Juhannus, lampaita ja pk-juttuja

Perjantaina aamusta startattiin juhannuksen viettoon Ähtäriin mökille. Mökkiporukkaan kuului 10 aikuista, yksi 10kk ikäinen lapsi ja Fisu ja Hukka. Ei tehty mitään kovin ihmeellistä, koirat touhusivat pihalla ja läträsivät järvessä. Fisu yllätti positiivisesti, eikä välittänyt tippaakaan lapsesta. Käyttäytyi kuin lasta ei olisi edes olemassa. Hukka ei osannut päättää, onko lapsi kiva vai pelottava. Välillä kävi pusuttelemassa ja nuolemassa varpaita, ja välillä haukkui niskakarvat pystyssä. Aikuisten kanssa Hukka on reipas ja sosiaalinen, ja muutenkin käyttäytyi mökillä varsin hienosti 4kk ikäiseksi pennuksi. Mitä nyt metsälenkillä metsästi ja tappoi yhden linnunpoikasen, varasi sipsipussin ja jahtasi mölkkykapuloita kesken pelin... Käytiin soutelemassa Fisun ja Hukan kanssa, molemmat olivat soutuveneessä ihan hienosti, ei jännittänyt yhtään.

Hukka teki mökkeilyn ohella ja mökkeilyn jälkeen keppiruutuja. Mökillä tein kaksi keppiruutua, eka niin että Hukka näki tallomisen ja päästin heti etsimään, toka niin että näki tallomisen, mutta sen jälkeen vein autoon ja tultiin myöhemmin uudestaan paikalle tunnin päästä etsimään kepit. Viimeisin keppiruutu eilen oli nyt niin, että Hukka ei nähnyt tallomista lainkaan ja vanheni noin tunnin. Kaikissa keppiruuduissa on ollut 6 keppiä, joista Hukka saa nostaa kolme. Alkuun Hukka etsii melko ilmavainuisesti, mutta ekan kepin löydettyään alkaa ottaa paremmin maasta hajua ja reagoi voimakkaasti keppeihin. Hukka pysyy melko hyvin ruudussa, mutta olen pitänyt sen varalta liinassa, ettei lähde kauas etsimään. Kepin löytäessään olen kehunut ja palkannut välittömästi namilla, ja sitten ollaan vielä yhdessä leikitty kepillä. Kepin mennessä taskuun Hukka ymmärtää jo jatkaa etsimistä.

Fisukin teki jälken mökillä. Jälki oli 670m pitkä, ikää 2h, jana vaihteeksi hieman pidempi, ehkä 10m, lähti vasemmalle. Teemana tienylitykset, kun sattui niin hyviä metsäteitä maastoon. Jana meni ihan tosi hyvin, aivan yllätyin itsekin! Lähti varsin maltillisesti, nappasi jäljen heti vasemmalle ja lähti siitä puksuttamaan jälkeä. Näköjään ollut hyötyä siitä, että olen eliminoinut juoksemisen mahdollisuudet tekemällä superlyhyitä janoja. Eka tiepätkä oli varsin haparoivaa, koitti tutkia tien reunaa toiveikkaana, jos jälki kuitenkin jatkuisi metsään. Lähti sitten tietä pitkin ja nosti tieltä kepin. Tieltä poistumisessa sähläsi jotain ja hukkasi jälken, ja tälle pätkälle jäi myös yksi keppi. Saatiin jäljestä uudestaan kiinni ennen seuraavaa tienylitystä, ja se meni paremmin. Nyt jäljesti paremmin tietä pitkin, aika kiire oli edelleen mutta ei yhtä sinnikkäästi yrittänyt metsään, kepin nosti ja tieltä poistuminen sujui hyvin. Kolmas tiepätkä oli hieman ruohikkoista traktorinuraa, siinä meni tosi hyvin. Loppujälki sujui muutenkin kivasti, vikan kulman meni aivan sukkana ja kaikki muut kepit nosti.

Eilen käytiin illalla treenaamassa tottista Annan ja Hukan siskon Linan kanssa. Hukka leikki ensin vähän leluilla, sitten tehtiin noutokapulan nostoa ja vauhtinoutoa, sitten ammuttiin ruokailun yhteydessä ja lopuksi vielä ammuttiin imuutusseuraamisessa. Leikkiminen sujui nyt ihan hyvin, kahden lelun leikissäkin vaihtoi kohtalaisesti. Vauhtinouto meni nyt paremmin kuin viimeksi, lähti määrätietoisemmin palauttamaan kapulaa. Syödessä ei reagoinut mitenkään ampumiseen, mutta imuutusseuruussa ei osannut odottaa paukkuja ja vilkaisi äänen suuntaan ekan laukauksen aikana, tokaan ei enää reagoinut.

Tänään käytiin Fisun kanssa paimentamassa Pukkilassa. Jatkettiin ikuisuusprojektia, eli pillikäskyjä. Miten vaikeaa voikaan olla viheltää siihen pilliin... Kesken treenin pilli jotenkin lakkasi toimimasta, en tiedä mitä tein eri tavalla mutta yhtäkkiä ääntä ei meinannut enää tulla. Ei saatu oikein hyviä tilanteita, ja lisäksi laumassa oli mukana karitsoita, jotka aktiivisesti koittivat jättäytyä porukasta ja niitä sai koko ajan olla hakemassa takaisin. Fisu-parka, se kyllä yrittää ymmärtää ja tehdä niinkuin pyydetään, mutta ei ole helppoa kun käskyt kuulostaa joka kerta erilaisilta. Lisäksi huomaan, että perusjutut, kuten ajo ja flänkit, on huonontuneet nyt, kun olen keskittynyt vain pilliin. Hukka näki ohimennen myös lampaita, ja oli ihan hurjana menossa niiden luo. En oikein tiedä, miten lähtisin etenemään Hukan kanssa, joten otin meille ensi viikoksi yhden ohjatun treenin Pukkilaan.

Illalla käytiin vielä Hukan kanssa hakutreeneissä. Tehtiin kolme tuulireagointia, tuuli aika mukavasti alueen etukulmien suunnasta. Ekalla päästin heti kun sai hajun, mutta lähtikin sinne suuntaan, mistä maalimies oli tullut piiloon. Kutsuin takaisin ja mentiin hieman lähemmäs ennen kuin päästin uudestaan, nyt löysi. Tokalla jouduttiin menemään aika lähelle ennen kun sai kunnolla hajun. Hinauduin Hukan viereen ennen kun päätin irti, ja lähetin käskyllä "ukko". En ole pahemmin vielä harjoitellut näitä lähetyksiä, ja sen huomaa, kääntyi hölmistyneenä katsomaan mua kun sanoin ukko. Ratkaisi tilanteen itse ja jatkoi matkaa maalimiehelle. Vikalla sai hajun jo kaukaa, mutta ei osannut paikantaa sitä. Lähetyksen hoksasi nyt hyvin, mutta joutui poukkoilemaan aika pitkään ennen kun löysi maalimiehen.

Fisu alkaa nyt olla valmis karvanlähtönsä kanssa. Uutta karvaa on jo tuloillaan, eikä näytä enää yhtään niin kapiselta kuin vielä pari viikkoa sitten!