Hukka 1v

Hukka täytti lauantaina vuoden. Hukka-parka ei saanut lahjoja eikä nakkikakkua, vaan kökötti ensin päivän yksin kotona ja sitten vielä illan äidin luona hoidossa, kun itse olin koko päivän menossa. Sunnuntaina sentään sai lahjaksi oman sinisen jumppapomppa-puseron kevään viileitä iltoja varten.

Hukasta on kasvanut vuodessa iso ja raamikas mieskoira. Se on perusluonteeltaan oikea kultapoika, hellyydenkipeä kainaloinen joka kuvittelee varmasti olevansa edelleen max 5kg painava pikkupentu. Hukka on tasapainoinen ja vakaa, ei säiky tai paineistu herkästi ja suhtautuu uusiin asioihin avoimen uteliaasti. Se on erittäin sosiaalinen ihmisiä kohtaan, toisia koiria se ei saikusta johtuen ole hirveästi saanut tavata. Mikään penaalin terävin kynä se ei kyllä ole. Olen monesti nauranut, että Hukka on ilmiselvä koiraversio Forrest Gumpista. Se on hieman yksinkertainen ja hidasjärkinen, mutta samalla hyvin vilpitön, hyväntahtoinen ja rakastettava. Harrastusominaisuuksiltaan Hukka ei ole äitinsä veroinen, mutta sen kehitys on myös kaikin puolin ollut paljon hitaampaa kuin aikaisemmilla koirillani, eli ehkäpä niitä ominaisuuksia vielä tulee myöhemmin lisää. Hukka leikkii kohtalaisesti, mutta ei edelleenkään taistele kovin suurella voimalla eikä saikun takia hurjia saalisleikkejä ole voinut tehdä puoleen vuoteen. Hukka on melko ahne ja palkkautuu kyllä ruualla, mutta namin kanssa sen tekemiseen tuntuu olevan täysin mahdotonta saada vauhtia ja voimaa. Hukka tekee kyllä ihan motivoituneesti, mutta se on erittäin häiriöherkkä, ja häiriöisessä tilanteessa keskittyminen herpaantuu ja Hukka unohtaa, mitä oltiin tekemässä. Työskentelytyyliltään se on selkeästi diesel-mallia, ei missään nimessä sähäkkä tai voimakas, vaan enemmänkin sitä pitää kannustaa ja hetsata, jotta siitä saisi yhtään draivia irti. Draivia siinä todennäköisesti olisi kyllä, se pitäisi vaan jollain saada kaivettua esiin, mutta koska saikun takia Hukka ei ole saanut juosta, niin mitään isompaa revittelyä sen kanssa ei ole voitu tehdä. Hukka on kiltti ja aika pehmeä, ja miellyttämishalua sillä kyllä on, esim. sosiaaliseen palkkaan se vastaa jo nyt tosi kivasti.

Kropan ja terveyden osalta Hukka on ollut yksi iso ruskea pettymys. Hukka on kertakaikkiaan aivan liian suuri ja kömpelö ollakseen enää näppärä harrastuskoira etenkään agilitya ajatellen. Se on korkeajalkainen ja lyhytselkäinen, huonosti kulmautunut edestä ja sillä on hieman köyry selkä sekä kovin pysty lantio. Toki hyvällä kropanhallinnalla voidaan paikata puutteita rakenteessa, mutta valitettavasti Hukka on varsin kaukana optimaalisesta agilitykoirasta ja myös bordercollien rotumääritelmästä. Koskaan aiemmin mulla ei ole myöskään ollut koiraa, jolla on jo näin nuoreen ikään mahtunut näin monta terveysongelmaa. Pikkupentuna silmätarkastuksessa Hukalla todettiin iris-kornea PPM rihmoja, jotka ovat vakavampi muoto tavanomaisista iris-iris PPM-rihmoista. Noin 5kk iässä Hukka jatkoi silmälinjalla kehittämällä follikulaarisen konjunktiviitin, jota hoidettiin aluksi viikon ja myöhemmin kuukauden mittaisella kortisoni-silmätippakuurilla. 6kk ikäisenä todettiin vasemman olkanivelen OCD, ja siitä alkoi sitten pitkä saikku höystettynä olkatähystyksellä ja kahdella kontrollikuvauksella. Syksyllä, kun vaihdettiin pois penturuualta, tuli vatsavaivoja. Hukkalla oli kakka löysällä koko ajan ja se laihtui ihan luurangon laihaksi, ja kokeiltiin useampaa eri ruokamerkkiä, ennen kuin löytyi sopiva ruoka. Jokin yliherkkyys/imeytymisongelma tuossa lienee taustalla, kaikki kokeilemani ruuat olivat kuitenkin laadukkaita, eläinkaupasta saatavia aktiivisen koiran täysravintoja. Nyt helmikuussa Hukka onnistui saamaan tassuunsa haavan, joka tulehtui ja teki paiseen anturan sisään, ja jouduttiin nukutuksessa puhkaisemaan ja huuhtelemaan. Samassa yhteydessä huomasin, että Hukan anturat ovat tosi huonossa kunnossa, hyvin kuivat ja karheat ja niissä on niin syviä halkeamia, että ovat vuotaneet niistä verta. 1-vuotias Hukka on tähän mennessä jo  rauhoitettu/nukutettu neljä kertaa, ja viides nukutus on edessä pian, kun mennään luustokuviin. Toivottavasti Hukka on nyt ensimmäisen vuoden aikana sairastanut koko loppuelämänsä edestä, ja saadaan myöhemmin nauttia terveistä vuosista.

Hukka 1v, 57cm ja 19,8kg