Hukka 9 viikkoa

Tällä viikolla Hukan kalenterissa on ollut joka päivälle jotain kivaa ohjelmaa. Tiistaina päivällä kävin vaihtamassa autoon kesärenkaat, ja Hukka oli rengasliikkeessä mukana. Itse paikassa oli ihan iloinen ja reipas, mutta renkaiden kiristykseen käytettävän laitteen pitämää ääntä ihmetteli. Renkaanvaihdosta lähdettiin suoraan Pukkilaan paimennustreeneihin. Hukka pääsi aidan takaa taas katsomaan lampaita, nyt katseli jo pitkään niiden liikkeitä, vaikka ei varmaankaan niistä vielä mitään ymmärrä. Fisun kanssa aloittelin nyt suuntakäskyjen opettamista pillillä, otettiin nyt ensin oikea puoli työn alle. Tein ihan tosi yksinkertaista perus-flänkkitreeniä, paineella kerroin kumpaan suuntaan haluan Fisun lähtevän, vihelsin käskyn ja sanoin suullisen heti perään. Saatiin hyviä toistoja, tuskin nyt vielä Fisu tajusi käskyä mutta eiköhän se tästä lähde sujumaan.

Hukka harjoittelemassa miesten hommia :D

Paimennuksen jälkeen mentiin Hukan kanssa kyläilemään Fisun siskon omistajan Pipsan luo. Pipsan luona Hukka pääsi tutustumaan serkkupoika Inkiin ja täti Misuun, sekä perheen brittikissoihin. Inkin kanssa yhteiset leikit löytyivät varsin nopeasti, vaikka ikää pojilla on puolisen vuotta. Kissoja Hukka ihmetteli alkuun aika kovastikin. Hukalle on muodostunut seuraavanlainen tapa kohdata hieman jännittävät kohteet, joihin se kuitenkin haluaa ottaa kontaktia: se hakeutuu kohteen pääpuolelle, menee maahan tai leikkiinkutsuasentoon, heiluttaa häntää ja haukkuu, ja samalla tekee pieniä "valehyökkäyksiä" kohdetta kohti. Tällä samalla tavalla se on lähestynyt hieman pelottavia aikuisia koiria, muutamaa esinettä joita alkuun jännitti (kylpyhuoneen lattialasta sekä tuulessa lepattava pyörän penkin suojus) sekä nyt kissaa. En oikein osaa tulkita nyt vielä pentua tämän suhteen enkä ihan tiedä, mitä sen päässä liikkuu. Ilmentääkö se näin taistelutahtoa, kun yrittää leikin avulla päästä yli jännittävästä tilanteesta, vai kiihtyykö se jännityksestä ja purkaa kiihtymyksen haukkumiseen, vai onko tämä terävyyden ilmentymä. Joka tapauksessa tällä keinolla se tuntuu pääsevän itsenäisesti yli jännityksestä. Hetken räksytettyään se rohkaistuu, ottaa lähemmin kontaktia jännittävään kohteeseen ja sen jälkeen onkin taas ihan rento. Näin kävi myös kissojen kanssa, lopuksi söi kaikessa rauhassa puruluuta kissan istuessa noin metrin päässä.

Keskiviikkona Hukka oli mulla mukana töissä, ja meidän silmäeläinlääkäri teki sille epävirallisen silmätarkastuksen. Hukka oli ihan yllättävän kiltti ja rauhallinen potilas, ei juurikaan venkoillut vaikka hetki piti pysyä ihan paikallaan ja lampulla häikäistiin ikävästi silmiä. Hukalta löytyi molemmista silmistä PPM-rihmoja, eli sikiökautisia verisuonten jäänteitä. Muutokset olivat ihan silmän reunoilla, eivätkä tule vaikuttamaan mitenkään näköön. Samalla laitoin Hukalle myös neloisrokotteen, kun työni takia se on normaalia suuremmassa riskissä tartunnallisille taudeille. Ei edes huomannut koko rokotusta, kun keskittyi syömään nameja :)

Torstaina illalla käytiin tutustumassa Hukan kanssa Ojankoon. Otin Hukan ensin BATin ulkokentälle ihmettelemään, annoin sen tutkia paikkoja vapaana samalla kun rakensin Fisua varten hyppytekniikkatreenin. Sitten otettiin kentällä pieni leikkituokio ja namilla imuutusta. Kahden lelun leikki ei oikein vielä toimi ainakaan vetoleluilla, omii ensimmäisen lelun eikä halua vaihtaa samanlaiseen. Narupallolla sen sijaan leikki todella keskittyneesti ja veti kunnolla vastaan. Tehtiin myös pari kuolleelle lelulle menoa, niissäkin meni tosi vauhdilla. Namiin keskittyy superhyvin, ei näe eikä kuule mitään kun nami on esillä. Leikin jälkeen käytiin hallissa katsomassa agilitya. Pidin alkuun Hukkaa sylissä ja syöttelin nameja, kun arvelin, että koirien kiihkeä haukkuminen kentällä jännittää sitä. Oli kuitenkin aika rento alusta asti, joten päästin sen lattialle ja syöttelin siinä iltaruokaa sille kädestä. Borderterrierin kiihkeään kimittävään haukkuun ei reagoinut oikeastaan ollenkaan, mutta naapurikentältä kuuluvaa isomman koiran (aussie?) haukkua jännitti. Nopeasti tottui siihenkin, ja kävi iloisena moikkaamassa seurakavereita ja tekemässä tuttavuutta Colo-borderterrieriin. Käytiin rataantutustumisen aikana kentälläkin kävelemässä, siellä se puikkelehti esteiden välissä ihan tyytyväisenä.

Perjantaina mentiin Hukan kanssa Tiian luo juhlimaan synttäreitä. Tiialla oli kotona Gava ja Nova-tolleri, jonka Hukka näkikin jo viime viikolla. Hukka oli heti oikein reippaana vieraassa paikassa, ihmisiä kävi tervehtimässä iloisesti ja Novaa ei jännittänyt yhtään. Gava ei oikein alkuun innostunut pennusta ja näytti Hukalle hapanta naamaa, joten sen luo Hukka ei heti mennyt. Ulkona kuitenkin Gavakin innostui ja leikki Hukan kanssa. Tiian luona Hukka pääsi tapaamaan myös 8kk ikäistä ihmisvauvaa. Hukka olisi halunnut kovasti maistella Veera-vauvan sukkia ja sormia, eikä kyllä ihmetellyt yhtään pikkuihmistä.

Tänään oli vuorossa perinteinen Suuri Kaupunkiseikkailu :) Olen kaikkien koirieni kanssa käynyt sosiaalistamassa niitä pentuna Helsingin keskustassa, tänään vuorossa Hukka. Sain poikaystäväni seuraksi mukaan, ettei tarvitse ihan yksin retkeillä. Lähdettiin kotoa bussilla keskustaan, ja siellä ensimmäisenä ihmeteltiin rautatieaseman menoa. Käveltiin rautiksen läpi Sokokselle, Hukka odotteli aulassa kun kävin ostamassa retkievästä. Rautatieasemalla liikkui reippaasti eikä jännittänyt mitään. Aika hidasta tosin sen liikkuminen on, kun haluaa rauhassa katsella ympärilleen ja bongailee kaikenlaista ihmeellistä. Seuraavaksi pistäydyttiin Aikapihan kauppakeskuksessa hakemassa ruokaa mukaan, odottelin itse hetken aikaa Hukan kanssa ravintolan ulkopuolella. Sielläkään ei kummastellut yhtään, oli kuin olisi aina hengaillut kauppakeskuksissa. Sitten oli vuorossa ensimmäinen ratikkamatka. Ratikoita Hukka on nähnyt kauempaa, eikä se niistä ole mitään tuumannut. Nytkin kiipesi epäröimättä sisään ja istui rauhallisena koko matkan. Jäätiin pois kauppatorilla, ja katseltiin hetki torin vilinää. Haitaria soittava mies oli Hukan mielestä hyvin epäilyttävä, joten sitä jäätiin ihmettelemään vähän pidemmäksi aikaa. Torikojujen välissä Hukka liikkui ihan reippaasti, yhden kojun sivustoilla liehuvia lippuja ja lippikseen ja tummiin aurinkolaseihin pukeutunutta torimyyjää lippujen vieressä pelkäsi. Kun myyjä otti lasit pois ja jutteli Hukalle mukavia, unohtui jännitys ja Hukka menikin iloisena rapsuteltavaksi. Suomenlinnan lautalle marssi reippaasti sisään kolisevan metallilevyn yli ja lautan moottoreiden pörinää ei tainnut edes huomata. Lautalla maistuikin sitten uni.

Hukka kaupungilla :)

Suomenlinnassa kierrettiin hitaasti isoin saari ja pysähdyttiin pariin kertaan istuskelemaan ja syömään eväitä. Hukka oli tosi kiinnostunut valkoposkihanhista, joita saarella oli melkein joka paikassa. Kovasti pyrki hanhien luo, ja hihnassa käytiinkin niitä katsomassa. Ei vielä näyttänyt mitään paimennuseleitä, mutta selvästi sillä oli tarve saada hanhet liikkeelle ja seurasi niiden menoa tosi tarkasti. Luolissa käytiin haistelemassa tunnelmaa, niitä Hukka ei ihmetellyt ollenkaan, aivan reippaana liikkui liukkaalla mukulakivellä pimeässä ja kosteassa luolassa. Meren rannassa maisteli levää ja kiipeili kallioilla, kastoi muutamaan kertaan tassua veteenkin. Rannassa istuskellessamme nukkui ihan sikeästi päikkärikin. Paluumatkalla oli jo varsin väsynyt, lautalla nukahti saman tien. Pysähdyttiin vielä kauppatorilla jäätelökioskille, jätskiä jonottaessa Hukka keräsi melkoisen lauman ihailijoita ympärilleen. Jonossa sattui sopivasti olemaan myös ehkä 5-vuotias lapsi, joka silitteli Hukkaa nätisti. Toistaiseksi Hukan suhtautuminen lapsiin näyttää varsin lupaavalta, on selvästi ilahtunut lasten kohtaamisesta eikä osaa vielä ainakaan ihmetellä lasten kimeitä ääniä ja nopeita liikkeitä.  Iltapäiväruokansa Hukka söi rautatientorilla ihmisvilinän keskellä. Kotimatkasta Hukka ei tainnut hirveästi tiedostaa, nukkui metrossa ja bussissa koko matkan ja heräsi vaan siksi aikaa kun vaihdettiin kulkuneuvoa.

Eilen Hukalla tuli 9 viikkoa täyteen. Tällä viikolla se tuntuu kasvaneen ihan silmissä, ja on se kasvanut mittanauhan ja puntarinkin mukaan. Tassut ja pää sillä on aika jykevät, saapa nähdä mikä norsu siitä vielä kasvaa...

9 viikkoa, 6 kiloa ja 33,5 cm