Uintia ja päiväkännejä

Hukka alkoi keskiviikkona ontumaan kovasti oikeaa etujalkaa. Kurkistus tassun pohjaan paljasi turvonneen kohdan ison anturan etuosassa, ja Hukka-raukka suorastaan huusi kivusta kun sitä tunnusteli. Paiseen reunassa näkyi pikkuinen pistohaava, siitä varmaan jokin terävä on tökännyt sisään. Torstaina aamupäivällä käytiin meillä töissä ja Hukka sai jo neljännet päiväkänninsä. Avasin paiseen ja huuhtelin huolellisesti, ja Hukka sai kurarukkasen tassun suojaksi ja kotona sillä on kauluri päässä. Haava on siisti ja onneksi aika pinnallinen, ja kipu helpotti välittömästi kun paine on saatu pois. Nyt ollaan sitten kuitenkin saikulla ja normaaliakin rajoitetummalla liikunnalla siihen asti, että haava paranee.

Lähtötilanne

Paise avauksen jälkeen

Koska Hukka ei luonnollisestikaan voi nyt uida, niin Fisu pääsi tuuraamaan sitä torstaina Hukalle ja Simballe varattuun uintivuoroon. Fisu ei ole koskaan käynyt koirauimalassa, mutta eipä se mitään uittajaa tarvinnut, pallon perässä meni ihan reippaasti altaaseen. Fisu ui mielellään ja tajusi tosi nopeasti miten allas toimii, osasi hyvin hakeutua rampille vedestä nousua varten. Äitikala ui hyvällä tekniikalla eikä sillä ollut samanlaista maanisuutta nähtävissä kuin Hukalla viimeksi.

Torstaina iltapäivällä käytiin myös hallilla treenaamassa. Fisu teki tokoa, kun Hukka jäi kotiin nukkumaan krapulaansa. Tehtiin vireensäätelyä ruudun, kierron ja tunnarin merkeissä. Ensin kiertoa palasina, nämä sujui kaikki ihan hyvin. Sitten ruutua pari kertaa lelulle ja kerran tyhjään ruutuun. Hyvin on mennyt perille oikeaan paikkaan meno nyt, kun olen uskaltanut taas pitää valmiina olevaa palloa ruudussa. Sitten heti perään tunnari niin, että kapulat oli ruudussa kiinni kahdessa rivissä, ensimmäinen rivi näkyvillä ja toinen rivi piilossa ruutunauhan alla, ja oma piilossa. Fisulla oli selvästi tosi vaikeaa, se tiesi kyllä mitä oltiin tekemässä mutta ei pystynyt heti aloittamaan haistelua, vaan kierteli kapuloita ja selvästi koitti saada virettä alas ennen kuin meni kunnolla haistelemaan. Kun lopulta pystyi tekemään töitä, haisteli ihan nätisti ja toi oman. Koska tämä oli selvästi tosi vaikea, otettiin väliin noutokapulan nostoja ja uudestaan sillä kierrokset ylös, ja sitten uusi tunnari. Kapulan nostoissa kertaalleen Fisu haukkui, kun ei vaan millään olisi malttanut kuunnella. Tunnarissa nyt kapulat oli näkyvillä mutta tosi lähekkäin. Taas oli vaikeaa eikä heti pystynyt aloittamaan töitä, mutta sitten kun pystyi, niin haisteli hyvin ja toi oman. Lopuksi tehtiin vielä kaukoja. Kokeilin nyt pidentää matkaa, ja ekaa kertaa pystyttiin tekemään muutama vaihto jo kisamatkalla! Eikä yhtään liian aikaisin, kun ilmo ekaan valintakokeeseen on jo lähetetty :D En tiedä, onnistuuko nämä vieläkään kisatilanteessa, mutta ainakin ollaan yritetty. Tekniikka pysyy melko hyvin jos Fisu vaan keskittyy, mutta ongelmana on vinoon kääntyminen. Etenkin i-m ja m-i vaihdoissa lähtee herkästi kääntymään vinoon, aina samaan suuntaan. Olen koittanut pitää jotakin estettä Fisun vieressä niin, että ei pääsisi kääntymään, ja myös palkan suunta tuntuu auttavan vinoutumiseen. Voi olla, että kisatilanteessa kuitenkin menee vinoon, kun ei ole mitään apuja.

Kahden päivän levon jälkeen Hukka alkoi olla jo niin raivostuttava lenkillä ja kotona, että perjantaina otin senkin mukaan hallille. Paketoin tassun niin hyvin kuin mahdollista, alle sukka jonka teippasin kinesioteipilla ranteen yläpuolelle ja sitten vielä sukan päälle tassutossu, jotta haavaan ei tulisi osumia eikä likaantuisi. Tossuvirityksen kanssa treenattiin sitten seuraamista, maahanmenoja, istumisia, luoksetulon loppua, kapulan pitoa ja paikkista. Seuraamisessa tehtiin nyt pisimpiä pätkiä tähän mennessä, tehtiin jo pientä kaaviota, joka sisälsi käännöksiä kaikkiin suuntiin. Enimmäkseen Hukka pitää paikan ja kontaktin hyvin, mutta jotenkin sen seuraaminen tuntuu vielä vähän epävakaalta, välillä se pomppii ja käännöksissä ei oikein hallitse kroppaansa, ja pysähdyksissä saattaa valahtaa eteen tai jäädä etutassu ilmaan. Maahanmenot alkaa näyttää jo siinä määrin hyviltä, että olen kokeillut muutaman kerran seuraamisen yhteydessä. Hyvin tajuaa liikkeen siinäkin, ja nyt on tehnyt jo pari ihan kokonaista liikkeestä maahanmenoa. Istumiset on myös edenneet niin, että kotona olen tehnyt pariin kertaan jo ilman apuja ja tajuaa. Tekniikka kärsii ehkä hiukan apujen vähentämisestä, eli valmis se ei vielä ole ja jatketaan vielä suurimmaksi osaksi apujen kanssa. Luoksetulon loppuasennossa meinaa välillä kääntyä vähän vinoon, en tiedä olenko vahingossa palkannut useammin oikeasta kädestä kun hakeutuu mun oikean jalan eteen. Kapulan pito on vaihtelevaa, välillä pitää hyvin ja välillä on vähän löysä. Kapulan kanssa eteen tulee vielä aika hitaasti ja varovasti. Paikkista tehtiin niin, että jätin makaamaan sillä välin kun rakensin Fisulle ohjatun valmiiksi. Meni maahan hyvin, mutta kääntyi lonkalle. Muutenkin sivulta maahanmeno on vielä vaikeaa, kun menee tosi helposti vinoon kun yrittää pitää kontaktia samalla kun menee maahan ja maassa makaa jotenkin löysästi. Pitäisi varmaan treenata asennossa pysymistä ihan jumppana ja lisäksi sivulta maahanmenoja etupalkan kanssa.

Fisu treenasi ohjattua, eteenmenoja, luoksarin stoppeja ja vähän kaukoja. Ohjattu oli taas tosi tosi vaikea, kun kentällä oli leluja häiriöinä. Ekalla lähti kokonaan väärälle kapulalle, kun ilmeisesti väistä parasta lelua (aksassa palkkana oleva verkkopallo) joka oli haettavan kapulan lähellä. Uusinnalla lähti oikein mutta vaihtoi suunnan keskikapulalle, taas näytti siltä että väistää leluja. Vasta kun kävin näyttämässä kapulan, haki sen. Vasen puoli onnistui heti kerrasta, mutta siellä olikin vain huonompia leluja häiriöinä. Sinänsä positiivista, että nyt Fisu kesti monta korjausta eikä alkanut huutamaan, ja hyvä, että sentään väistää leluja eikä yritä ottaa niitä. Sen sijaan huono juttu, että edelleen, monen kuukauden lelupalkan välttelyn jälkeen se on edelleen noin kiinni leluissa... Eteenmenot oli ilahduttavan hyviä, niissä ei välitä yhtään leluhäiriöistä. Luoksarin stopit oli myös hyviä, ja otin yhden pidemmän luoksetulon ja siinä maahanmenon. Luoksetulon odotukseen ei olla muistettu tehdä riittävästi kuuntelua, koska siinä Fisu nykii väärillä käskyillä ja kerran nousi ylöskin. Kaukot oli yllättävän hyviä, vaikka tehtiin kiihdyttävien liikkeiden välissä. Niihin olen saanut jotenkin aika hyvin mielentilan luotua, ei mene yhtään sähläämiseksi vaan rauhoittuu.

Fisu pääsi treenaamaan myös pienesti aksaa. Tehtiin pari puomia eri lähestymisistä, pari aata ja kerran kepit. Fisu oli kertakaikkisen loistava. Puomit todella hienoja ja vauhdikkaita, aalla hyvät osumat joka kerta ja kepeille löysi tiensä esteiden välistä 90 asteen avokulmaan ensiyrittämällä.