Edellisen postauksen jälkeen tuli reilun viikon treenitauko oikeastaan sekä Hukalle että Fisulle, kun Hukan pidin varuiksi levossa aiemman ontuman vuoksi ja mulla oli koulutusvuoro Fisun aksaryhmällä, joten Fisu ei päässyt treenaamaan. Lisäksi joku ripulitauti on kiertänyt nyt mun koirilla, ensin Fisulla, sitten Hukalla ja vikana Stepillä tällä viikolla. Luulin, että ripuli johtui ruuan vaihdosta, mutta Stepin ruoka on pysynyt koko ajan samana ja silti sekin oireili.
Koska Hukan ontuma ei ole palannut, ollaan treenailtu melko ahkerasti aksaa, paimennusta ja hakua. Aksassa ollaan jatkettu nyt toden teolla juoksareita, sekä ohjattujen treenien ohella foundation-treenejä. Juoksarissa palattiin vielä hetkeksi tekemään pelkkää alastuloa, mutta kun se näytti jo melko hyvältä tauon jäljiltä ja koska Hukalle jostain ihmeen syystä kehittyi joku kammo puomin päällä kääntymistä kohtaan, ollaan nyt kahdessa treenissä tehty kokonaista, täyskorkeaa puomia. Puomit ovat lähteneet sujumaan jopa yllättävän hyvin. Vaikka vähän väliä on ollut sellainen tunne, että Hukka ei fokusoi kunnolla matolle eikä se oikein tajua tehtävää, niin kyllä nämä kokonaisen puomin treenit ovat osoittaneet, että on sillä joku haju asiasta. Se nimittäin selvästi yrittää sovittaa askeleensa osuakseen mattoon. Vauhti on edelleen hidas, joko hidasta, lyhyttä laukkaa tai ravia, mutta uskon vauhdin tulevan kyllä mukaan myöhemmin. Tänään Hukka väläytteli kyllä melkoista vauhtia ja teki myös ensimmäiset kunnon loikkansa puomilla, kun kokeilin palkata sitä heitetyllä pallolla. Siihen se selvästikään ei ollut vielä valmis. Valmiina olevalla etupalkalla teki huomattavasti paremmin, mutta myös hitaammin.
Foundation-treeneissä ollaan tehty extension-collection -treeniä ja siinä yhteydessä käännöskäskyjä, estefokuksessa pysymistä takaakierto-wrapeilla, serpentiiniä hyppysuoraa vähitellen kaventamalla ja putkileikin ohella putkelta suoraan menon ja kääntymisen erottelua. Kääntymisessä ja kokoamisessa Hukka vaikuttaa aika lahjakkaalta, kunhan vaan kuuntelee ohjausta. Äitinsä tapaan se tosin oppii nopeasti radat ulkoa, ja silloin ei enää sitten kuuntele vaan menee samalla tavalla kuin edellisellä kerralla, vaikka ohjaus olisi eri. Näitä kuuntelujuttuja täytyy ehdottomasti ottaa mukaan. Takaakiertowrapeissa teki aivan todella hienoja käännöksiä, mutta todella herkästi myös lähtee liikkeen mukaan ja jättää tehtävän kesken. Tähän tarvitaan reilusti treeniä lisää. Serpentiini sujuu kivasti, viimeksi saatiin jo kavennettua hyppyjä niin pitkälle, että Hukka joutui esteiden välissä jo tekemään laukanvaihdot ja oikeasti hakeutumaan esteille. Seuraavalla kerralla saadaan varmaan jo linja suoraksi. Putkelta kääntymisissä Hukka on myös tosi kiltti ja kuuliainen, jarruttaa tosi hyvin kunhan vain tietää, mitä oltiin tekemässä.
Keppejä ollaan tehty tosi säästeliäästi, ettei vetäisi kroppaa ihan jumiin. Ohjureita olen laittanut vaan parilla ekalla toistolla alkuun ja loppuun, muutoin menee jo ilman ja ihan hienosti pujottelee. Vauhti on edelleen hidas, mutta on kuitenkin nopeutunut koko ajan. Keinua ollaan muistuteltu kertaalleen sitten alkukesän, ja hyvin oli sekin muistissa. Kokeiltiin kerran jo kokonaistakin keinua, siinä ehkä pikkuisen hirvitti keinun liike, joten tehdään varmaan vielä ainakin seuraava treeni madalletulla keinulla.
Fisu on ollut omissa treeneissään aika kivan tuntuinen. Tuntuu, että vähitellen koronatauon jälkeen aletaan taas pääsemään rytmiin. Ollaan tehty valkkutreeneissä rataa, ja Hukan treenien yhteydessä ollaan hiottu tekniikkaa, eli keppejä, hyppy/putki ja puomi/putki -erottelua ja aalta käännöksiä. Elokuun ekana viikonloppuna käytiin kisaamassa pitkästä aikaa tauon jälkeen, kun Janakkalassa oli kivoja tuomareita. Kolmen startin kisoista Fisulla hyppäriltä nolla ja 2. sija hankalalta ulkomaisen tuomarin radalta. Aksaradoilta hyllyt, mutta ei nekään oikeastaan huonoja ratoja ollut, Fisu oli ehkä hieman vallaton.
Haussa Hukka on Jämileirin läpimurron jälkeen tehnyt vielä toisen samanlaisen treenin (myös Jämillä, mutta eri porukalla ja reilua viikkoa myöhemmin) yhdistelmänä Leea-näkäreitä ja valmiina olevia maalimiehiä piilossa. Koska homma sujui hyvin, siirryttiin seuraavaan vaiheeseen, eli piston mallin opetukseen. Kokeiltiin sellaista treeniä, että parilla pistolla maalimies ei ollutkaan sillä kohdalla, mistä lähetin, vaan edempänä radalla, ja tavoitteena olisi saada Hukka kääntymään eteenpäin edettyään sivurajalle. Tämä ei nyt vielä oikein ottanut tuulta alleen, ekalla yrityksellä Hukka sai ilmeisesti hajun matkalla ja oikaisi suoraan maalimiehelle ja toisella yrityksellä teki ihan hyvin piston mutta ei löytänyt ollenkaan. Koska näin ollen Hukalle tuli vahingossa tuli ihan hieno tyhjä, siirrettiin maalimiestä ja jatkoin työskentelyä niinkuin tyhjä olisi ollut suunniteltu. Samassa treenissä Hukalle myös esiteltiin tyhjä umppari ja sen ohittaminen, siitä Hukka ei välittänyt oikeastaan yhtään. Viimeisellä pistolla saatiin hieno L:n muotoinen pisto ja sieltä löytö. Tällä viikolla esiteltiin Hukalle toinen uusi asia, eli umppareilla ilmaisut. Tehtiin umpparit mielikuvan avulla, eli käytiin yhdessä katsomassa, kun maalimies meni umppariin, ja sitten vein Hukan keskilinjalle ja lähetin sieltä. Nämä meni ihan tosi hyvin, joten kokeiltiin viimeinen umppari niin, että Hukka näki maalimiehen lähtevän keskilinjalta mutta ei ollut käynyt aiemmin piilolla, ja tälläkin tajusi hienosti haukkua.
Paimennusta ollaan treenattu nyt lyhyen ajan sisään kolme kertaa. Viime viikolla käytiin Annella, treenasin sekä Hukalla että Fisulla. Hukka harjoitteli pienessä aitauksessa poispäinajoa. Saatiin kokonaan uusi näkökulma ajoon, kun Anne huomautti, että Hukan pitäisi ajaa lampaiden päitä eikä takapuolia, ja sen myötä kääntää lampaita itse takaisin linjalle, jos ne meinaavat lähteä kaartamaan johonkin. Tätä Hukka teki jo aiemmin Sabinan luona aidan vierustalla, mutta nyt ehkä selkeämmin kun mentiin laitumen poikki. Tässä on vaan vaikeutena se, että välillä Hukka yrittää lähteä ajossa luisumaan flänkille, ja silloin se näyttää tavallaan vähän samalta, mutta ohjaajana siihen pitäisi reagoida eri tavalla. Kokeiltiin myös flänkkejä niin, että lähdin kävelemään Hukkaa vastaan, mutta en ottanutkaan sitä pois lampailta vaan pyysin jatkamaan kaarta samaan suuntaan. Fisu teki myös hakukaaria, ja niissä käskytin sitä pois tasapainosta. Oli aika sitkeässä taas, ei meinannut kuunnella vaan yritti koko ajan nostaa lampaita itse.
Tällä viikolla käytiin Jämillä paimentamassa Annen ja Riitan kanssa. Hukka teki ekalla kierroksella taas ajoa, ja yritin nyt kiinnittää huomiota siihen, että se pitäisi itse linjaa ja kääntäisi, jos lampaat meinaavat lähteä valumaan jonnekin. Ei mennyt kovin hyvin, Hukka lähinnä peesaili lampaita tai yritti pitää niitä aidan vieressä paikallaan. Toisella kierroksella tehtiin vapaata kuljetusta ison, noin 40 lampaan lauman kanssa. Tämä meni nyt huomattavasti paremmin kuin viimeksi kun kokeiltiin isoa laumaa. Nyt Hukka ei varsinaisesti hajottanut laumaa kertaakaan, vaan piti ihan hyvin huolta koko porukasta ja seilasi lauman takana. Fisu treenasi myös Jämillä, tehtiin hakuja niin, että en itse nähnyt koiraa ollenkaan, lampaat olivat pienen kumpareen päällä. En myöskään nostossa käskyttänyt Fisua ollenkaan vaan annoin sen ratkaista itse tilanteen.
Eilen käytiin taas paimentamassa, tällä kertaa Miikun luona Lempäälässä. Koitettiin jatkaa flänkkitreeniä nyt niin, että laitoin Hukkaan painetta, ja aina kun lähti tulemaan sisään, käskin maahan, ajoin sitä kauemmas ja laitoin uudestaan. Tämä ei toiminut ollenkaan, meni paineesta vaan tahmeaksi mutta ei ottanut yhtään etäisyyttä, ja lähti vaan entistä nihkeämmin. Tehtiin sitten muutama niitä vastaankävelyjä, joissa otin sen riittää-käskyllä pois lampailta, mutta ei se kyllä niistäkään parantanut yhtään. Kokeiltiin sitten vielä niinkin, että tuupattiin lamapita hiukan vedon suuntaan ja kun ne lähtivät liikkeelle, laitoin Hukan perään. Kyllä se joka kerta sai lampaat tuotua, mutta ei edelleenkään missään vaiheessa laajentanut kaarta. Koko treenistä jäi Hukalle varsin ahdistunut mieli, eikä se oikein halunnut enää edes lähteä flänkeille, tai lähti tosi hitaasti ja epävarmasti. Toisella kierroksella tehtiin sitten ihan vaan vapaata kuljetusta ilman käskyjä tai painetta. Ainoastaan silloin, jos tuli oikeasti härskin lähelle, laitoin painetta. Tätä treeniä teki paremmalla mielellä, mutta lähelle se pyrki koko ajan. Vähän tuli itsellekin ahdistunut olo, näinkö olen jo onnistunut pilaamaan Hukan, vaikka keväällä se vaikutti oikein kivalta ja lupaavalta paimenelta. Ehkä sille olisi pitänyt antaa aikaa vielä työskennellä vapaasti ilman käskyjä ja rajoituksia, jotta pystyisi ottamaan nyt paremmin koulutusta vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti