Keskiviikkona treenattiin Nean ja koirien kanssa multilajitreenit Viikin pelloilla. Ensin talloimme jäljet vanhenemaan, sitten haukkuilmaisua Janalle ja Hukkalle, tarkkuusruutua, pieni lenkki ja lopuksi jälkien ajo. Hukka on haukkunut nyt pari kertaa vieraalle ihmiselle, mutta ihan maksimissaan paria haukkua kerrallaan. Itse olen haukuttanut pikkuisen enemmän, 3-4 haukkua sarjana. Hukka on nyt selvästi hoksannut idean ja tarjoaa ihan hyvää haukkua ilman sen kummempia virittelyitä. Se haukkuu makuultaan luonnostaan, täytyy katsoa, jos sen saisi jaloilleen. Tarkkuusruudussa kokeiltiin ekaa kertaa täysin vierasta ja vieraan hajuista pikkuesinettä, esine oli joku pieni kuminen nappi. Otin lämmittelyksi yhden ilmaisun omalla esineellä, ja sitten suoraan ruutuun. Hukka tajusi heti mitä oltiin tekemässä ja etsintäosuus meni tosi hienosti, etsi intensiivisesti, pysyi hyvin tallatulla alueella ja löysi alle minuutissa esineen. Ilmaisu sen sijaan ei toiminut, heti kun oli uudenlainen esine, niin otti sen suuhun. Koitettiin tehdä ilmaisua pikkuesineellä erikseen, mutta siitä ei tullut mitään, koko ajan nappasi esineen suuhun ja välillä jopa yritti tuoda. Huoh. Tarvitaan siis reilusti lisää treeniä erilaisilla esineillä.
Fisun jäljellä teemana oli harhat. Tallottiin tarkoituksella Fisun ja Janan jäljet ristiin, Janan suora jälki kulki Fisun jäljen siksakin päältä niin, että jäljet ristesivät kolme kertaa. Janan jälki ajettiin ensin, eli Fisun jäljellä oli reilun tunnin vanha harha ja aivan tuore, noin 10min vanha harha. Fisun jälki oli 1h 15min vanha, 400m pitkä, 4 keppiä, muutama namikasa, ei varsinaista janaa. Fisu selvitti jäljen tosi hienosti. Porskutti jälkeä tasaiseen tahtiin, söi kaikki namit ja ilmaisi kaikki kepit. Kulmat selvitti ongelmitta, pieniä tarkastuskierroksia teki parissa kulmassa. Ekaan harhakohtaan reagoi tarkastamalla harhaa molempiin suuntiin noin metrin verran. Tokaa harhaa tarkasti parin askeleen verran takajäljen suuntaan, ja vikaan harhaan ei reagoinut lainkaan.
Eilen otin Hukan mukaan töihin ja napattiin aamulla kontrolli-röntgenkuva Hukan olkapäästä. Kuva näytti todella hyvältä, paremmalta kuin olin uskaltanut toivoa. OCD-muutosalue on selvästi lähtenyt paranemaan, luussa ollut kuoppa on nyt paljon matalampi kuin ekoissa kuvissa. Hukkahan ei ole ontunut missään vaiheessa tähystyksen jälkeen, mutta välillä se nuolee vasenta etujalkaa. Suunnitelmana on nyt jatkaa vielä rajoitettua liikuntaa, jotta hyvällä mallilla olevaan paranemiseen ei tulisi takapakkia, ja kontrolloida muutos vielä ultraäänellä parin viikon kuluttua ja CT-kuvauksella joulukuussa.
|
Vasemmalla perjantaina otettu kontrollikuva, oikealla lähtötilanne 7 viikkoa sitten |
Tällä viikolla ollaan nautittu ihanasta ruskasta. Olen ulkoiluttanut kameraa pariinkin otteeseen lenkkien yhteydessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti