sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Aksaa ja mielentilaongelmia

Fisun kanssa tokon treenaamiseen tuli tällä viikolla aivan uudenlaista puhtia, kun sain tietää, että pääsemme kilpailemaan tokon PM-kisoihin Tanskaan marraskuun alussa. Tokohan on ollut nyt varsin taka-alalla, koska olen kuvitellut meidän seuraavan tokokokeen olevan ensi vuoden maaliskuussa. Renkaan leirin jälkeen ei olla treenattu oikeastaan muuta kuin tottista, jälkeä ja aksaa.

No, ollaan treenattu nyt tokoa joka päivä perjantaita lukuunottamatta, ja Fisu on ollut ihan kamala. Sen mielentila on totaalisen pielessä, se on aivan liian korkeassa vireessä ja sillä on hurja odotus lelusta sekä ylipäätään juoksemisesta. En jaksa eritellä jokaista treeniä, mutta ongelmia on ainakin kierrossa, ohjatussa ja tunnarissa. Kierrossa se haukkuu, ohjatun merkistä yrittää taas vaihteeksi juosta ohi, ohjatussa hakeutuu keskikapulalle ja kun joudun pysäyttämään/korjaamaan, alkaa haukkumaan. Tunnarissa toi keskiviikkona väärän. Ohjatussa kokeilin myös leluhäiriötä, ja sekin oli liikaa, Fisu yritti tuoda lelun kapulan sijaan. Myös liikkeiden välissä Fisu tuntuu tosi kireältä, se ei pidä kunnolla kontaktia ja jää kiinni kentällä oleviin kohteisiin. Tilanne on sama, tai oikeastaan vielä pahempi kuin 2 vuotta sitten, jolloin Fisun palkanodotus ensimmäistä kertaa nousi niin korkeaksi, että se menetti hermonsa. Nyt on siis korkea aika puuttua peliin, mikäli meinaamme tokossa vielä kisata. Koska ratkaisu ongelmaan on tiedossa, Fisulla alkoi nyt taas leluton kuuri. Sitä en tiedä, ehdinkö saamaan mielentilaongelmaa ratkeamaan ennen kisoja, kun tieto osallistumisesta tuli näin viime hetkellä. Nyt Fisu tuntuu myös vastaavan treeniin selvästi huonommin kuin aiemmin, ilmeisesti sillä on nyt lelun lisäksi suurempi odotusarvo juoksemisesta ja enemmän kokemusta erilaisista kuuntelujutuista, jolloin kuuntelutreenien tekemiseen ei tarvitse keskittyä enää niin kovasti.

Torstain ja lauantain leluttomissa treeneissä Fisun tekeminen meni vain entistä huonommaksi, kun se turhautui mielestään typeristä kriteereistä ja vaatimuksista, eikä päässyt purkamaan raivoaan lelupalkkaan. Vasta tänään tuntui, että pahin raivokkuus alkaa taittumaan ja Fisu teki koko treenin hiljaa. Aiemmista leluttomista treeneistä poiketen nyt en ole voinut tehdä yhtä rennosti kuuntelua vaativia temppuja, kun niistäkin Fisu tuntuu vain nostavan kierroksia sen sijaan, että sen odotusarvo laskisi. Tänään otin siis avuksi vireen laskun ennen juoksemisjuttuja syöttelemällä Fisulle namia. Kierrossa ja merkille menossa heitin maahan namin Fisun eteen, ja hyvästä kontaktista vapautin sen syömään namin, ja suoraan namilta päästin juoksemaan. Ohjatun merkillä tein vastaavan kaavan niin, että Fisun seistessä merkillä heitin maahan namin ja kielsin ottamasta, luvan kanssa sai syödä namin ja siitä suoraan lähteä noutamaan. Näin pystyi tekemään ihan hyvin, ja jopa leluhäiriöistä huolimatta hakemaan kapulan ilman ylimääräistä sähläystä.

Hukka on treenannut Fisun treenien ohessa jotain pieniä juttuja. Ulkotreeneissä ollaan tehty seuraamispätkiä vaihtelevalla menestyksellä. Poikakoiran keskittyminen ei ole samaa luokkaa kuin äidillään, ja välillä ei koko touhusta tahdo tulla mitään. Välillä puolestaan tekee ihan kivojakin pätkiä.  Kovin pitkään se ei kyllä jaksa keskittyä vaikka tekisikin hyvin, eli treenit on pidettävä lyhyinä ja intensiivisinä ja välillä leikkiä hetki jotta asenne pysyisi hyvänä. Sisällä ollaan jatkettu ryhdikkään istumisen työstämistä. Hukka istuu helposti niin, että sen etujalat ovat kaukana muusta ruumiista. Ei harota samalla tavalla kuin Fisu, mutta liukkaalla lattialla etujalat meinaavat lähteä valumaan, kun ovat niin kaukana ja painopiste on etupään ja takapään välissä. En tiedä, tuleeko homma paranemaan sitten, kun vartalonhallinta paranee, mutta ollaan nyt aktiivisesti työstetty alustan päällä istumista ja sitä kautta jalkojen asentoa.

Viime tiistaina kävin Pukkilassa treenaamassa paimennusta. Fisu treenasi isolla laumalla hakuja ja jakoa, ja pienen pätkän myös vapaata kuljetusta. Hakukaaret oli hyviä, mutta noston jälkeen kuuntelu aina vaan vaikeaa. Jaoissa oli aluksi vähän kaoottinen meininki, mutta lopulta sain Fisun ja lampaat rauhoittumaan ja saatiin monta tosi hyvää ja rauhallista jakoa. Vapaassa kuljetuksessa Fisu menee melkein heti kamalaan juoksumoodiin, joten siinä käytin reilusti painetta ja häädin Fisun pois aina kun pyrki liian lähelle lampaita. Paimennusreissulla tein Hukalle myös jäljen matkan varrelle. Jälki oli 250m pitkä, vanheni 2h, 2 kulmaa ja keppejä 6kpl. Hukka jäljesti taas totuttuun tapaan haparoiden, ja nyt ei kyllä löytänyt kaikkia keppejäkään. Jäljellä oli myös yksi traktorinuran ylitys, se tuotti hiukan ongelmia, siinä Hukka tarkasteli aika paljon ja keskittyminen herpaantui. Yksi keppi jäi juurikin heti tuon traktorinuran jälkeen, ja yhdestä kepistä Hukka meni ohi, mutta palasi takaisinpäin tarkistelemaan ja löysi sitten kuitenkin kepin itsenäisesti.

Aksaa ollaan kisattu viime- ja tänä viikonloppuna. Viime viikonloppuna käytiin Tiian kanssa kimppakyydillä Hyvinkäällä. Fisulle kaksi aksarataa ja hyppäri, tuomarina Marja Lahikainen. Kaikki radat oli kivoja ja ohjauksellisesti varsin hyviä ja ehjiä, mutta harmillisesti kahdella radalla pikkuvirheitä ja niistä vitoset. Keskimmäisellä agiradalla onnistuttiin pitämään pakka kasassa ja siitä nollavoitto. Eilen puolestaan kisattiin Sipoossa Jaun kisoissa. Kaksi hyppäriä ja agirata, tuomarina kaikilla Henkka Luomala. Myös nämä radat oli kivoja, keskimmäinen hieman haastavampi kuin muut. Ekalla radalla aivan tyhmä virhe takaakiertohypyltä, rytmitys meni jotenkin sekaisin ja Fisu hyppäsi hypyn väärin päin. Muuten tosi kiva rata ja sujuvaa menoa. Kaksi jälkimmäistä rataa meni paremmin, niiltä molemmilta nollavoitot. Hyvältä näyttää siis SM-nollatilanne, kun neljässä kisapäivässä Fisu on kerännyt 5 nollavoittoa sisältäen tuplan :D



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti