Halliaksaa, tokoa ja lääkkeitä

Viime torstaina Tamskin halli aukesi jälleen treenaajille, ja ollaan Hukan kanssa otettu siitä heti ilo irti. Vaikka aksaa ollaan päästy nyt jo treenaamaan ulkona, niin ei olla kuitenkaan voitu jatkaa niitä projekteja joita talvella aloitettiin, koska ulkokentillä ei ole tarvittavia välineitä. Perjantaina aamulla käytiin hallilla ja tehtiin ekaa kertaa monen kuukauden tauon jälkeen keppejä ja keinua. Epäilin, että Hukka ei muista niistä mitään, kun kovin vahvaa osaamista ei ehditty vielä alkuvuodesta edes saavuttaa, mutta ilo oli huomata, että voitiin jatkaa tasan siitä, mihin maaliskuussa jäätiin. Kepeillä tehtiin sisäänmenoja ohjureilla kuuden kepin sarjalla. Hukan pystyy lähettämään kepeille melkeintä mistä vain kulmasta, ja se tekee oikein. Muutaman toiston jälkeen otin ohjurit pois ja kokeilin vähän helpommasta kulmasta ilman apuja, ja myös tämän Hukka muisti edelleen. Hukka pujottelee varsin hitaasti, mutta ehkäpä vauhtia tulee lisää kun kokemus karttuu. Keinulla Hukka oli oikein taitava, osaa hypätä sivusta kontaktille ja tarjota siinä 2on2offia, ja muutama toisto tehtiin jo kokonaista keinua madalletulla keinulla, ja sekin meni hyvin. Hukka liikkuu keinulla reippaasti eikä sitä jännitä yhtään liikkuva pinta tai keinun pamahdus maahan. Rengasta muistuteltiin kehyksettömällä renkaalla, ja nyt pääsin ekaa kertaa nostamaan sitä myös maksikorkeuteen - siinäkään ei tullut mitään ongelmia vaan Hukka osui hienosti joka kerta oikeaan aukkoon. Koska putket on olleet vaikeita, työstettiin suoraa putkea myös sellaisella treenillä, jossa lähetin Hukan putkeen ja heitin sille pallon palkaksi putken suulle, ja toisella harjoituksella, jossa suoran putken molemmissa päissä oli hypyt, joissa Hukka teki wrapin. Tämä kuvio oli Hukalle vielä liian vaikea, putkea meni hyvin mutta hypyille ei irtoa ja menee hitaasti. Lauantaina käytiin uudestaan hallilla, ja jatkettiin keppiprojektia toisella tutulla harjoituksella, eli kujakepeillä. Laitoin tarkoituksella leveän kujan, jotta saisin hyvää draivia ja fokusta eteenpäin, ja juostiin kilpaa lelulle Hukan mennessä kujan läpi. Nämä treenit tuntuvat sujuvan hyvin, ja Hukka pysyy hyvin kujassa vaikka ohjureita ottaisi jo poiskin. Lisäksi jatkoin suoran putken palkkaamista lentävällä pallolla.

Lauantaina siirryttiin myös Hukan juoksariprojektissa uuteen vaiheeseen, nimittäin puomin alastulolle. Vaikka mattotreenit eivät ole edenneet mitenkään ongelmattomasti enkä ole vieläkään oikein tyytyväinen siihen, miten Hukka juoksee mattoa suoralla, niin käännösten hahmottamisen helpottamiseksi halusin esitellä puomin alastulolla olevan maton Hukalle jo nyt. Tehtiin ensin pelkällä matolla pari toistoa, ja sitten irroitin puomista toisen laskevan osan, tuin sen maahan putken painoilla ja teippasin maton sen päähän. Treeni meni jopa paremmin kun odotin, Hukalla ei ollut mitään ongelmaa tajuta, että matto oli nyt kiinni puomissa, ja teki sillä jopa parempia osumia nyt kuin tavallisissa treeneissä pelkällä matolla.

Tokoa ollaan treenailtu nyt myös useampaan otteeseen Hukan ja Fisun kanssa. Hukan kanssa ollaan vähitellen otettu mukaan jo kokonaisia liikkeitä ja palkattomuutta. Hukan asenne treeneissä on tämän kevään aikana kehittynyt kovasti intensiivisempään suuntaan, osittain varmaan vauhdin mukaantulon ansiosta. Palasia on vähitellen loksahdellut yhteen ja sen kanssa on päästy jo kokoamaan palasista kokonaisia liikkeitä. Palkattomuutta olen aina silloin tällöin ottanut jo mukaan yksittäisissä treeneissä, ja Hukka vastaa sosiaaliseen palkkaan sen verran hyvin, etten usko palkattomuuden olevan sille varsinaisesti ongelma. Hukka on nyt pariin kertaan tehnyt tokon alokasluokan liikkeet läpi lähes kokeenomaisesti, ja vaikka pieniä virheitä ja epätarkkuuksia sillä toki tulee, niin keskittyminen on ollut yllättävän hyvää ja Hukka on tehnyt liikkeet iloisesti, vaikka on saanut vain sosiaalisen palkan. Vauhtiakin on tuntunut tulevan lisää ainakin noudon palautukseen ja eteenmenoon, ja ajoittain myös kiertoon. Luoksetulo on hieman vaihteleva, välillä tulee tosi kovaa ja välillä menee epävarmaksi ja tulee ravaten. Myös luoksetulon loppu on vaikea, sillä vaikka eteentuloa on treenattu paljon jo ihan pikkupennusta asti, Hukalla on edelleen siinä vaikeuksia. Hukalla jää herkästi toinen etujalka ilmaan sen istuessa eteen, ja niitä en ole hyväksynyt. Kun ei saa palkkaa, menee hieman epävarmaksi ja saattaa keksiä jotain outoja variaatioita, kuten suoraan sivulletulon tai mua vasten hyppäämisen eteentulon sijaan. Tänään käytiin aamulla Sennin ja Heidin kanssa tokoilemassa, ja Hukka sai tehdä pitkästä aikaa häiriötreeniä. Häiriöt on sille vaikeita, sen tekisi niin kovasti mieli vilkuilla ympärilleen ja keskittyminen herpaantuu tosi helposti. Hämmästyttävää kuitenkin on, että se kuuntelee siitä huolimatta, vaikka katselisi muualle, ja pystyy tekemään esim kaukojen vaihtoja vaikka ei keskity. Paikkista tehtiin myös, ja sitäkin ollaan kyllä harmillisen vähän päästy treenaamaan. Hukka on kiltti ja makaa kyllä paikoillaan, mutta keskittyminen tahtoo välillä herpaantua ja saattaa valahtaa lonkalle tai haistella.

Fisu on nyt vaihteeksi ollut taas hurjempana tokossa. Tuntuu vähän liian kiihkeältä eikä oikein kuuntele. Ääniä ei pahemmin ole kyllä nyt tullut, mutta fiilis on vähän turhan katossa kalarouvalla. Ollaan vähitellen alettu työstämään uutta ohjattua Fisun kanssa. Ajatuksena on opettaa Fisu juoksemaan keskikapulalle ihan normaalilla pk-tottiksen tasamaanouto-käskyllä "tuo". Sillä Fisu osaa jo nyt juosta suoraan edessä olevalle kapulalle, ja sivuilla olevat kapulat eivät sitä hirveästi vedä puoleensa. Kun keskikapulalle tähtääminen toimii, aikeenani on pysäyttää se aika lähelle keskikapulaa ja siitä joko nostattaa keskikapula ihan vain tavallisella "nosta" käskyllä, tai ohjata se oikealle tai vasemmalle käsimerkkien kera. Muutamia kertoja ollaan jo kokeiltu ottaa stoppia mukaan, ja siitä keskikapulan nostoa, ja tuntuu ihan lupaavalta. Tänään kokeilin ekaa kertaa kiertoa kolmella kartiolla, ja siinä Fisu ei nähnyt mitään eroa aiempaan nähden, kiersi hetkeäkään epäröimättä kaikki kartiot. Muutoin ollaan tehty tunnaria, kaukoja, jääviä, ruutua ja eteenmenoa. Tunnarissa on hätäinen haistelussa mutta ei ole varsinaisesti tehnyt virheitä. Kaukot ei taas nyt oikein rullaa, sivulla ennakoi hirveästi maahanmenoa ja on vaikeaa saada se asettelemaan tassut hyvin. Jäävät sujuu normaalisti, eli ei ole sekoittanut aikoihin yhtään asentoa. Ruudussa olen pitänyt lelua valmiina takanauhalla, mutta jostain syystä Fisu ei oikein muista sitä ja pysähtyy omia aikojaan eikä meinaa edes löytää koko palkkaa. Eteenmenoissa sama vika kun ruudussa, olen pitänyt palkkaa valmiina edessä mutta Fisu ei tunnu löytävän lelua ruohosta.

Torstaina Hukalla oli aktiivipäivä, kun käytiin ensin päivällä paimentamassa Sabinan luona ja illalla hakutreeneissä. Paimennuksessa jatkettiin flänkkejä samaan tapaan kuin edellisillä kahdella kerralla. Linjan leikkauksesta Hukka ymmärtää lähteä flänkille, mutta se on melkoisen ahdas. Koitin nyt laittaa vähän painetta siihen ennen lähetystä flänkille, mutta se ei ainakaan toistaiseksi tuottanut haluttua tulosta. Hukka ottaa kyllä paineen, mutta se ei silti tee yhtään laajempaa kaarta, vaan lähinnä menee epävarmaksi ja menee hitaammin. Muutaman kerran lampaiden valahtaessa vähän kauemmaksi joutui tekemään vähän pidemmän kaaren saadakseen lauman luokseni, ja näissä teki luonnostaan paremman flänkin. Ehkäpä Hukalle toimisi sama kuin aikanaan Fisulle flänkkien opetuksessa, eli tilanteet, joissa liian ahdas flänkki aiheuttaa sen, että koira menettää lampaat. Hukka tuntee vahvasti lampaiden vedot, sillä on paljon enemmän eläinfiilistä kuin äidillään ja se haluaa pitää lauman koossa, joten sinänsä lampaiden käytöksen avulla sopivien tilanteiden järjestäminen voisi olla sille hyvinkin opettavaista.

Viime sunnuntaina ja torstai-illan hakutreeneissä Hukka jatkoi risteilyä. Sunnuntain treeni oli sinänsä huono, koska maasto ei oikein sopinut risteilyyn vaan oli vasemmalla puolella liian tiheää eikä kunnollista näkyvyyttä ollut. Ensimmäiset pistot meni hyvin, mutta sen jälkeen Hukka ei enää nähnyt vasemman puoleista maalimiestä ja joutui ehkä tässä vaiheessa liian vaikeaan tilanteeseen lähtiessään ns. valmiina piilossa olevalle ukolle ilman apuja. Ilahduttavaa oli toki huomata, että Hukka ylipäätään lähti ja löysi maalimiehen joka pistolla, vaikkakaan ei kauniisti suoraan edeten. Lisäksi uutena juttuna otin treeneissä mukaan keskilinjalla haltuunotot. Ekassa treenissä haltuunotoista Hukka meinasi pari kertaa karata, mutta tuli kyllä kiltisti takaisin pyydettäessä. Torstaina jatkettiin haltuunottoja ja yritettiin saada parempi näkyvyys maalimiehille. Nyt kaikki pistot ja haltuunotot olivatkin oikein hyviä, joskin edelleen Hukka juoksee maalimieheltä takaisin keskilinjalle omia jälkiään.

Treenien lisäksi terveysrintamalla on ollut nyt kaikenlaista. Hukan tassut ovat taas aika karsean näköiset, ne ovat rutikuivat ja niissä on syviä halkeamia, ja oikean etujalan yläantura on lähes halki, kun sen keskellä on yksi niin syvä uurre. Tassut eivät tunnu haittaavan Hukkaa mitenkään eikä niistä nyt ole enää tullut verta vaikka halkeamat näyttävätkin pahoilta, mutta aloitin sille nyt uudestaan sinkkivoiteen. Biotiini-sinkki ravintolisä ja Nutrolinin iho&turkki öljy on olleet käytössä jo helmikuusta asti jatkuvasti, mutta ei tassut näytä kyllä sen paremmilta. Hetkellisesti tassut olivat jo keväällä paljon pehmeämmät, mutta se taisi olla ahkeran rasvailun ansiota, ja kun jätin rasvaukset pois, tilanne huononi uudestaan.

Fisulla on ollut viime syksystä asti aivastelua ja reverse sneezing -oireilua. Vaikka oireilu ei sinänsä vaikuta hirveästi haittaavan Fisua eikä sillä ollut mitään muuta oiretta, kuin noin kerran päivässä esiintyvä reverse sneezing-kohtaus, niin Fisun nenä tähystettiin ja CT-kuvattiin ja siltä katsottiin laajat veriarvot syksyllä sterkan yhteydessä. Tähystyksessä löytyi minimaalisen pieni vierasesine nenäontelosta. Nenäkuorikot ja limakalvot olivat täysin normaalit ja rauhalliset, joten koepaloja ei päädytty ottamaan ja ajateltiin, että oireilu johtui vierasesineestä. Oireilu kuitenkin jatkui tähystyksen jälkeen, ja marraskuun kisatauon aikana kokeilin Fisulle inhaloitavaa kortisonia. Lääkityksestä ei ollut mitään hyötyä, joten lopetin kokeilun. Oireilu kuitenkin väheni loppuvuotta kohti ja loppui kokonaan, kun muutimme uuteen kotiin. Ajattelin, että oliko oireilussa jotain osuutta mahdollisella sisäilmaongelmalla edellisessä kodissani. Alkuvuodesta Fisu oli täysin oireeton, kunnes nyt keväällä se on alkanut uudestaan pärskimään, ensin silloin tällöin, ja nyt säännöllisemmin. Lisäksi sillä tulee hyvin pieni määrä kirkasta sierainvuotoa, enemmän oikeasta sieraimesta mutta välillä myös vasemmasta. Viime viikolla pärskimistä alkoi olla jo useamman kerran päivässä, joten päätin, että nyt on pakko yrittää tehdä jotain asialle. Mitään virallista diagnoosia Fisulla ei ole, mutta ehkä todennäköisimpänä vaihtoehtona pidän kroonista lymfoplasmasytääristä riniittiä. Sairaudesta käytetään myös nimeä idiopaattinen lymfoplasmasytäärinen riniitti, eli nimensä mukaan kyseessä on nenäontelon tulehdus, jonka taustasyytä ei tiedetä. Diagnoosi edellyttäisi koepaloja, mutta ainakaan tässä kohtaa en halua Fisulle uutta tähystystä, ehkä sitten jos sitä tulee tarvetta nukuttaa muusta syystä. Mitään parantavaa hoitoa ei ole, mutta on paljon erilaisia hoitovaihtoehtoja, joilla oireilua voidaan koittaa helpottaa. Päätin aloittaa Fisulle melkolailla kaikki mahdolliset hoidot, jotta oireilun saisi kuriin ja mahdollisen tulehduksen rauhoittumaan. Mietin, onko hiukan ylitseampuvaa aloittaa hirveä lääkearsenaali koiralle, joka aivastelee muutaman kerran päivässä ja on kaikin puolin muutoin elämänsä kunnossa, mutta toisaalta, hoitamattomana tulehdus ei varmasti tee hyvää limakalvoille tai hajuaistille, joten mielummin hoidan turhaan kuin jätän hoitamatta. Aloitin siis viime maanantaina Fisulle doksisykliinin (antibiootti), meloksikaamin (tulehduskipulääke), setiritsiinin (antihistamiini), flixotiden (inhaloitava kortisoni) sekä natriumkloridi-nenätipat. Fisun mielestä "sairaana" oleminen on hienointa ikinä, koska se tarkoittaa, että Fisu saa aamupalaa, eikä mitä tahansa aamupalaa, vaan peräti kissanruokaa, jonka kanssa se ottaa lääkkeet niin, ettei edes huomaa pillereitä. Myös astmamaskin käyttö on äärimmäisen helppoa ja Fisu tulee mielellään lääkittäväksi, kun saa siitäkin palkkaa. Toistaiseksi en ole mitään suurta muutosta huomannut, kyllä Fisulla on ollut edelleen reverse sneezingiä ainakin lähes päivittäin, mutta toki en alle viikossa odotakaan vielä muutosta tapahtuvan, vaikka vastaisikin hoitoon. Tarkoituksena on nyt hoitaa tällä kombolla pari viikkoa, ja sitten jätän tujummat lääkkeet (antibiootti, tulehduskipulääke) pois ja koitan jatkaa hieman pidempään vielä muilla lääkityksillä.

Jotta Fisu ei olisi ainoana lääkittävänä, niin myös itselläni on ollut ongelmia käden kanssa. Oikean käden ranne on ollut reilun viikon kipeä, ja taustalla todennäköisesti rasitusvamma töistä. Koirien treenaaminen on ollut tavanomaista haastavampaa, kun olen pitänyt jäykkää rannetukea ja yrittänyt palkata mahdollisimman paljon vasemmalla kädellä.

Tässä mun ja Fisun yhteinen lääkearsenaali :D