan yli.
Lisäksi jatkettiin Hukan kanssa eilistä takaakierto-persjättöteema ja kokeiltiin samanlaista kohtaa myös toisin päin. Nyt Hukka teki jo tosi hienosti, ei tainnut tulla kuin pari kertaa esteestä ohi ja kesti jo paljon voimakkaampaa liikettä kuin eilen.
Fisu pääsi taas treenaamaan tylsää nyhväystokoa. Tehtiin kierron alkua, tunnaria, merkin paikkaa alustalla, kaukoja ja seuraamista. Kierron alkuun tuli kivalla asenteella, taisi jo itsekin tietää ettei pääse juoksemaan kun ei oikein ollut sen näköinen että edes odottaisi pääsyä. Tunnarissa laitoin omaa vähän piiloon hyppyesteen jalaksen taakse ja tämä olikin hyvä, joutui etsimään pitkään mutta malttoi mielensä eikä hätäillyt, ja oma löytyi. Merkin paikka alustan kanssa on tosi hyvä, menee tosi hienosti alustalle, mutta ilman alustaa alkaa ennakoimaan ja jää lähelle merkkiä. Kai se pitäisi jo uskoa, että Fisulla ei nämä alustahommat toimi, ei ole koskaan toiminut eikä toimi edelleenkään. Kaukoissa kääntyi nyt jopa aiempaa pahemmin vinoon, joten tehtiin muutama sellainen, että jätin Fisun nähden namin sen vasemmalle puolella että joutuisi sitä väistämään. Seuraamisessa tuntui nyt kivalta muuten, mutta peruutuksessa liioittelee ja menee ihan liian taakse. Kokeilin auttaa käsitargetin avulla, mutta en tiedä onko tämä lähinnä ojasta allikkoon, kun tuntuu kiihtyvän kaikesta auttamisesta tai puuttumisesta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti