keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Hukka 9 kuukautta ja olkapääkontrolli

Olin itse reilun kaksi viikkoa reissussa ja sen ajaksi koirat oli ripoteltuina jokainen omaan hoitopaikkaan. Step oli tutussa ja parhaassa mahdollisessa hoitopaikassa Tiian luona. Step pääsi mm. aksakisoihin turisteilemaan, spa-hoitoon jossa laitettiin turkki nättiin kuntoon karvanlähdön jäljiltä ja poseeraamaan kuviin. Kun hain Stepsun, se ei paljoa häntää edes vaivautunut heiluttamaan, olisi ilmeisesti jäänyt mielummin Tiian koiraksi :D

Kuva (c) Tiia Hämäläinen
Fisu puolestaan pääsi viettämään äiti-tytär laatuaikaa Annan ja Linan luokse. Aluksi äitikoira oli ollut hieman nihkeä jälkikasvuaan kohtaan, mutta innostui sitten kuitenkin leikkimään Linan kanssa. Fisu pääsi myös samalla kuokkimaan T-leirille Strömforsiin.

Kuva (c) Anna Silvan
Hukka oli hoidossa ihan kotinurkilla, nimittäin tuossa muutaman sadan metrin päässä samalla kadulla Nean luona. Hukalla oli seuralaisena Hukan idoli Jana, ja hyvin olivat pojat tulleet juttuun keskenään.  Hukka oli tosin hoidossa ollessaan harrastanut jokseenkin kyseenalaisia aktiviteettejä, eli syönyt seinää ja nostanut sisällä jalkaa.... Voihan pojankoltiainen! Hukka oli päässyt myös eläinlääkäriopiskelijoiden harjoituskappaleeksi ultraan, ja kotiutui kaljumahaisena. Hukkakin pääsi turisteilemaan T-leirille Nean mukana.


T-leirillä oli kasassa siis Fisun jälkikasvusta kolme edustajaa, ja nyt kypsässä 9kk iässä niistä jo saa onnistuneen kimppakuvankin jossa kaikki pysyvät paikallaan :D

kuva (c) Maarit Karhu-Teiskonen
Mun reissun aikana Hukalla oli 9kk synttärit. Tarkkaa painoa ja korkeutta en nyt saanut, mutta reilua viikkoa myöhemmin käytiin töissä puntarilla ja mittasin korkeuden. Nyt korkeuskasvu alkaa (luojan kiitos) olla lopussa, reilussa kuukaudessa tullut enää 0,5cm. Painoa varmaan tulee vielä hitaasti lisää jokunen kilo, mutta suurin kasvupyrähdys on nyt jo ohitettu. Mitään isoa kehistystä siinä ei muutenkaan ole enää havaittavissa. Treenatessa keskittyy enimmäkseen hyvin, mutta kyllä se on varsin häiriöherkkä muihin koiriini verrattuna. Mahan kanssa Hukalla on ollut vähän ongelmia. Aikuisruuat, joita olen sille kokeillut (RC:n aktiiviruoka, Brit caren herkkävatsaisen ruoka, Acana Prairie poultry) ei tunnu oikein sopivan sille, kakka on aika löysää ja sitä tulee paljon, ja Hukka piereskelee selvästi enemmän kuin meillä muut koirat. Ei auta kai muu kuin lähteä kokeilemaan eri ruokamerkkejä läpi ja katsoa, löytyisikö sille joku paremmin sopiva.

Hukka 9kk, 57cm ja 18,1kg
Heti tällä viikolla töihin palatessani otin Hukan mukaan ja napattiin kontrollikuvat olkapäästä. OCD-diagnoosista on nyt reilu 3 kuukautta ja tämä aika ollaan oltu enemmän tai vähemmän saikulla. Mitään selkeää oireilua Hukalla ei ole missään vaiheessa ollut. Se ei onnu, välillä se on jonkun verran nuollut vasenta etujalkaa olkapään alueelta, mutta en tiedä mikä osuus sillä on, että jalasta on ajeltu karvaa. Hukka nimittäin nuolee nyt myös mahaa, josta on ajeltu karvat. Taivutteluissa se ei varsinaisesti arista kumpaakaan olkapäätä, mutta vastustelee hiukan enemmän vasenta puolta oikeaan verrattuna.

CT-kuvissa OCD-muutos oli lähtenyt selvästi paranemaan, mutta ei ollut vielä täysin kadonnut. Alkuperäinen muutos oli 6,2x6mm ja syvyydeltään 1,4mm. Nyt kontrollikuvissa muutosalue oli 4,8x6,5mm ja syvyydeltään 0,6mm. Muutosalueella oli yksittäinen hieman röntgenharvempi alue, ja jos se lasketaan mukaan, syvyys oli siltä kohdalta saman 1,4mm kuin aiemmin. Skleroosia oli aiempaa vähemmän ja muutoksen pohja oli tasoittunut. Ohjeeksi saatiin jatkaa edelleen rajoitetulla liikunnalla, koska riski ruston rikkoutumiselle on edelleen olemassa. Ei auta muu kuin yrittää keksiä jotain järkevää treenattavaa, joka ei edellytä kovaa vauhtia ja äkkinäisiä käännöksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti